Yhdeksännentoista pyörän valintaa

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja TwinTenox
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Nuo on toki jonkun verran yksilöitä, B12:sta pyörän tarinaa olen seurannut, se lie sieltä toisesta päästä skaalaa.

Laatikon kanssahan tuossa on jouduttu kikkailemaan, mutta viime kesänä on vaihdettu koko vaihteistohelamentti, joten toivotaan, että ne murheet lopullisesti ohi. Hyvin tuo muuten on toiminut, eikä ole tielle koskaan jäänyt. Oikeita vikavikoja ei ole muita oikeastaan koskaan ollut.
 
No nyt tulikin paljon asiaa. Kiitos viesteistä. Taitaa olla taas koeajojen paikka, kun vaan ehtii.
 
Autojen osalta soittoja tulee todella paljon (jos ne sallii) ihan suosikkilistausten ja hakuagenttien perusteella. Etenkin Kamux ja Saka ovat aktiivisia, mutta muutkin kyllä. Pyörien osalta on ollut selvästi hiljaisempaa.
 
640 Adventure koeajettu ja olihan se aika erilainen kokemus näihin isompiin, tai ylipäänsä kakspyttyisiin verrattuna. En oikein tiedä pystyisinkö tuolla ajamaan matka-ajoa. Tärisee niin pirusti kinttuihin ja käsille, peileistä ei näe (tärinän takia) mitään. Toisaalta olihan tuo kevyt kuin mikä ja varmaan tuolla oppisi ajamaan niillä mettäteilläkin jos vain opettelisi. Mökkipyöräksi sopisi oikein hyvin, eikä hinnatkaan ole huimia. Tehoa saisi olla hiukan enemmän, nyt kiihtyvyys jää vähän vaisuksi - tai ainakin siltä tuntui.

Täytyy nyt nukkua oikein yö tai kaksi ja miettiä asiaa.
 
690 on kevyempi ja tehokkaampi. Tärisee luultavasti vähemmän, mutta kunnon matkapyöränä en oikein osaa pitää sitäkään. Minusta se on parhaimmillaan metsäautoteillä ja muilla pienillä sorateillä. Ihan umpimaastoon se on painava, jousitus vähän pintakova ja laatikossa katupyörän välitykset. Sitten kun alla on jonkinlainen tientapainen ja vauhtia saa vähän enemmän, alkaa jousitus ja vaihteistokin toimimaan kuten tarkoitettu ja pyörä tuntuu tosi kevyelle. Sopivassa käytössä ihan huippupeli. Se on dual sport-malli, eli sellainen välimallin pyörä. Ei suonsilmään, eikä motarille.

Ajavathan ihmiset Euroopan reissuja vaikka pappatunturilla tai vanhalla traktorilla asuntovaunu perässä, mutta mitä kukakin matkapyöräksi mieltää ja mihin kukakin asettaa mukavuustasovaatimuksensa.

Soratiekelpoisuus kyllä laajentaa reviiriä aika huimasti.
 
Asiaan liittyen tarttee sanoa, että siirtymä 640->690 ei tuntunut kummoiselta. Mutta ajoinpa viime viikolla samaa 640 Adventurea, jonka aiemmin omistin. Olihan siinä jumalauta valovuosi välissä voiman ja sivistyneisyyden osalta.

Mutta 640:ää saa myös parannettua tosi paljon, kun vähän (lue: paljon) väkästelee. Esimerkiksi käy täältä palstalta Seikkailu R:n pyörä.
 
Pegaso on mainittu mutta Caponord unohdettu. Onpa niitä kakkosella ja kolmosella alkaviin hintoihin aina toisinaan näkynyt. Harvoin on tarjolla mutta pitää käydä kimppuun kun löytää.

Jatketaan vähän että nelosella alkavilla hinnoilla näyttää kyllä olevan tarjolla.
 
Viimeksi muokattu:
Jokin noissa Capoissa tökkii. Täällä oli paikallisessa liikkeessä vuoden päivät myynnissä moinen ja kun sain itseni sitä katsomaan ajamistarkoituksessa, niin oli samana päivänä myyty. Johonkin noin 3800e hintaan tai niille main. Olen joskus vajaa 20 vuotta sitten moisen ajanutkin, kun Nakkilassa asuin ja maahantuoja oli ihan vieressä.

Vahvasti näyttää siltä, että välikausi tulee vielä tästäkin.
 
Voi olla, että välikausia riittää loputtomasti, mikäli ajamisen kiksejä etsii jokin pyörämallin ominaisuuksista, eikä ajamisesta itsestään.

Vaikeaa kuvitella, että lajin piirissä pidempään olleelle, mikään pyörä voi tuoda itsessään syytä ajamiseen, ellei itse ajaminen kiinnosta.

Ihan toinen juttu on toki, mikäli jonkun tietyn moottoripyörän rakentelu on sitä mieleistä. Silloin tarkka merkki ja malli saattaa olla hyvinkin ratkaiseva.

Mikäli itse ajaminen tökkii ja sillä saralla ei löydä mieleistä osa-aluetta ( rata, matka, kruisailu, enska, adve jne ) tuskin mikään pyörä itsessään aiheuttaa ajamisen iloa.

Mikäli se omin osa-alue on selvillä, niin silloin itseä miellyttävän pyörän valitseminen on huomattavasti helpompaa ja toisaalta vähemmän tärkeätä.
 
Voi olla, että välikausia riittää loputtomasti, mikäli ajamisen kiksejä etsii jokin pyörämallin ominaisuuksista, eikä ajamisesta itsestään.

Vaikeaa kuvitella, että lajin piirissä pidempään olleelle, mikään pyörä voi tuoda itsessään syytä ajamiseen, ellei itse ajaminen kiinnosta.

Ihan toinen juttu on toki, mikäli jonkun tietyn moottoripyörän rakentelu on sitä mieleistä. Silloin tarkka merkki ja malli saattaa olla hyvinkin ratkaiseva.

Mikäli itse ajaminen tökkii ja sillä saralla ei löydä mieleistä osa-aluetta ( rata, matka, kruisailu, enska, adve jne ) tuskin mikään pyörä itsessään aiheuttaa ajamisen iloa.

Mikäli se omin osa-alue on selvillä, niin silloin itseä miellyttävän pyörän valitseminen on huomattavasti helpompaa ja toisaalta vähemmän tärkeätä.

Itse olen tullut siihen tulokseen, että ei ole yhtä pyörää, mikä täyttäisi kaikki erityyppiset ajohalut. Sporttinakusta vasta luovuin kun totesin, että mielenkiinto kaahaukseen on hiipunut ja monet mutkatiet alkavat olla heikossa hapessa. Pyörän hauskuus alkoi siitä, mihin Suomen nopeusrajoitukset loppuivat. Hiljaa ajaminen oli lähinnä tuskaista.

Rento cruisaus on yllättävän mukavaa, mitä en olisi uskonut muutama vuosi sitten ja teininä revittelin sorateitä enduropiikillä. Isona tuolla 690:lla voi revitellä vielä paljon paremmin ja on vähintään yhtä hauskaa.:D Pitkän matkan teko ei ole koskaan oikein kiinnostanut.
 
Nyt näyttää siltä, että se käteensopiva, sopivan hintainen pyörä tulee haettua tänään kotio. Illalla tai huomenna lisää, jos näin tosiaan käy.

Edit: Siirtyy haku käytännön syistä sunnuntaille.
 
Viimeksi muokattu:
Hienoa. Muista raportoida tänne minkä ostit niin kerrotaan sitten porukassa sinulle että se on aivan epäsopiva mihinkään :D
 
On se ainakin epäsopiva sinne mihin nämä aiemmat sopivat. Tuli nimittäin kuitenkin ostettua ihan asvalttipyörä. Koeajo ratkaisi, etukäteen ajattelin, että ei ole tehoa tarpeeksi, mutta käytännössä yllätyin siitä miten ripeä voi olla 75hv vehje. Mielestäni perstuntumalta liikkuu paremmin kuin aiemmista pyöristä esim. Shiver tai XR1200 HD, vaikka noissa on tehoa enemmän. Faktoista en tiedä. Mulle riittää kuitenkin.

Eli alle tulee Moto-Guzzi Bellagio.
 
Voi olla, että välikausia riittää loputtomasti, mikäli ajamisen kiksejä etsii jokin pyörämallin ominaisuuksista, eikä ajamisesta itsestään.

Vaikeaa kuvitella, että lajin piirissä pidempään olleelle, mikään pyörä voi tuoda itsessään syytä ajamiseen, ellei itse ajaminen kiinnosta.

Ihan toinen juttu on toki, mikäli jonkun tietyn moottoripyörän rakentelu on sitä mieleistä. Silloin tarkka merkki ja malli saattaa olla hyvinkin ratkaiseva.

Mikäli itse ajaminen tökkii ja sillä saralla ei löydä mieleistä osa-aluetta ( rata, matka, kruisailu, enska, adve jne ) tuskin mikään pyörä itsessään aiheuttaa ajamisen iloa.

Mikäli se omin osa-alue on selvillä, niin silloin itseä miellyttävän pyörän valitseminen on huomattavasti helpompaa ja toisaalta vähemmän tärkeätä.

Tähän on sanottava, että kyllä mulle se pyörä nimenomaan on tärkeä. Siis se, että se on sopiva, miellyttää silmää ja liikkuu ainakin sinne moottoritienopeuksiin tarpeeksi rivakasti.
 
Back
Ylös