Laitetaanpas vähän pidempi sepostus kauden päättymisen kunniaksi.
Motoparkkiin saavuttiin to-iltana, kahden vuoden tauon jälkeen. Oikeastaan mitään kummempia odotuksia ei ollut, omaa ennätystä toki piti lähteä parantamaan. Se oli ajettu 600:lla ollen 1.34,2. Ajatuksena oli, että 30-alkuinen voisi olla sopivan haastava tavoite, mutta 31-alkuinenkin tyydyttäisi. Kisassa sijoitus olisi sitten mikä olisi, tietäen että lähdössä tuskin esittäisin mitään esimerkkisuoritusta.
Perjantain rata-ajokurssista ei ole paljoa sanottavaa, opetus ym. oli ensiluokkaista mutta ajofiilistä ei kertakaikkiaan löytynyt. Myös koko kauden ollut luotto pyörään oli täysin kateissa, se näkyi avausten ja jarrujen flegmaattisuutena - siitä myös Wehnältä suora palaute ja ihan asiaa puhui. Päivän parhaaksi väkisin ajettu 1.33,0 ja shaiban maku suussa hotelliin ihmettelemään mikä mättää. Tässä vaiheessa oli myös päivän selvää, että jossain välissä puheissa (ei omissani) vilahdellut 1.29 -alkuinen on utopiaa. Pari kaljaa kipulääkkeeksi Rinkisen kanssa ja nukkumaan.
Lauantaina aloitettiin ennakkoon sovitulla pyörän säätämisellä Wehnän kanssa, joka ajoikin pari ekaa settiä pyörällä. Muutoksia tehtiin aika paljonkin ja kolmannessa setissä pääsin toteamaan, että ajofiilis oli ihan toista luokkaa. Setin parhaaksi 1.32,2 joka lupaili ihan hyvää varsinkin kun alla suht finaalissa ollut takakumi. Tässä vaiheessa tuo 30-alkuinen tuntui realistiselta tavoitteelta kisassa. Seuraavassa setissä piti ajaa pari kierrosta Jukan perässä ja lähteä sitten ohi vetoavuksi, mutta Jukan R1 päätti puhaltaa öljyt silmille, joten se siitä setistä. Onneksi ei käynyt pahemmin kenellekään mukana olleelle. Missasin sitten toiseksi viimeisen setin rengastöiden vuoksi ja viimeisen sateen takia, joten vähiin jäi ajelut lauantaina. Sunnuntaiksi oli kuitenkin luvattu hyvää säätä, joten eipä niin väliä...
Foreca ei pettänyt taaskaan ja sunnuntain keli oli taas jotain ihan muuta kuin ennustettu ja kun vielä aika-ajoon jäi laittamatta erkkarit visiirin väliin oli ilmassa kaikki katastrofin ainekset. Tiesin kyllä B:n aika-ajon perusteella, että kosteutta tulee visiiriin mutta hälytyskellot ei soineet vaikka 2009 jouduin sadekisan keskeyttämään juuri näkyvyysongelmien vuoksi samaisen erkkarivirityksen puuttumisen vuoksi. No, pari ekaa kierrosta meni ihan ok näkyvyydellä mutta sitten kun alkoi hengästymään ja hiki tuli pintaan, olikin pleksi niin huurussa että ajaminen oli lievästi sanoen hasardia. Pari kolme yritystä tein mutta kanttareita kolisteltiin sen verran että jätin leikin kesken. Parhaaksi 1.34,7 ja kuudes ruutu, johon olin siinä vaiheessa enemmän kuin tyytyväinen - näkyvyysongelmia oli enemmän tai vähemmän kaikilla. Pitoa kyllä tuntui riittävän vaikka kuinka paljon, vaikka ilmankosteus varmaan 110%.
Kisaan lähdettiin sitten kärkeen ja karkuun ajatuksella, mutta ainoa joka meni karkuun oli Kärki
. Lähtö meni taas niin reisille kuin vain minä osaan ja kun vielä ekan parin kierroksen aikana en meinannut saada vauhtia päälle oli tilanne tuttu edellisistä kisoista. Ei auttanut muuta kuin aloittaa armoton takaa-ajo ja pyrkiä ohi niin nopeasti kuin mahdollista, ettei pojat karkaa liian kauas. Ohitukset eivät olleet helppoja, osin koska rata ei kovin tuttu mutta pääsyynä tietysti omat ohitustaidot. Yksitellen kuitenkin edellä ajavia kavereita sain napsittua työllä ja tuskalla, Poutiainen oli ainoa joka helpotti asiaa vetämällä shikaanin leveäksi. Muut ajoivat reipasta tahtia, joten välillä joutui kyttäämään paikkaa pidempääkin. Jossain vaiheessa näin että edessä on Pete ja välimatkaa on jonkun verran, joten ajattelin vetää niin lujaa kuin pääsen hyvä kierrosaika mielessä. Saatuani Peten kiinni yritin kyllä ohi oikealta ja vasemmalta, mutta Peten linjat olivat niin kohdillaan että ohi ei mahtunut. Jäin myös aina bussipysäkillä sen verran, että pääsuoran päässä ohi ei voinut yrittää, joten maaliin tultiin Pete edellä mutta hemmetin hauskaa vääntöä meillä oli - hieno ajo Peteltä! Siinä vaiheessa Lasse oli jo ajanut karkuun, joten voittajasta ei ollut epäselvää - onnittelut myös Lasselle, hieno ajo ja vielä 750:lla. Omaksi parhaaksi jäi 1.30,9 johon olen enemmän kuin tyytyväinen, se kun oli ollut tavoitteenakin. Keli oli parempi kuin aika-ajoissa ja näkyvyys oli erinomainen koko kisan ajan, sumu oli kuitenkin sen verran hälvennyt.
Kokonaisuutena kaudesta jäi tosi hyvä maku suuhun, ratapäiviä ja kisoja tuli yli tuplaten aikaisempiin kausiin, vajaat 20 ratapäivää, 3 YCC ja yksi kerhokisa. Ennen kautta tavoitteena oli lähinnä totutella tonniseen 600:n jälkeen ja päästä samaan vauhtiin, nyt enkat paranivat yli 3 sekuntia per rata.
Ensi kautta ajatellen selkeimmät parannettavat asiat ovat lähdöt (no shit) ja ohittaminen. Teoriatasolla ajamisessa alkaa peruspalikat olla kohdallaan, käytäntöön siirtämisessä on tietenkin savottaa siinäkin ihan riittävästi. Jos ja toivottavasti kun kilpaa ensi vuonna ajetaan, on näillä näkymin luokkana B-Superbike satunnaisin kisoin - tavoitteita mietitään sitten keväällä. Lisätavoitteena voisi olla Kemoran korkkaaminen.
Eipä tähän loppuun muuta kuin suuret kiitokset kisaorganisaatiolle, kilpakumppaneille ja varikkoporukalle tästä kaudesta! Ja tsemppiä viimeiseen kerhokisaan niille, jotka sinne menevät. Mulla on edessä perunanostoa anopin luona
edit: Onnittelut myös Siposelle, Lehtiselle ja Kärjelle Cupin palkintopallisijoituksista, jokkiksen kirjoittamattoman säännön mukaan B:ssä nähdään
