Jatketaanpa tätä käännöstä/referaattia pikkusen...
Rungon jäykkyyttä on vähennetty 15%, jonka ansiosta, runkosuunnittelija Nobumasa Tamiguchin mukaan, pyörä antaa kuskille paremmin palautetta. Sopeutuminen uusittuun pyörään vei hetken aikaa, mutta pienellä alustan säädöllä (hieman lisää ulosjouston vaimennusta) pyörä muuttuu juuri sellaiseksi kuin Kawasaki sen suunnitteli; pyöräksi joka kertoo kuskille missä mennään.
Todennäköisesti kriittisimmät kuskit eivät tuosta huolimatta ole edelleenkään tyytyväisiä pyörän hivenen epävarmaan käytökseen, joten siihen lääkkeeksi voi keulaa nostaa hieman -> eli lisätä keulajousten esijännitystä. Tuloksena on varma ja tottelevainen, joskin aavistuksen hitaampi, ohjaus.
Alusta pyörässä on hyvä ja toimii etenkin jyrkissä mutkissa, joihin voi nojata reilusti. Epätasaisella tiellä suuremmissa nopeuksissa hieman vaappuva ja keula niiaa hieman liikaa kovissa jarrutuksissa. Jarrut ovat huippuluokkaa ja spekseiltään superbike-tasoa.
Ajoasento on hieman pystympi kuin edeltäjässä ja sopii hyvin niin mutkapätkille kuin koko päivän reissuunkin. Istuin tuntuu ensikokeilulla hieman kovalta, mutta ajaa vastoin odotuksia asiansa erittäin hyvin.
Jatkoa myöhemmin...
EDIT: ...jatkoa referaatti-käännökselle:
Polttoaineen keskikulutusta ei mitattu, mutta vanhan mallin perusteella uudelta pyörältä voisi odottaa suunnilleen sanmankaltaista toimintasädettä. Uusi mittaristo on huomattavasti vanhaa helppolukuisempi.
Moottorin muutokset ovat onnistuneita. Koeajokuski huomasi hakevansa usein isompaa vaihdetta, koska pyörä kulki niin halukkaasti jo alakierroksillakin, että olisi voinut luulla ajaneensa pykälää pienemmällä vaihteella.
Kone ei kuitenkaan ole täydellinen: pieni hitaus polttoaineen syötössä hidastaa tehon tuottoa juuri kun kaasu avataan uudestaan tultaessa ulos kaarteesta sekä pientä "epäröintiä" esiintyy juuri tyhjäkäyntialueen yläpuolella.
Tämä voi olla ikävä juttu kiihdytystä aloittaessa; jos päästät kytkimen juuri väärällä hetkellä kone sammuu sen sijaan, että syöksisi pyörää eteenpäin. Tämä saattaa olla varsin kiusallista esim. U-käännöstä tehdessä.
Värinöitäkään ei olla saatu ihan täysin parannettua. 6 000 kierroksen alapuolella moottori käy tasaisesti, mutta sen jälkeen punaviivaan asti värinät tuntuvat voimakkaampina häiriten ohjaustangon, istuimen ja jalkatappien kautta (huolimatta siitä, että jalkatapeissa on alapuolella lisäpainot värinöiden hillitsemiseksi.
Ikävää ettei tätä ongelmaa ole saatu korjattua paremmin, koska värinät hieman häiritsevät pyörän käyttäytimiseen keskittymistä ääritilanteissa. Yli 140km/h matkanopeutta ajavat saattavat kokea tämän häiritsevänä.
Kaiken kaikkiaan uusi Z1000 tarjoaa kuitenkin huomattavasti enemmän suorituskykyä höystettynä hyvällä käsiteltävyydellä sekä edustaa Japanilaista rakennus- ja suunnittelulaatua, joilla on usein painoarvoa pyörää ostettaessa. Varteenotettava seuraaja Z-sarjassa ja uudistukset oikeassa suunnassa.