Monet sateet, jopa jumalaton sade, on taas koettu ja uusia kokemuksia.
Näkeminen mainitaan kaikkialla, number ONE. Ja se alkaa varusteiden valinnasta, siis kypärä ja visiiri (motoristin tuulilasi). Pinlock sisäpintaan ja toimii, jokainen tummennusaste haittaa näkemistä, jos kiinteä häikäisysuojaus pitää olla, se on sisäänrakennettu aurinkovisiiri.
Pisarat veks ulkopinnalta. Aiemmin käytin Raincoatia, ihan OK, kuluu kuitenkin nopeasti. Olen siirtynyt visiirin vahaukseen.
Hyllyssä on useampikin purkinpohja nestemäistä autovahaa, silläpä käsittelen lähes viikoittain, jos ajan viikoittain. Kerrassaan mainio tapa - lienee paras. Auttaa myös kuivan kelin ötökkäpaskan puhdistuksessa.
Pyörän kiinteä varustus. Jos rakentelee pyörää, ehdoton varuste on kahvagrillit. Suunnilleen kaikki tälläkin foorumilla kastelevat ne hanskansa sateella, niin minäkin, vaikka vähän katetta onkin. Grilleihin lämpöä ja näpit pysyvät lämpöisinä jolloin ei haittaa vaikka hanskat ovat märät. Kuivattelee niitä hanskoja sitten kun tilaisuus tulee.
Sitten on tuo ajoasu, siitä ei mitään, kun siitä on muuanna kirjoitettu. Ainoa, että tourinkissa vedän hanskojen rannesuojat ajopuvun hihan sisään ja hihansuut tiukasti kiinni. Jostain kumman syystä sisäpuoli pysyy kuivempana sen aikaa kun pysyy.
Kurssit ja kouluttautuminen (kun siitä on kysytty). Käyty on Räyskälän Tahvon&Kämmin = työntäyteinen päivä ja kirsikkana kuorrutuksessa, muutama arvokas ratakierros Räyskälän kyntöpeltoa. Ehdottomasti suosittelen, jos niitä järjestetään.
Ajotaito II ja sitten kaveri kävi kanssa, ja turinakahveilla totesimme paikkansapitävyyden, erinomainen sisältö ja kouluttajien ammattitaito ja asenne, on tasavallan eliittiä.
Harkintaan menee ensi vuonna katsoa jokin varmasti sateinen päivä ja käydä sama märällä kelillä.
Tärkeintä on kuitenkin tutustua jo valmistautuneena sateessa ajamiseen. Lämmin kesäsade, kun pisarat ropsahtelevat ajopuvun pintaan ja napsahtelevat vahattuun visiiriin liukuen siitä pois parilla pienellä pään käännöllä - mukava morjenstella siltojen alle, sadetta pitämään, kerääntynyttä motoristikansaa.
Samalla siinä syylärin pinta putsaantuu ötökkäpaskasta, kun likoaa vesisumussa.
Tuosta vahauksesta mainitsen myös hyödyn sumuisessa säässä. Sumussahan ulkopintaan kerääntyy pisaroita, niin nyt nekin lähtevät pois paljon paremmin, totesin erään aamun työreissulla.
Ei muuta kuin eteenpäin - kohti uusia tuulia ja tuiskuja.
