• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Hävettääkö ikinä?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Taajuus
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Yleisellä tasolla aina hävettää jokin. Jos ei muu niin oma olemus. :p

Pyörään liittyen useimmiten se seisontatuki. Taas viime kerralla ajamaan lähtiessä jäi se seisontatuki alas. Kyllä vastapäisen hallin ovella olevia hymyilytti. Sellainen pieni häpeän häivähdys kävi kääntymässä. Tosin aika äkkiä se häpeä muuttui riemuksi siinä ajaessa. Ei sitä oikein enää jaksa hirveän kauaa hävetä. Tapahtuu niin usein, on tottunut jo. :grin:
 
Viimeksi muokattu:
Pärrällä en muista nolostumisa lain.
Off topiccina kotilolla muutama viikko sitten, kun provosoiduin eräästä älyttömästä matkailuauton
tekemästä ohituksesta, ja kuittasin vähintään yhtä älyttömällä.
Siitä sitten kuulinkin paremmalta puoliskolta pitkään.
 
Männäkeväänä, saatuani oman pyöräni alle ekan kerran vuosiin, ajelin nimeltämainitsemattomaan turkulaiseen prätkäkorjaamoon. Kevät ei ollut vielä edes kukkeimmillaan. Huollon seinässä oli kilpi, jossa mainittiin, että sisäänkäynti on rakennuksen toisella puolen. Minä köröttelin pappa-mallin FJ:lläni pikku kujaselle päästäkseni firmaan sisään. Kaimakseni osoittautunut asentaja katsoi menoani hiukan hitaasti, ja melko pian ymmärsi, miksi. Se pihan puoli oli yhä loskaisen jään peitossa. Fak Juu ei mahtunut vekslaamatta kääntymään siinä kujasella, ja saatuani pyörän nokkaa kääntymään useita asteita, jouduin laskemaan töppöseni tantereelle. Hiekan alla oli jäätä ja jalka lähti alta. Kun täpöselleen tankattu pappamalli alkaa kaatua, siinä ei alle 70-kiloinen käppänä paljon paina. Pyörä humpsahti kuraan poskelleen. Taisipa peräpää vielä liota lätäkössä.

Vähällähän tuosta selvisin. Pakoputkeen ja peiliin tuli pieniä naarmuja. Stongan ja kytkikaffan päät olivat entuudestaan jo hiukan rupisen näköiset. Katteeseenkin jokin pikku muisto, jonka varmaan halutessaan fiksaa vähemmän näkyviin jollakin ajoneuvokosmeettisella tuotteella. Mutta ai että hävetti mennä pyytämään apua kalYamahan saamiseksi rattailleen.
 
Ei oo kyllä koskaan hävettänyt ohitukset mopolla.. mutta kotilolla on tullut tehtyä pari ohitusta jotka ovat menneet vähän turhan tiukalle ja ne on kyllä hävettäneet kovasti! No, mopolla ei ole pelkoa näistä liian tiukista ohituksista. Mopolla kun on 10x enemmän ohituspaikkoja kuin alitehosella kotilolla, niin ei tarvi joka raossa yrittää ohi:jpstyle:

Oikeestaan tykkään odottaa semmosia hyviä ohituspaikkoja kuten ylämäkiä, jotenkin on vaan kiva vähän näyttää kotilokuskeille, et mikäs tässä on ylämäessä ohitellessa:grin:
 
Viimeksi muokattu:
jotenkin on vaan kiva vähän näyttää kotilokuskeille

Tähän tulee joskus syyllistyttyä ja tämä aiheuttaa ns. "jälkihävetyksen". Eli kun tulee kotiin ja istahtaa tulee facepalm itselle ja ajatus ei helvetti just täytin 40v ja käyttäydyn kun 15v.
 
Tähän tulee joskus syyllistyttyä ja tämä aiheuttaa ns. "jälkihävetyksen". Eli kun tulee kotiin ja istahtaa tulee facepalm itselle ja ajatus ei helvetti just täytin 40v ja käyttäydyn kun 15v.

Etkös ole kuullut, kun on oikein todistetusti tutkittu, että moottoripyöräily nuorentaa...:D
Ja sitten kun tulee viiskymppiä mittariin, niin se mikä muuttuu on, että jää tuo facepalm pois.:jpstyle:
 
Viimeksi muokattu:
Etkös ole kuullut, kun on oikein todistetusti tutkittu, että moottoripyöräily nuorentaa...:D
Ja sitten kun tulee viiskymppiä mittariin, niin se mikä muuttuu on, että jää tuo facepalm pois.:jpstyle:

Mutta sen nuorentava vaikutus on vain kypärä päässä heti kun riisuu ruukun karmea todellisuus iskee vasten facea ( ja tulee facepalm)
 
Onhan noita hävettäviä tilanteita ollut.

Kerran mopolla splittasin valoissa ensimmäiseksi ja kun valot vaihtui vihreelle, niin stumppasin mopon. Lähti kyllä nopeesti käyntiin ja yhtä nopeesti katosin horisonttiin.

Autolla kerran kiroilin vanhalla Ykköstiellä hidasta autoletkaa. Koitin valoja vilkuttamallakin antaa ymmärtää, että vit*u saa painaa kaasuakin. No sopivan paikan tullen annoin Volvolle kenkää ja vedin koko letkasta ohi tuhatta ja sataa. Ensimmäisenä letkassa olikin sitten hautastoimistonauto arkku kyydissä.
 
Tähän tulee joskus syyllistyttyä ja tämä aiheuttaa ns. "jälkihävetyksen". Eli kun tulee kotiin ja istahtaa tulee facepalm itselle ja ajatus ei helvetti just täytin 40v ja käyttäydyn kun 15v.

Sen verta täytyy mainita, että minä en todellakaan autokuskeille näyttämisellä tarkoita sitä, että tiputan vaihteen kakkoselle ja huudatan mopoa auton takapuskurissa ja kun ohituspaikka tulee, näytän kuinka ohituksessa otetaan vajaa kaksmarkkaa vauhtia:p Ei se ei paranna meidän motoristien mainetta. Saatan tiputtaa pykälän alaspäin ja teen reippaan ja mahdollisimman rennon näköisen ohituksen. Mikäs voi enempää ketuttaa kuin ohi ajava motska joka rennosti ohittelee autoja jonossa nopeaan tahtiin:)
 
Edellinen kakkospyörä hävetti, kun siinä ei ollut vaimenninpöntössä mitään muuta kuin kumisevaa tyhjyyttä. Komiat oli äänet toki, ja hienosti jälkipoltti moottorijarrulla, mutta ei sillä oikein kehdannut kerrostalon pihaan ajaa. Sivistyi huomattavasti kun laittoi villat sinne.

Oma urpoilu hävetti kerran oikein isosti. Muutaman kaverin kanssa oltiin sovittu että mennään ajelemaan, kokoontuminen eräällä huoltsikalla parinkymmenen minuutin ajon päässä. Itse olin ajoissa valmiina, mutta pyörä ei suostunut käynnistymään. Ihmettelyä, pällistelyä, sahausta, akun ihmettelyä, myöhästymissoittoja sun muuta sellainen puolisen tuntia ja sitten hokasin että peiliin heittämäni potta oli tökkäissyt virran hätäkytkimen off-asentoon. Aivan järjetön vitutus omasta typeryydestä.

Tien päällä harvemmin on onneksi tullut tehtyä mitään isompia agrekikkailuja. Lehmän hermot...
 
Alle viikko sitten lähdin tohkeissani kokouksesta ja piti päästä himaan päin, kun sinne olin treffejä sopinut. Univelkaan yhdistettynä siinä käynnistin pärrää ja lähdin matkaan. Matka eteni n. 30cm, sitten "töks" ja pärrä kyljelleen. Se etujarrulevylukko olisi kiva ottaa irti, niin matka etenisi paremmin... Kyllä hävetti sikana, kun ohikulkija tarjosi apua, että nostetaan pärrä takas pyörilleen. Sitten hävetti vielä enemmän kun en saanut pyörää käyntiin ja pitkän aikaa puhelintuen kanssa tilannetta mietittiin, kunnes tajusin, että mulla on ykkösvaihde päällä.
Olin vielä sopinut samana päivänä aiemmin kaatumatattien asennuksen parin päivän päähän. Kyllä hävetti viedä pyörä kaatumatattien asennukseen, kun se oli juuri vasta käynyt kyljellään... Hieman osumaa ottaneen takajarrupolkimen kävin tilaamassa varaosana aivan toisesta liikkeestä.
 
Edellinen kakkospyörä hävetti, kun siinä ei ollut vaimenninpöntössä mitään muuta kuin
Ihmettelyä, pällistelyä, sahausta, akun ihmettelyä, myöhästymissoittoja sun muuta sellainen puolisen tuntia ja sitten hokasin että peiliin heittämäni potta oli tökkäissyt virran hätäkytkimen off-asentoon.

Mulle kävi samoin, kun viime viikonloppuna piti lähteä ajamaan Turusta Helsinkiin. Pyörä pakattuna, äiti ja isä vieressä vilkuttamassa, kerrostolkulla vaatteita päällä että tarkenee. Njän-njän-njän sanoo startti, mutta muuta ääntä ei sitten kuulukaan, paitsi kirosanoja potan sisällä. Jonkin aikaa surrasin ja ehdin alkaa kampeakin polkemaan - hyvää hikiurheilua muuten kun on kaikki romppeet päällä - kunnes huomaan tuon hätäkytkimen. Kytkin Run-asentoon, hipaisu starttiin ja terve puna kasvoilla matkaan.

Onnistuinpa tekemään tuon saman vielä liikennevaloissakin (en tosin paalulla) viime viikolla töihin ajellessa. Silloin ymmärsin kuitenkin jo varsin nopeasti tarkastaa tuon hätäkytkimen.
 
Mulle kävi samoin, kun viime viikonloppuna piti lähteä ajamaan Turusta Helsinkiin. Pyörä pakattuna, äiti ja isä vieressä vilkuttamassa, kerrostolkulla vaatteita päällä että tarkenee. Njän-njän-njän sanoo startti, mutta muuta ääntä ei sitten kuulukaan, paitsi kirosanoja potan sisällä. Jonkin aikaa surrasin ja ehdin alkaa kampeakin polkemaan - hyvää hikiurheilua muuten kun on kaikki romppeet päällä - kunnes huomaan tuon hätäkytkimen. Kytkin Run-asentoon, hipaisu starttiin ja terve puna kasvoilla matkaan.

Onnistuinpa tekemään tuon saman vielä liikennevaloissakin (en tosin paalulla) viime viikolla töihin ajellessa. Silloin ymmärsin kuitenkin jo varsin nopeasti tarkastaa tuon hätäkytkimen.

Mikä ihmeen hätäkatkaisin?:D Vai tarkotatteko sitä run/stop kytkintä jonka aina laitan startatessa run asentoon ja josta sammutan aina moottoripyörä?:jpstyle:

Piti oikein käydä tekemässä kysely aiheesta Miten sammutat MP:si?:p
 
Viimeksi muokattu:
Ekaa kertaa tankilla :jpstyle:
Ja se saakelin talla unohtu.
Muutaman kerran harjoittelin vapaalle laittoa ja vaihteen laittoa ykköselle.
Oli vähän noloa kun Audi kuski odotti takana vuoroaan hetkisen aikaa. Meinasin jo et millon se tulee työntämään mut pois siitä :grin:

No seuraavalla kerralla sit muistaa.
 
Tänään vähän hävetti, kun kauden avausreissulle ja toisissa valoissa pyörä alkaa hyytymään juuri, kun valot vaihtuu vihreelle. Tähtäimessä oleva huoltoasema oli juuri siinä nurkilla, jonne pääsi kengurua leikkien, pyörä melkein sammuen useamman kerran. Ei se akun miinusnapa sitten niin hyvin pysynytkään vähän vääränmittaisella pultilla kiinni, jonka takia piiputti. Noh, paineiden tarkastus ja kotiin, mutta eipä lähtenyt pyörä käyntiin. Siinä sitten penkkiä irti ja paikoillaan muutamia kertoja ja lopulta akun johdinta painamalla pyörä käyntiin ja äkkiä kotiin.
Raivoisalla penkomiselle löytyi sopivampi pultti ja pääsi vielä pitemmälle iltalenkille :jippikaijee:
 
Kyllähän tuollaiset tempaukset hävettää, onneksi harvemmin niitä tulee tehtyä.

Se kerran pari kaudessa tuleva esittämisentarve nolottaa aina jälkeenpäin, mutta aika se sieltä tulee. :D :dunno:

Myös tuollainen vahingossa valoihin pyörän sammuttaminen nolottaa aivan saatanasti ja siinä tilanteessa se kypärä on kyllä hyvä varuste. Ei hohda punainen kuula, kun yrittää saada sen pyörän taas käyntiin. :thumbsup:

Ompas hyvä kuulla että sattunut toisillekin! Äkkiä vaan avattava kypärä kiinni.
 
Eilen ajelin kivasti rannan läheisyydessä 40km/h alueella ja huomasin että keskellä kaistaa oli musta jätesäkki. Takaa ei tullut ketään joten pysähdyin potkimaan sen pois tieltä, ja kun olin lähdössä liikkeelle niin sammutin pyörän - oli jäänyt kakkonen päälle. Siinä sitten hetken värkkäsin pyörää käyntiin ja poistuin kävelijöiden tuijotuksen alta kokemusta rikkaampana.
 
Siis tämä splittaus kuuluu täysin moottoripyöräilyyn! Suorastaan ottaa päähän moottoripyörät jotka jonottavat kehän ruuhkissa. Sehän vain sujuvoittaa liikennettä. Ikinä ei ole ainakaan minulle asti katkeroiden mielipiteet kantautuneet. En koe siitä minkäälaista huonoa omatuntoa, huono omatunto johtuu sitten törttöilystä liikenteessä. Valitettavan usein koen huonoa omatuntoa siitä.

Erikseen tietysti ne pärrät missä on postilaatikot kyljessä ja matkatv päällä, eihän niille tietty pääse keulille autoja naarmuttamatta.
 
Back
Ylös