• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Vesiruisku prätkään

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja vetomies
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
V

vetomies

New member
Vesiruisku prätkään

Nyt kun maailman pelastaminen on muotia, niin voisi olla hyvä hetki istuttaa vanha kunnon vesiruisku moottoripyörään.

Sitähän on taas alettu suuremmissa määrin asentamaan autoihin. Syynä on tällä kertaa se, että päästöt ja kulutus pienenevät aika merkittävästi. Bemarin järjestelmä ottaa talteen ilmastoinnin kondenssiveden, säilöö sen jäätymisenkestävään tankkiin ja ruuttailee koneeseen tarpeen mukaan.

In 2015 BMW has introduced a version of their high performance M4 coupe, the M4 GTS, that combines water injection with intercooling. The car was featured in the 2015 MotoGP season as the official safety car for the series and was released for the commercial market in 2016.[6] Bosch, which co-developed the technology, offers a water injection system named WaterBoost for other manufacturers. The company claims up to 5% increase in engine performance, up to 4% decrease in CO2 emissions and up to 13% improvement in fuel economy.[7]

https://digital.lib.uidaho.edu/digital/collection/IR/id/11

https://newatlas.com/bmw-water-injection-efficiency-power/38289/

Minäkin haluaisin pelastaa maailman ja asentaa moottoripyörään vesiruiskun. Mikä olisi toimiva järjestelmä? Tehoahan tuolla väistämättä tulee hiukan lisää ja myös jäähdytystarve vähentyy. Kompensoin näitä haittoja sitten ajelemalla pienemmällä kaasulla.
 
Rohkeimmat ovat laittaneet vettä myös suoraan polttoaineen sekaan. Silloin tietenkin polttoaineessa pitää olla sen verran etanolia tai metanolia, että se pystyy veden sitomaan. Suorituskyky nousi ja kulutus aleni, kunnes sitten jossain 15% seossuhteella suorituskyky romahti (tuo Idahon yliopiston linkki).
Nyt rohkeasti käsi ylös, kenen mopo käy RE85:llä? Asia kannattaisi selvittää, kun polttoaine on kerrankin edullista.
 
vetomies sanoi:
Nyt rohkeasti käsi ylös, kenen mopo käy RE85:llä? Asia kannattaisi selvittää, kun polttoaine on kerrankin edullista.
Napsauta laajentaaksesi...

Miula ei ole, mutta Motomatilla on ahdettu Moto Guzzi, joka käy E85-polttoaineella.
Jos asia ketä kiinnostaa, niin Goolge osaa kertoa siitä paljon tarinaa
 
Mahtaako olla valmiina - ainakaan semmosta mikä mahtuu pyörässä vapaana olevaan tilaan?

Tuota tutkiskelin netistä vuosituhenen vaihteessa, suurin osa oli ahtoilman esijäähdytyssysteemejä mutta jonkin verran vapari koneitakin löyty. Ja tuttu kertoi ajavansa RC-taitolennokin moottoria "höyrykoneena", vesi/metanolilla.

Toteutus jäi sitten tekemättä kuitenki.

Tuollon oli netissä pyöräviritelmiä joissa esim imukaulaan syötettin injektioneulaa/imua käyttäen vettä. Sopiva neulan paksuus toimi kuristimena kuten kaasarin suuttimet.
En tosin muista kenenkään mittanneen tehoja muuten kuin persdynolla. Kehuivat että selvästi vahvemmin veti ja viileämpänä kävi kone.

Lisäksi kone pysyy varsin puhtaana.
Ainakin vesi/metanoliruiskutus mailinhuippunopeuspyörässä aiheutti ihmetystä konetta purettaesa kun oli liki karstaton vs ennen ruiskun asennusta.
 
Hyvällä tuurilla jostain kotilon lampunpesurista (painepesurimalli) voisi saada sellaisen pumpun, että aika hienoa pölyä tekisi. Valmiit satsit kun on yleensä tarkoitettu joihinkin kiihdytysautoihin tms ja ovat turhan hintavia ja tehokkaita.
Tai joku minikompressori jolla pumppaisi painetta ilmasäiliöön jonka pohjalla on vettä. Säiliöstä sitten laskettaisi kaasun asennon mukaan sumua koneeseen sitä mukaan kun tarvetta on. Oikein laiska mies laittaa tuollaisen, johon voi itse matkalla polkea painetta:

https://www.virtasenkauppa.fi/paineruiskupullo-18-l-alta-255
 
Silloin kun minä oli nuorempi, niin Motoparkissa ajettiin varttimailia katuautoilla ja kuka tahansa kiulun omistaja pystyi käydä vetäsemässä ajan ja nopeuden tauluun.
Elettiin aikaa ennen ohjelmoitavaa sähköä, eli aika pitkälti kaasareilla vedettiin.
Viereisessä pilttuussa oli välimallin Escort 2,0 OHC turbo. Ukot veteli semmoisia matalia 13 aikoja.
Se oli siihen aikaan kova aika, kun Lehtimäki taisi olla niitä ainoita kympin alittaneita.

Escortissa ei ollut uusinta hienoutta, eli keulan kokoista välijäähdytintä, vaan vesiruisku.
Ajovalopesurin tai vastaavaan painepumppu, nestesäiliö ja ohut letku suoraan turbon imuaukkoon.
Syteemi oli ohjattu niin, että kun ahtopaine nousi yli 1,5barin, niin vesiruisku kytkeytyi.
Säiliössä oli kuulemma 50/50 vesi/metanoli seos.
No, ukot kävi vedon vetämässä ja oli kuulemma lopussa alkanut vähän pätkimään.
Auto pilttuuseen, säätöjä ja uusi yritys, mutta kun ei käynnisty.
Sitten joku hokas, että vilkaisee sytytystulppaa. No tulpat oli paikoillaan, mutta oli pentele sivuelektrodi ja vissiin vähän keskielektrodia sulanut semmoiseksi möykyksi. Sen verran oli takaisin tullessa tulpat toiminut, että oli varikolle kestänyt ajaa pintakaasulla.
Siinä ne ukot sitten mietti, että mitä muutetaan vai vaihdetaanko vain tulpat...:thumbup:
Tais ne vähentää tai lisätä metanolin määrää vesiruiskussa. En muista enää tarkkaan, kun juttua tuli niin monesta suusta.
 
specka sanoi:
Lisäksi kone pysyy varsin puhtaana.
Ainakin vesi/metanoliruiskutus mailinhuippunopeuspyörässä aiheutti ihmetystä konetta purettaesa kun oli liki karstaton vs ennen ruiskun asennusta.
Napsauta laajentaaksesi...
Sehän tekee tavallaan höyrypesun moottoriin. Vettä juottamalla poistettiin karstaa ennen vanhaan. Ahtamisen alkuajoista vesiruiskutusta on käytetty nakutuksenestoon, jolloin voidaan nostaa ahtopainetta. Periaatteessa vesi sitoo lämpöenergiaa palamisesta ja siten alentaa tehoa. Perinteisen moottoritekniikan keskipitkällä oppimäärällä on vähän vaikea käsittää mihin perustuu tehon lisääntyminen ja samaan aikaan polttoainetalouden paraneminen. Välijäähdyttimet pitkälti syrjäyttivät vesiruiskut normaalissa siviilikäytössä. Alkoholin lisääminen veteen parantaa tulosta (vähentää pelkän veden haittoja), mutta kokonaistaloudellisuus on laskettava alkoholin kanssa. Sitten verojutut päälle jos lasketaan polttoaineeksi.
 
B12 sanoi:
Sehän tekee tavallaan höyrypesun moottoriin. Vettä juottamalla poistettiin karstaa ennen vanhaan. Ahtamisen alkuajoista vesiruiskutusta on käytetty nakutuksenestoon, jolloin voidaan nostaa ahtopainetta. Periaatteessa vesi sitoo lämpöenergiaa palamisesta ja siten alentaa tehoa. Perinteisen moottoritekniikan keskipitkällä oppimäärällä on vähän vaikea käsittää mihin perustuu tehon lisääntyminen ja samaan aikaan polttoainetalouden paraneminen. Välijäähdyttimet pitkälti syrjäyttivät vesiruiskut normaalissa siviilikäytössä. Alkoholin lisääminen veteen parantaa tulosta (vähentää pelkän veden haittoja), mutta kokonaistaloudellisuus on laskettava alkoholin kanssa. Sitten verojutut päälle jos lasketaan polttoaineeksi.
Napsauta laajentaaksesi...

Vaikutus voisi perustua seuraaviin:

- Vesi toimii kuten höyrykoneessa ja tuottaa mekaanista työtä siitä lämmöstä, mikä muuten karkaisi pakoputkesta tai syyläristä (etenkin suoraruiskukoneissa, kuten tuo Boschin systeemi). Koneessa kun on tunnetusti paljon enemmän lämpöä kuin mitä männän potkaisu tarvitsee.

- Imupuolella se laskee lämpötilaa jolloin koneeseen saadaan enemmän ilmaa ja tarvittaessa myös polttoainetta. Jokainen mopopoikakin on kokeillut asiaa ja tullut päätelmään, että sateella mopo kulkee kovempaa.

- Vesi parantaa selvästi nakutuksenkestävyyttä, eli mahdollistaa suuremman puristussuhteen, paremman sytysennakon tms.

Veden polttaminenkaan ei ole välttämättä huono homma - olen itsekin sitä polttanut kodin lämmityksessä. Käytännössä se on tapahtunut kovalla vedolla ja ruiskuttamalla vesihöyryä tai -sumua hyvin kuumaan hiillokseen tai vain yksinkertaisesti lisäämällä päälle märkiä puita. Jossain 650 asteen jälkeen vesi hajoaa vedyksi ja hapeksi. Nämä puhdas vety ja puhdas happi sitten palavat erittäin puhtaasti takaisin vesihöyryksi siellä, missä tuli lämmittää kattilavettä. Samalla nokiset pinnat puhdistuvat. Palotapahtuma tehostuu selvästi, vaikkei laskennallista hyötyä tuosta saakaan.
Jossain määrin tuo voisi tulla kysymykseen myös polttomoottorissa; palotilassahan lämpötila on selvästi korkeampi. Jos vesi siellä palaa, kone puhdistuu ja tehoja tulee palotapahtuman parantumisen myötä. En tiedä käykö noin, mutta kokeiden perusteella voisi hyvinkin käydä.
 
Veden tilavuus kasvaa noin 1000-kertaiseksi höyrystyessään. Höyrystyminen sitoo palokaasujen lämpöä, paineen kasvu vastaavasti nostaa kaasujen tilanyhtälön mukaisesti. Eiköhän sillä saada lämmöstä osa mekaaniseksi työksi. Vesisumu voi myös höyrystyessään parantaa polttoaineen sekoittumista ilmaan ja siten parantaa palotulosta. Jos korroosiota ajatellaan niin bensan tai dieselin palaessa tulee joka tapauksessa vettä ja hiilidioksidia, joten tuskin sillä on suurta vaikutusta tältä kantilta.

Ilmeisesti normimoottorissa hyöty ei ole kovin suuri, muuten vesiruiskutus olisi varmaan jo laajassa käytössä, on se sen verran vanha keksintö.
 
Kotarikuski sanoi:
Veden tilavuus kasvaa noin 1000-kertaiseksi höyrystyessään. Höyrystyminen sitoo palokaasujen lämpöä, paineen kasvu vastaavasti nostaa kaasujen tilanyhtälön mukaisesti. Eiköhän sillä saada lämmöstä osa mekaaniseksi työksi. Vesisumu voi myös höyrystyessään parantaa polttoaineen sekoittumista ilmaan ja siten parantaa palotulosta. Jos korroosiota ajatellaan niin bensan tai dieselin palaessa tulee joka tapauksessa vettä ja hiilidioksidia, joten tuskin sillä on suurta vaikutusta tältä kantilta.

Ilmeisesti normimoottorissa hyöty ei ole kovin suuri, muuten vesiruiskutus olisi varmaan jo laajassa käytössä, on se sen verran vanha keksintö.
Napsauta laajentaaksesi...

En ole kuullut vesiruiskutuksesta voimalaitos- tai laivakäytäytössä. Liekö vai ei. Vedellä on hurja ominaislämpökapasiteetti ja höyrystymislämpö, joten en oikein osaa vieläkään kuvitella mitä etua vesihöyrystä on öljytisleen seassa muuta kuin nakutuksenesto ahdettaessa yli normin. Höyrykone on hyötysuhteeltaan tosi huono verrattuna polttomoottoriin.
 
jaket sanoi:
ahdetussa voi auttaa. lähinnä lämpöä laskevana ja siten tiheämpänä ilmana.
Napsauta laajentaaksesi...

Jep. Tosin nykyään kun saa lähes joka pumppuasemalta racebensaa (E85) niin sitä tankkiin eikä tarvi nakusta huolia. Ylivoimaisesti järkevin vaihtoehto jos ahdettu katupeli käytössä.
 
vetomies sanoi:
Veden polttaminenkaan ei ole välttämättä huono homma - olen itsekin sitä polttanut kodin lämmityksessä. Käytännössä se on tapahtunut kovalla vedolla ja ruiskuttamalla vesihöyryä tai -sumua hyvin kuumaan hiillokseen tai vain yksinkertaisesti lisäämällä päälle märkiä puita. Jossain 650 asteen jälkeen vesi hajoaa vedyksi ja hapeksi.
Napsauta laajentaaksesi...

"Vettä voidaan hajottaa myös pelkän lämpöenergian avulla, korkeassa lämpötilassa (2500 °C) vesi hajoaa itsekseen vedyksi ja hapeksi lämpöenergian avulla."


https://docplayer.fi/8201102-Vedyn-mahdollisuudet-tulevaisuuden-energiantuotannossa.html
 
micco sanoi:
"Vettä voidaan hajottaa myös pelkän lämpöenergian avulla, korkeassa lämpötilassa (2500 °C) vesi hajoaa itsekseen vedyksi ja hapeksi lämpöenergian avulla."


https://docplayer.fi/8201102-Vedyn-mahdollisuudet-tulevaisuuden-energiantuotannossa.html
Napsauta laajentaaksesi...

Voi sen tietenkin pelkällä lämmölläkin hajottaa vaikka sähköuunissa. Normaali vesikaasureaktio vain tapahtuu joitakin tuhansia asteita alhaisemmassa lämpötilassa (CO + H2O → CO2 + H2). Tulipesän rauta toimii lisäksi katalyyttinä mikä alentaa lämpötilaa entisestään.
Vetykaasua tehtiin moottoreihin polttoaineeksi tuolla tavoin 1800-luvulla kun kiinteät polttoaineet olivat halpoja ja nestemäiset kalliita.
 
B12 sanoi:
En ole kuullut vesiruiskutuksesta voimalaitos- tai laivakäytäytössä. Liekö vai ei. Vedellä on hurja ominaislämpökapasiteetti ja höyrystymislämpö, joten en oikein osaa vieläkään kuvitella mitä etua vesihöyrystä on öljytisleen seassa muuta kuin nakutuksenesto ahdettaessa yli normin. Höyrykone on hyötysuhteeltaan tosi huono verrattuna polttomoottoriin.
Napsauta laajentaaksesi...

Samaa mieltä. Voksi kuvitella että vaparissa saisi sillä ylimääräistä lämpöä muutettua paineeksi, mutta ahdin olisi varmaan hyötysuhteeltaan parempi. No, tää nyt on spekulointia, jotakin hyötyjä siitä on saatu kun sitä on kokeiltu aika laajalla rintamalla. Kokkelikin löytää aiheesta melkoisesti artikkeleita. Arvelen että mopokäytössä parempaan tulokseen pääsee keventämällä. Teho/painosuhde paranee silläkin konstilla ja käsiteltävys myös. Mutta mikäpä estää kokeilemasta, on niitä huonompiakin harrasteita.
 
Viimeksi muokattu:
Edellä ne on esitettykin, mutta laitetaan vielä kertauksen vuoksi: Höyrykoneen hyötysuhde on oleellisesti sama kuin polttomoottorin silloin kun se toimii samassa lämpötilassa samalla moottorilla. Polttoaine on sen sijaan aika paljon halvempaa kun vettä saa hanasta ja lämpö on hukkalämpöä joka muuten karkaisi jäähdytysveteen tai pakoputkeen.
Polttomoottori ei tunnetusti pysty hyödyntämään edes suurinta osaa polttoaineen tuottamasta lämmöstä, joten on vain loogista yrittää tehdä sillä jotain muuta.
Esimerkiksi lämpövoimalassa tuollaista jäähdytystarvetta ei ole, koska hukkalämpö käytetään kaukolämpönä. Moottoripyörässä taas ylimääräinen lämpö menee täysin hukkaan. käytännössä tasajaolla fifty-sixty, eli 1/3 renkaalle, 1/3 syyläriin ja 1/3 pakoputkeen.
 
olisihan se hienoa jos vedellä saisi lisää km:jä irti bensalitrasta. Missähän tilanteissa sitä vettä pitäisi sitten ruiskuttaa? ehkä joku arduino purkki valvomaan syöttöä. moottorijarrutuksessa pois, kiihdytyksessä päälle, tasanopeudella? vähän pitäisi syöttää tasanopeudellakin. Järkestelmän voisi optimoida suutinkoolla sopimaan omaan käyttöön, eli jos haluaa maksimi maantienopeus apua, niin pienet suuttimet ja pumppu siten, että se pystyy toimimaan koko ajan maantienopeudella.
 
Muistaakseni Ferrari käytti veden suihkutusta joskus -80-luvulla ihan F1 -autossaan.

Tarkoitus on kaiketi jäähdyttää imuilmaa, jotta sitä mahtuisi sylinteriin enemmän - siis köyhän miehen turbo? Ilmeisesti vesi täytyy saada hienojakoiseksi sumuksi ennen sylinteriä - eihän se muuten voisi mitään etua antaa.
 
-90 luvulla vesiruisku moottorin sisäisesti sekä välijäähdyttimelle oli arkipäivää WRC autoissa. FIA kisabensaa taisi mennä 700g kilometrillä ja olikohan tislatun veden kulutus moottorin siäiseen käyttöön jossain 50g luokkaa kilsalle, sen verran aikaa ettei tarkkoja grammoja enään muista.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi kirjoittaaksesi täällä.
Back
Ylös