Venttiilien "viritys"
- Keskustelun aloittaja Kimis
- Aloituspäivä
Suhteellisen laajan aiheen olet valinnut! Ehkä pieni alue kerrallaan voisi olla sopiva etenemistaktiikka...?
Slickwille
New member
ohan noita, jyrkemmät nokat isommat venttiilit jnejne enemmän venttiilejä, että kyl ainaki aikaa ja rahaa saa palamaa
uncle_mickey
New member
trolli?
mistähän moottorista edes kyse?
Titaani
New member
Jos ei tiedä mitä kannattaa tehdä, kannattaa näissä asioissa kääntyä suoraan asiantuntijan puoleen.
Tässä yksi: Tehonlisääjä
Tässä yksi: Tehonlisääjä
parjan_fin
New member
En nyt tiedä edes mikä laite on kyseessä tai mitä laitteelle on aikaisemmin tehty, mutta ihan "perusvirityksiä" olisi mun tajun mukaan seuraavanlaiset toimenpiteet:Tarvitsee ottaa koneesta kannet auki ja tuli mieleen että voisi "virittää" venttiileitä parampaan hengitykseen.
Mitä kannattaisi tehdä tehdä venttiileille, ohjureille, seeteille? Kuinka eroaa imu- ja pakopuoli? Löytyykö jostain infoa aiheeseen liittyen?
Kiitoksia jo etukäteen!
- sovita seetit ja venttiilit toisiínsa tiivisti, eli hiomatahnaa väliin ja pyörittelemään venttiileitä (edellyttää että jousi ja lukot ei ole kiinni). En tosin tiedä uskaltaako moista tehdä titaanivenoille, kurkot tietää, minä en.
- pikku dremeli tai snurra ja valun jäljiltä jääneet roiskeet pois, eli siistit hiukan palotiloja / kanavia.
- sovitat imukurkut kunnolla imukanaviin siten ettei ole porrasta siinä välissä.
Se mitä ei kannata tehdä on se että menet ja kiillotat kaikki kanavat kiiltäviksi. Sillä ei saa mitään hyötyä aikaiseksi, vaan päinvastoin.
Jos jotain muuta vielä halajat niin vaihda jäykemmät venttiilinjouset sekä kireämmät nokat.
Noi tuli nyt sellaisina "perusvirityksinä" mieleen. Mikäli kantta pitää virtauksien suhteen parannella enemmänkin niin suosittelen että käännyt jonkun sellaisia kansia tehneen puoleen.
Laitatko vaikka koneen / mopon mallin ja tyypin niin ehkä joku osaavampi osaisi kertoa aiheesta enemmänkin?
Kimis
New member
Kiitoksia Parjanfin,
juuri noita mainitsemiesi tyylisiä perusasioita tarkoitinkin, kuten venttiilien ja seetien hiomista ja muita venttiileihin liittyviä asioita, jotka parantaisivat hengitystä.
Kanavia on muotoiltu ja imukurkut kohdistettu kanaviin mutta muuten ohjurit ja venttiilit ovat vakiot.
Ja näihin liittyen tuli mieleen että jotain voisi tehdä hengitystä parantamaan - tarkoituksena ei huipputeho vaan saada moottorista "parempi" kun tuo tuunaus on niin hauskaa puuhaa
Ai, niin moottori on vanha 2-venttiilinen Ducati.
juuri noita mainitsemiesi tyylisiä perusasioita tarkoitinkin, kuten venttiilien ja seetien hiomista ja muita venttiileihin liittyviä asioita, jotka parantaisivat hengitystä.
Kanavia on muotoiltu ja imukurkut kohdistettu kanaviin mutta muuten ohjurit ja venttiilit ovat vakiot.
Ja näihin liittyen tuli mieleen että jotain voisi tehdä hengitystä parantamaan - tarkoituksena ei huipputeho vaan saada moottorista "parempi" kun tuo tuunaus on niin hauskaa puuhaa
Ai, niin moottori on vanha 2-venttiilinen Ducati.
Sara
MotOrg ry
Kandee lukasta tuokin ohi mennen kansien porttaus?
Mulla on tehty titaaniventtiilit ja ohuemmat seetit; no problems.En nyt tiedä edes mikä laite on kyseessä tai mitä laitteelle on aikaisemmin tehty, mutta ihan "perusvirityksiä" olisi mun tajun mukaan seuraavanlaiset toimenpiteet:Tarvitsee ottaa koneesta kannet auki ja tuli mieleen että voisi "virittää" venttiileitä parampaan hengitykseen.
Mitä kannattaisi tehdä tehdä venttiileille, ohjureille, seeteille? Kuinka eroaa imu- ja pakopuoli? Löytyykö jostain infoa aiheeseen liittyen?
Kiitoksia jo etukäteen!
- sovita seetit ja venttiilit toisiínsa tiivisti, eli hiomatahnaa väliin ja pyörittelemään venttiileitä (edellyttää että jousi ja lukot ei ole kiinni). En tosin tiedä uskaltaako moista tehdä titaanivenoille, kurkot tietää, minä en.
- pikku dremeli tai snurra ja valun jäljiltä jääneet roiskeet pois, eli siistit hiukan palotiloja / kanavia.
- sovitat imukurkut kunnolla imukanaviin siten ettei ole porrasta siinä välissä.
Se mitä ei kannata tehdä on se että menet ja kiillotat kaikki kanavat kiiltäviksi. Sillä ei saa mitään hyötyä aikaiseksi, vaan päinvastoin.
Jos jotain muuta vielä halajat niin vaihda jäykemmät venttiilinjouset sekä kireämmät nokat.
Noi tuli nyt sellaisina "perusvirityksinä" mieleen. Mikäli kantta pitää virtauksien suhteen parannella enemmänkin niin suosittelen että käännyt jonkun sellaisia kansia tehneen puoleen.
Laitatko vaikka koneen / mopon mallin ja tyypin niin ehkä joku osaavampi osaisi kertoa aiheesta enemmänkin?
Ilman pitkää kokemusta ei kannata juurikaan alkaa nykyvehkeistä itse kanavia muotoilemaan; ne kun ovat jo tehtaalta todella hyviä. Kyllä niistäkin saa paremmat, mutta kannattanee tarkistaa tulokset virtauspenkissä useilla nostoilla. Omaani on tehty näin Kansisetin toimesta.
Vähän otettiin jostain pois ja jostain vähän täytettiin. Se on todella tarkkaa hommaa. Oikea muoto ja kanavasuu on siinä avainsana. Mutta tekijämies kun sen teki, niin tulihan sinne muistaakseni n. +25hp lisää virtausta vakioon nähden
Tuo mitä parjaani sanoi, on hyvä tosiaan muistaa! Kiillotetut kanavat virtaa selvästi huonommin!
Harjoitukset jatkuvat ensi talvena, vaihdellaan taas nokkia ja muotoillaan kanavia + palotilaa.
Virtaako muka oikeasti peilipinta huonommin kuin epätasainen?
Eikö tossa röpelöisessä pinnassa ollut idiksenä se, että gaso ei tiivisty seinämille niin helposti pienen pyörteilyn takia? Vai onko tääkin legenda jostain autojen kaasariajoilta peräisin?
Luulis, että jos suutin on lähellä imuventtiiliä, niinkuin lähes kaikissa nykyvehkeissä, niin ei haittaisi mitään toi kiillotus, päinvastoin. Lisäksi se ruiskun korkeapaine hajottaa aika hienoksi gason, toisinkuin kaasarivehkeissä.
mutta, jos ne tosiaan _virtaa_ huonommin, niin ei kai sitten..
Seikkailu_R
...ei tarvitse katua.
Muodostuuko siihen "karkean" kanavan seinämän ja ilmavirran väliin sellainen ohut pyörrekerros joka toimii tavallaan voiteena varsinaisen päävirtauksen ja seinämän välissä?
Hain nahka on kohtuu karkea ja kilpauimarien puvuthan taitaa nykyään matkia sitä.
Sama ilmiö?
Hain nahka on kohtuu karkea ja kilpauimarien puvuthan taitaa nykyään matkia sitä.
Sama ilmiö?
Näin se mun mielestä on, juurikin tuo ilmiö. Virtaus myös "taipuu" seetistä paremmin kun rajanpinnassa on pientä mikropyörrettä.
Ihan virtauspenkissä näkee selviä eroja peilipinta vs rosoinen, siis rosoisen eduksi.
Riippuu venttiilistä, jos on selvä kulma päällä, niin sitten on etua. Nykyvehkeissä orkkisventtiileissä ei juuri sitä kulmaa ole.
Sara
MotOrg ry
Ööö... Miksiköhän golf-pallon pinta on rösöinen, eikä silee?
Lentomatkoissa taitaa olla selkee ero ja arvata saattaa kumman hyväks
Osin ehkä samaa ilmiötä, osin ei.
Golf-pallon pintavastus ei ole niin merkittävä kuin tuon rypyliäisen pinnan aihettama (pallon takana olevan) "alipainepussin" pienentyminen.
Se taas liittyy juuri siihen, että se virtaus "taipuu" paremmin pallon taakse, aiheuttaen pienemmän alipaineisen alueen.
Sama virtauksen kääntyminen kuin seetin kohdalla kannen kanavissa siis. Virtaus kääntyy paremmin venttiilin ja seetin välistä palotilaan; parempi virtaus -> parempi täyttö -> enemmän tehoa
Ihan tiedonhalusta: jos tuo röpeliäisyys pitäisi tehdä imukanaviin puolipallomaisella esineellä, niin mikä olisi tuon puolipallon halkaisija?
Vai onko ideaalipinnan muoto enemmän "epäjatkuva" tai epäsäännöllinen, eli enemmän vuoristoa muistuttava kuin golfpalloa?
Golfpallon pinnan muodossa pyritään nimittäin selvään ja voimakkaaseen pyörteisyyteen siinä pinnan läheisyydessä juurikin tuon alipainepussin pienentämisen takia (ja siinä uhrataan paljon ilmanvastukselle, koska voitetaan sitten pallon takapuolella vielä enemmän), mietin vain sitä, että toimisiko imukanavissa karheus siten, että se sieppaisi osan virtauksesta ikään kuin seinämään kiinni "paikalleen", ja päävirtaus kulkisi sulavammin tämän siepatun kaasupatjan päällä?
Mitä mieltä olet?
Ihan niin pitkälle en ole perehtynyt, että tietäisin ihan tarkalleen, miksi karhea on parempi. Eli että jääkö se reunavirtaus kiinni siihen karheaan pintaan, eli toimii ikäänkuin kaasupatjana päävirtaukselle, vai tuleeko siihen rajapintaan sitten pyörteistä turbulenssia, joka ainostaan sitten mahdollistaa virtauksen paremman kääntymisen seetin/venttiilin ympäri palotilaan.Ihan tiedonhalusta: jos tuo röpeliäisyys pitäisi tehdä imukanaviin puolipallomaisella esineellä, niin mikä olisi tuon puolipallon halkaisija?
Vai onko ideaalipinnan muoto enemmän "epäjatkuva" tai epäsäännöllinen, eli enemmän vuoristoa muistuttava kuin golfpalloa?
Golfpallon pinnan muodossa pyritään nimittäin selvään ja voimakkaaseen pyörteisyyteen siinä pinnan läheisyydessä juurikin tuon alipainepussin pienentämisen takia (ja siinä uhrataan paljon ilmanvastukselle, koska voitetaan sitten pallon takapuolella vielä enemmän), mietin vain sitä, että toimisiko imukanavissa karheus siten, että se sieppaisi osan virtauksesta ikään kuin seinämään kiinni "paikalleen", ja päävirtaus kulkisi sulavammin tämän siepatun kaasupatjan päällä?
Mitä mieltä olet?
Olen ollut siinä uskossa, että syy on tuo jälkimmäinen. Eli virtaahan se paremmin, jos saadaan ne alipaineiset alueet paremmin täytettyä siellä palotilassa. Ihan kuin golf-pallon tapauksessa:
sanoi:
Kuulostaisi ihan järkevältä selitykseltä myös kanavien osalta.. Kyllähän se virtaus joutuu aikamoisia mutkia tekemään kun tulee imukanavasta seetin ja venttiilin välistä palotilaan ja venttiilin taakse jne..
Toimisikohan se samaan tapaan, jos karhentaa venttiililautasen päältä? Kyllähän moni vena päältä onkin hieman karheita..