• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Venttiilien "viritys"

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Kimis
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Eiks tossa tuu jo kahdesta hyvästä pahempi, eli jos karhentaa lautasen niin se kerää liian hyvin karstaa, suhteessa pieneen virtausetuun?
 
Joo-o..

Topicin aloittajana säästäisin fyrkat oikeisiin teholisäyksiin, jos on joku vähän tuoreempi sportti. Maksat 500egeä kansipajalle ja saat 1-5hp vapariin.
biggrin.gif
 
Joo-o..

Topicin aloittajana säästäisin fyrkat oikeisiin teholisäyksiin, jos on joku vähän tuoreempi sportti. Maksat 500egeä kansipajalle ja saat 1-5hp vapariin, aika paljon on myös kuultu juttuja missä on maksettu tehon alenemisesta, mutta silti virtaukset on ollut hyviä  
biggrin.gif
Virityshän on silloin onnistunut  
biggrin.gif
 
biggrin.gif
 
biggrin.gif


Niin ja jos tarkoittanet ahtaamista, niin tällä empirisellä kokemuksella saa varautua oikeesti korkanneisiin kansipahveihin, sulaneisiin ryhmiin ja kansiin.... Ei sen puoleen rahaa menee joka tapauksessa veti tai lykkäs
biggrin.gif
 
Pari asiaa kannattaa huomata:
Nyk titaaniventtiilit on pinnoitettu ohuella oksidi-tyyppisellä pinnoitteella, eli venttiileitä ei voi muokata / hioa pinnoittamatta niitä uudelleen.

Perusasioita:
-Isompi kanava ei tarkoita enempi tehoa, virtausnopeuden hidastuessa saattaa käydä juuri päinvastoin.
-Muoto on se mikä ratkaisee.
-Pakoprosentti on tärkeä asia muistaa kantta tehdessä.
-Missään nimessä ei kannata tuijottaa ainoastaa isoilla venttiilinnousuilla tapahtuvaa paranemista, pienille nostoille tehdyt parannukset ovat yksi ratkaisevimpia asioita
-kannattaa muistaa mihin käyttöön moottoria tehdään ja optimoida kantta sen mukaan. Jos tarkoituksena on saada vain hyvät huippulukemat dynossa, niin mikäs ettei.
-virtauspenkissä saadut isot lukemat eivät vielä takaa isoa tehoa moottorista, kun asiassa on muitakin muuttujia vielä ( muutamia juu )
-venttiilinohjureita ei kannata katkoa sieltä kanavasta, ainakaan katumoottorista. Haittaa yllättävän vähän virtausta, tai muotoilemalla ne oikein, saattaapi olla jopa parempi kuin pelkkä venttiilinvarsi.
-samaan lopputulokseen voi päästä hyvin monella eri konstruktiolla

Luettelemani asiat eivät perustu mihinkään tietoon / taitoon. Pelkästään isoilta pojilta esson paarissa kuultua. Loput on mutua
 
Pari asiaa kannattaa huomata:
Nyk titaaniventtiilit on pinnoitettu ohuella oksidi-tyyppisellä pinnoitteella, eli venttiileitä ei voi muokata / hioa pinnoittamatta niitä uudelleen.

Perusasioita:
-Isompi kanava ei tarkoita enempi tehoa, virtausnopeuden hidastuessa saattaa käydä juuri päinvastoin.
-Muoto on se mikä ratkaisee.
-Pakoprosentti on tärkeä asia muistaa kantta tehdessä.
-Missään nimessä ei kannata tuijottaa ainoastaa isoilla venttiilinnousuilla tapahtuvaa paranemista, pienille nostoille tehdyt parannukset ovat yksi ratkaisevimpia asioita
-kannattaa muistaa mihin käyttöön moottoria tehdään ja optimoida kantta sen mukaan. Jos tarkoituksena on saada vain hyvät huippulukemat dynossa, niin mikäs ettei.
-virtauspenkissä saadut isot lukemat eivät vielä takaa isoa tehoa moottorista, kun asiassa on muitakin muuttujia vielä ( muutamia juu )
-venttiilinohjureita ei kannata katkoa sieltä kanavasta, ainakaan katumoottorista. Haittaa yllättävän vähän virtausta, tai muotoilemalla ne oikein, saattaapi olla jopa parempi kuin pelkkä venttiilinvarsi.
-samaan lopputulokseen voi päästä hyvin monella eri konstruktiolla

Luettelemani asiat eivät perustu mihinkään tietoon / taitoon. Pelkästään isoilta pojilta esson paarissa kuultua. Loput on mutua
Mulla on ohuempi seeti, 0.4mm pitopinnalla (imu), tehty Suzukin orkkis titaaniventtiilistä. No problems. Samoja kokemuksia muillakin näiden Suzukin erinomaisten orkkisventtiilien kanssa.

Paskaventtiilit on sitten erikseen.

Muutenhan nuo sun teesit pitää kyllä paikkansa. Toki pitää esim mitata monilla eri nostoilla se virtaus. Virtauspenkkiä pitää osata käyttää!

Minkäslainen virtauspenkki sulla muuten on? Entä millä vehkeellä ajat seetit? Itte käytän pajaa, joka tekee mm-tasolle kansia menestyksellä
smile_org.gif
 
Virtauspenkki on Superflow 110, jota käytän apuvälineenä, en luota siihen sokeasti. Yleensä teen kannet virtauspenkkiä apuna käyttäen, mutta myös dynossa ajaen.
Noita kisapelien kansia on tehty myös niin että haettu dynossa kansi kohdalleen, sen jälkeen mitattu virtauspenkissä, että millaisesta kannesta moottori tykkää.
Virtauspenkki on työkalu, se EI ole tehomittari.

Seetihommissa käytän apuna osaavaa kaveria, jolla silläkin on meriittejä aivan riittävästi. Pienet tarkistushionnat tehdään omilla timanttityökaluilla.

Kyllä noita titaanivenoja on muokattu, ainoastaan se tiivistävä pinta on saatava jäämään pinnoitetuksi, tuo teksti oli tarkoitettu varoitukseksi , että noita ei pidä mennä hiomaan koko pinnaltaan tms.

Jaa, eipä ole meriittejä tähän kertoa, mitä nyt jokusia suomenmestaruuksia, MM-pisteitä, menestystä saksan sarjoista jne..
 
Virtauspenkki on Superflow 110, jota käytän apuvälineenä, en luota siihen sokeasti. Yleensä teen kannet virtauspenkkiä apuna käyttäen, mutta myös dynossa ajaen.
Noita kisapelien kansia on tehty myös niin että haettu dynossa kansi kohdalleen, sen jälkeen mitattu virtauspenkissä, että millaisesta kannesta moottori tykkää.
Virtauspenkki on työkalu, se EI ole tehomittari.

Seetihommissa käytän apuna osaavaa kaveria, jolla silläkin on meriittejä aivan riittävästi. Pienet tarkistushionnat tehdään omilla timanttityökaluilla.

Kyllä noita titaanivenoja on muokattu, ainoastaan se tiivistävä pinta on saatava jäämään pinnoitetuksi, tuo teksti oli tarkoitettu varoitukseksi , että noita ei pidä mennä hiomaan koko pinnaltaan tms.

Jaa, eipä ole meriittejä tähän kertoa, mitä nyt jokusia suomenmestaruuksia, MM-pisteitä, menestystä saksan sarjoista jne..
Ok, homma on selvä
smile_org.gif
 
Back
Ylös