• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Sateen Vaarat

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Shikyo
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Ottaa vaan vähän rauhallisemmin niin kyllä se siitä. Renkaathan tuossa on myös iso tekijä, mutta kaikkiaan ei nyt ehkä kannata runtata sitä kaasua mutkista ulos kuivan kelin malliin. Yllähän on paljonkin tullut hyviä pointteja. Rauhallisesti ajaen ei pitäisi olla onkelmia.

Tuo Kiyonarin pätkä on kyllä jäätävä. Jonkin verran on tullut rataa sateisilla kierrettyä ja nuo sadekelin kumit pitää sitten todella todella hyvin, mutta sulaa vähänkin kuivalla radalla kierroksessa kahdessa. Ilman luistonestoakin niillä pääsee hyvää kyytiä ja n. 10s. kasvaa kierrosajat vs. kuiva keli. Toisaalta sitten kun lähtee niin lähtee nopeasti :)
 
Lievästi OT, sadetta tämäkin, ihmekokemus.
Männä viikolla sattui, palatessani ilta-ajelulta. Yht-äkkiä hemmetinmoinen ropina katteissa, kypärässä ja visiirissä muutaman sekunnin.
Ajoin johonkin ampiaisparveen tai vastaavan. Jos olis ollut avopotta, niin olishan tehnyt kipiää..., puhumattakaan ilman silmien suojaamista.
 
Väärä jarru! Älä käytä takajarrua. Takarengas ei pidä mitään jarruttaessa ja sateella vielä vähemmän!

Huono pitoisella alustalla jarruttaessa takajarrun käytön merkitys korostuu pysähtymismatkassa. Sateella siis pitäisi nimenomaan käyttää takajarrua etujarrun kaverina ja hätäjarrutuksessa takanen kuuluukin polkaista reilusti lukkoon, että saadaan siitä paras hyöty irti. Lukkoon jarru polkaistaan siksi, että takajarrun tarkka säätely varsinkin äkkitilanteessa on aika mahdotonta, joten parempi pitää se lukossa.
 
Tänään aamusella ajelin töihin vaimon autolla kun tarttee käydä päivällä asioilla, muuten olisin tullut pyörällä.

No siinä sitten kehä-I:ltä (itäänpäin) Tampereenväylälle kääntyessä on uutta päällystettä, onkos tästä nyt pari viikkoa kun sen siihen tasoittelivat.

Uusi päällystehän on liukasta, ja varsinkin sateella tosi liukasta, joten ajoin tosi varovasti ja huomattavasti hitaammin kuin kuivalla kelillä.

Ei siinä mitään, hyvinhän se meni. Suurimmalta osin...
Rampin loppupäässä Tampestereenväylään liittyessä lähti yhtäkkiä perä irti.

Ei, en kaasuttanut rivakasti, en jarruttanut vaan ajoin tasakaasulla tosi varovasti.
Tiedä sitten miten olisi käynyt jos ei olisi tarvinnut tulla autolla töihin tänään. :crash:
Eli olkaahan varovaisia uuden päällysteen kanssa.

Niin, ei tullut peltivaurioita vaikka olikin varsin sankka liikenne. Subarun VDC pelasti tilanteen niin nopeasti ettei ehtinyt muuta kuin jälkeenpäin ihmetellä että mitä tapahtui.
 
Kirjottelenpa tännekkin, ei välttämättä liity sateeseen, mutta koska useimiten sateella on myös aika tuulista ..

Itse pelästyin tosiaan sateella kun pyyhkäsin rekan ohi niin ohituksen jälkeistä kovaa sivutuulta jota ei rekan vieressä luonnolllisesti ollut. Menin vastaantulevien kaistalla tuulen takia vähän pidempään ennekuin sain palattua omalle kaistalle.
 
Huono pitoisella alustalla jarruttaessa takajarrun käytön merkitys korostuu pysähtymismatkassa. Sateella siis pitäisi nimenomaan käyttää takajarrua etujarrun kaverina ja hätäjarrutuksessa takanen kuuluukin polkaista reilusti lukkoon, että saadaan siitä paras hyöty irti. Lukkoon jarru polkaistaan siksi, että takajarrun tarkka säätely varsinkin äkkitilanteessa on aika mahdotonta, joten parempi pitää se lukossa.

Näitä vinkkejä kun jakelee, kannattaa muistaa, että on aika eritasoisia kuskeja !
Vedäppä se takanen lukkoon oppien mukaan märällä, kun tie viettää johonkin suuntaan tai olet lievässä mutkassa.
Kokeneemmalla kuskilla homma lienee hallussa, mutta esim. ketjun aloittajalla lienee lähtisi lapasesta. (nyt ei ole siis hidasajo kyseessä)

Ja se pyörä merkitsee myös tuossa paljon, kyykky, customi, naku jne. Noista toisilla takajarru todella jarruttaa, toisilla vähemmän. Toki se jarru pyörästä riippumatta aina hidastuvuutta lisää, mutta yleensä se aika tunnoton ym. eli vaatii harjaannusta sen todellinen käyttö.
 
Näitä vinkkejä kun jakelee, kannattaa muistaa, että on aika eritasoisia kuskeja !
Vedäppä se takanen lukkoon oppien mukaan märällä, kun tie viettää johonkin suuntaan tai olet lievässä mutkassa.
Kokeneemmalla kuskilla homma lienee hallussa, mutta esim. ketjun aloittajalla lienee lähtisi lapasesta. (nyt ei ole siis hidasajo kyseessä)

Ja se pyörä merkitsee myös tuossa paljon, kyykky, customi, naku jne. Noista toisilla takajarru todella jarruttaa, toisilla vähemmän. Toki se jarru pyörästä riippumatta aina hidastuvuutta lisää, mutta yleensä se aika tunnoton ym. eli vaatii harjaannusta sen todellinen käyttö.

Uskon vielä sen verran ihmiskuntaan, että luotan jokaisella olevan sen verran maalaisjärkeä, ettei jokaista nyanssia tarvitse vääntää rautalangasta. Tuo esittämäni jarrutustapa koskee siis hätäjarrutusta ja tuo opetetaan jokaiselle (paitsi lahjakortillisille) jo autokoulussa. Itseasiassa myös EAK-kurssilla jarrutuksen harjoittelu aloitetaan takajarrusta ja siitä, että se varmasti menee lukkoon ja pysyy lukossa pyörän pysähtymiseen asti. Harjoitukset toki on syytä aloittaa hitaasta vauhdista.

Takajarrulla pyörän voi kyllä saada nutulleen mutkassa, mutta suoralla tiellä ei taida ihan niin paljon kallistusta monestakaan paikkaa löytyä, että pyörä karkaisi lapasesta. Toki perä voi vähän käydä sivulla, mutta sen ei pitäisi sen suurempaa ohjelmaa aiheuttaa. Jarruttamista kannattaa kyllä muutenkin harjoitella ennen kuin liikenteessä se eka äkkitilanne tulee vastaan.
 
Aika usein kuulee ns. "vetomiesjuttuja" siitä kuinka tarpeeton takajarru on kaikenkaikkiaan. "eihän sitä kukaan käytä". Mulla lienee jotain vikaa ajotavassa koska kyllä ainakin itse pidän takajarrun käyttöä erittäin oleellisena osana nopean jarrutuksen tasapainoitusta. Toki silloin kun ajellaan normi diipadaapaa ei sille juurikaan ole käyttöä, niinkuin ei esim SDR:ssä jarruille ylipäätään. Moottorilla voi tehdä saman asian. Mutta ans olla kun aletaan oikeasti puskemaan mutkaa niin ainakin itse käytän pyhää kolminaisuutta etujarru, takajarru ja moottorijarru suht tasaisena pakettina. Erityisesti tämä korostuu silloin kun tienpinnan pito on syystä tai toisesta heikentynyt. Jos on riski siitä että joku pyörä lukittuu niin luoja paratkoon, ennemmin takanen kuin etunen. Takasen lukituksen aiheuttamat ilmiöt ovat sangen suuresti helpommin korjattavissa ilman turhaa pulssin nousua kuin etusen. Sama ilmiö tulee eteen silloin kun ollaan lintallaan mutkassa ja tulee tarve ottaa vauhtia pois. Takasella sen voi tehdä helposti tai ainakin riskittömämmin kuin etusella, etenkin kun ei ole täyttä varmuutta siitä kuinka paljon esim irtosoraa mutkan takaa eteen ilmestyy. Itse olen säätänyt takasen siten että sen lukkoonpainaminen edellyttää suhteellisen kovaa painallusta ja normikäytössä se antaa vain himmausapua.

Joissain paikoin myös etusen liian agressiivinen käyttö saattaa tuoda ongelman jos etuputket ovat voimakkaasti sisäänpainuneet samaan aikaan kun vastaan rulee esim tanakka routapatti. Itse ainakin tykkään varmistaa että joustovaraa riittää kaikissa tilanteissa. Takasen käyttö auttaa tässäkin, sillä silloin etujousten painuma pysyy selvästi vaatimattomampana.
 
Viimeksi muokattu:
Eilen pääsin nauttimaan sateesta lisää. Herätti myös muutaman lisäkysymyksen.

1. Liian voimakas kaasu saa takapyörän lipeämään? Onko kuinka vaarallista? Tuntematon tunne niin sain pienen shokin vaikkei mitään tapahtunutkaan.

2. Takajarru taisi mennä lukkoon -> pyörä alkoi heilua voimakkaasti. Kuinka sateella kannattaa jarruttaa? Tämä kohtaus sai minut kunnon shokkiin.

Muuten alkaa pikku hiljaa tottumaan sateella ajoon. Huomattavasti varovaisemmin ajaa kuin auringon paahteessa. Ei kuitenkaan nyt niin kauheaa etteikö sitä voisi tehdä. Omalla tavalla nautittavaa.


Heps herrat !

Mun vastaus perustui aika paljon tuossa yllä olevaan lainaukseen, ei ole kyseessä mitään vetomies juttuja.
Hyvää kesää vaan kaikille.
 
Vuosikymmeniä sitten autokoulussa opetettiin, että jarrutus on tehokkainta silloin, kun pyörä juuri ja juuri pyörii 80 % matkasta ja 20 % on lukossa. Onko tämä siis vanhentunutta tietoa ja 100 % lukossa oikea tapa? Vai koskeeko vain autoja?
 
Vuosikymmeniä sitten autokoulussa opetettiin, että jarrutus on tehokkainta silloin, kun pyörä juuri ja juuri pyörii 80 % matkasta ja 20 % on lukossa. Onko tämä siis vanhentunutta tietoa ja 100 % lukossa oikea tapa? Vai koskeeko vain autoja?

Kaikkein paras hidastuvuus saavutetaan kun renkaan pitkittäisluisto on n. 10%-luokkaa, hieman renkaasta riippuen. Nykyiset autojen ABS-jarrut pyrkivät optimoimaan tuon pitkittäisluiston jarrutuksen aikana, vanhemmat versiot "vain" estivät pyörien lukkiutumisen liian pitkäksi aikaa. Tuo olisi paras tapa moottoripyörälläkin, mutta useimmissa pyörissä takajarru on tunnoton, tehoton ja lisäksi painon siirtyminen jarrutuksen aikana hieman hankaloittaa tarkkaa takajarrun annostelua. Lisäksi takajarrun hyöty on suurimmillaan juuri jarrutuksen alussa, jolloin se hidastaa painon siirtymistä liian nopeasti eturenkaalle. Jarrun loppuosalla takarenkaan osuus jarrutehosta on hieman pyörästä riippuen jossain nollan ja vähäisen välimaastossa. Takajarru siis polkaistaan lukkoon äkkitilanteessa koska

1) Ihmisen motoriikka ei kykene takajarrua kovin tarkasti säätelemään ja äkkitilanteessa aivoilla on muutakin tekemistä kuin miettiä jarrupolkimen paineem suhdetta takarenkaan luistoon.

2) Takajarrua on käytettävä reilulla kädellä jos siitä halutaan saada hyötyä sinä ohikiitävänä hetkenä kun se ylipäänsä on mahdollista.

Edit. Jos perän sivulle nytkähdykset tai mikä tahansa muu asia pyörän päällä aiheuttaa sydemmen tykytyksiä, kannattaa oikeasti tietoisesti harjoitella noita tilanteita. Esim. isolle parkkikselle illalla treenaamaan, että mitä se pyörä tekee kun takarengas menee lukkoon. Alkuun aloittaa hitaasta vauhdista (20-30km/h) ja jarruttaa pyörän rengas lukossa pysähdyksiin ja kun pyörän käytös rupeaa tuntumaan tutulta ja ennalta-arvattavalta, voi lisätä vauhtia vähän kerrallaan. Myös etusen lukkiutumista voi treenata esim. soralla tai märällä asvaltilla. Alkuun hitaasta vauhdista jarruttaa varovaisesti etusen lukkoon ja heti kun rengas lukkiutuu, päästää jarrun pois. Kun tuntuma alkaa löytymään, voi lisätä vauhtia tai siirtyä pitävämälle pinnalle. Kun tuota treenaa riittävästi, ei etusen pikainen lukkiutuminen edes asvaltilla hätkäytä yhtään. Treenipaikaksi kannattaa luonnollisesti ainakin alkuun valita mahdollisimman tasainen alusta. Myös takasen luistoa liukkaalla kiihdyttäessä voi treenailla samaan tapaan, mutta siinä tarvitaan aika paljon enemmän tilaa ja virkavallalla saattaa olla jotain sanottavaa asiaan.

Ennen jarrutreeniä olisi toki syytä hallita hidasajon perusteet ajoasentoineen ja katseen käyttöineen. Jos ajoasento ja/tai katse on riittävästi pielessä, voi jarrutreeni päättyä ikävästi. Ajoasennon tietää olevan kunnossa viimeistään sitten kun pystyy jarruttamaan ilman, että käsille siirtyy yhtään painoa.

Yleensäkin pyörän käyttäytymisen opetteluun on täällä nettimaailmassa jotenkin hirveän negatiivinen asenne ja aloittelijoita pelotellaa, että älä vaan tee sitä tai tätä. Ei sitä pyörää opi ajamaan jos sitä ei tietoisesti opettele ja hyvä tapa oppia on tarkoituksellisesti saattaa pyörä sellaiseen tilanteeseen, joka on joskus säikäyttänyt / tuntuu pelottavalta. Kun tuon tekee riittävän pienin askelin ja miettii syy-seuraussuhteita muuttuu pelottava asia arkipäiväseksi ja toisinaan jopa hauskaksi. Toisilla nuo askelet ovat harppauksia, toinen hiippailee pikkuhiljaa, mutta pääasia on, että opettelee ja ymmärtää miksi jotain tapahtuu.

Paras paikka pyörän käsittelyn harjoitteluun on tietenkin osaavien kouluttajien vetämä EAK-kurssi, mutta jos jättää treenin aloituksen seuraavalle mahdolliselle kurssille, on lievästi sanottun hieman myöhäistä.
 
Edellä olevaan voi sanoa vain: Aamen. :respect: Lisään tähän vielä edellä olevan hymiön nimen ettei jää epäselväksi: "respect" .

Aiemminkin jo viitattiin siihen, mitä itsekin ihmettelin - on käsityksiä ettei takajarrua suunnilleen _saa_ käyttää _koskaan_... Ihme juttu, miksi semmoinen sitten on pyörään laitettu? Itse huomaan sitä käyttäväni mm. kaupunkinopeuksilla, ehkä varmaan siksi ettei etupää yhtään kyykkää. Ei siitä ainakaan haittaa ole ollut.

Ja aina menis kursseille uudestaan ja uudestaan kun vaan ehtis/pääsis. Kyllä se vaan on niin hyvä asia.
Hienoa, että asiaa tuntevat jaksavat valistaa ja neuvoa ja opettaa.
 
Minkälaisilla EAK-kursseilla te oikein olette käyneet, kun niitä kehutte noin paljon? Itse kävin MP-tuen EAK:in tänä keväänä ja asiat, joita siellä harjoiteltiin:
1) Hidasajo (sama, mitä voi pyöritellä itse parkkiksella)
2) Kahdeksikko (sama, mitä itse voi pyöritellä parkkiksella)
3) Tehojarrutus (sama, mitä voi itse harjoitella hiljaisella tiellä)

Ainoa asia, mitä sieltä jäi käteen oli muutamat ohjeet rata-ajoa varten.

Itse aiheeseen palatakseni kommentoin, että itsellä ei ole liikenteessä tarvetta koskea takajarruun; kaikista vetomiesten halveksunnista huolimatta Hondan ABS:eilla varustetut yhdistelmäjarrut toimivat hienosti.
 
Minkälaisilla EAK-kursseilla te oikein olette käyneet, kun niitä kehutte noin paljon? Itse kävin MP-tuen EAK:in tänä keväänä ja asiat, joita siellä harjoiteltiin:
1) Hidasajo (sama, mitä voi pyöritellä itse parkkiksella)
2) Kahdeksikko (sama, mitä itse voi pyöritellä parkkiksella)
3) Tehojarrutus (sama, mitä voi itse harjoitella hiljaisella tiellä)

Ainoa asia, mitä sieltä jäi käteen oli muutamat ohjeet rata-ajoa varten.

Itse aiheeseen palatakseni kommentoin, että itsellä ei ole liikenteessä tarvetta koskea takajarruun; kaikista vetomiesten halveksunnista huolimatta Hondan ABS:eilla varustetut yhdistelmäjarrut toimivat hienosti.

Taitaa nää orgin omat Ajotaito I-III kurssit hakata nuo MP-tuen kurssit aika 6-0.
 
Minkälaisilla EAK-kursseilla te oikein olette käyneet, kun niitä kehutte noin paljon? Itse kävin MP-tuen EAK:in tänä keväänä ja asiat, joita siellä harjoiteltiin:
1) Hidasajo (sama, mitä voi pyöritellä itse parkkiksella)
2) Kahdeksikko (sama, mitä itse voi pyöritellä parkkiksella)
3) Tehojarrutus (sama, mitä voi itse harjoitella hiljaisella tiellä)

Ainoa asia, mitä sieltä jäi käteen oli muutamat ohjeet rata-ajoa varten.

Itse aiheeseen palatakseni kommentoin, että itsellä ei ole liikenteessä tarvetta koskea takajarruun; kaikista vetomiesten halveksunnista huolimatta Hondan ABS:eilla varustetut yhdistelmäjarrut toimivat hienosti.

Minä ainakin kävin ORG:n kursseilla, joissa kerrottiin todella paljon siitä, miten ja miksi kannattaa treenailla parkkiksella tai hiljaisella tiellä. Myös takajarrun osuuteen tuli paljon hyvää tietoa. Esim. polkimen säätö ja vaikutus jarrutuksen aloittamisen nopeuteen, painon eteenpäin siirtymisen vaikutus, vedon välys hitaassa ajossa jne.

Sadekeliinkin sain paljon lisää itseluottamusta org:n Ajotaito II:sta Alastarolla. Usko pitoon märällä parani kummasti, kun ajeli kouluttajan perässä ja näki, että kyllä se siitä hyvin taipuu... (toki pito radalla ja kadulla on eri asioita, mutta ehkä osa "ylivarovaisuudesta" sadekelillä poistui).
 
Viimeksi muokattu:
Monet sateet, jopa jumalaton sade, on taas koettu ja uusia kokemuksia.
Näkeminen mainitaan kaikkialla, number ONE. Ja se alkaa varusteiden valinnasta, siis kypärä ja visiiri (motoristin tuulilasi). Pinlock sisäpintaan ja toimii, jokainen tummennusaste haittaa näkemistä, jos kiinteä häikäisysuojaus pitää olla, se on sisäänrakennettu aurinkovisiiri.
Pisarat veks ulkopinnalta. Aiemmin käytin Raincoatia, ihan OK, kuluu kuitenkin nopeasti. Olen siirtynyt visiirin vahaukseen.
Hyllyssä on useampikin purkinpohja nestemäistä autovahaa, silläpä käsittelen lähes viikoittain, jos ajan viikoittain. Kerrassaan mainio tapa - lienee paras. Auttaa myös kuivan kelin ötökkäpaskan puhdistuksessa.

Pyörän kiinteä varustus. Jos rakentelee pyörää, ehdoton varuste on kahvagrillit. Suunnilleen kaikki tälläkin foorumilla kastelevat ne hanskansa sateella, niin minäkin, vaikka vähän katetta onkin. Grilleihin lämpöä ja näpit pysyvät lämpöisinä jolloin ei haittaa vaikka hanskat ovat märät. Kuivattelee niitä hanskoja sitten kun tilaisuus tulee.
Sitten on tuo ajoasu, siitä ei mitään, kun siitä on muuanna kirjoitettu. Ainoa, että tourinkissa vedän hanskojen rannesuojat ajopuvun hihan sisään ja hihansuut tiukasti kiinni. Jostain kumman syystä sisäpuoli pysyy kuivempana sen aikaa kun pysyy.

Kurssit ja kouluttautuminen (kun siitä on kysytty). Käyty on Räyskälän Tahvon&Kämmin = työntäyteinen päivä ja kirsikkana kuorrutuksessa, muutama arvokas ratakierros Räyskälän kyntöpeltoa. Ehdottomasti suosittelen, jos niitä järjestetään.
Ajotaito II ja sitten kaveri kävi kanssa, ja turinakahveilla totesimme paikkansapitävyyden, erinomainen sisältö ja kouluttajien ammattitaito ja asenne, on tasavallan eliittiä.
Harkintaan menee ensi vuonna katsoa jokin varmasti sateinen päivä ja käydä sama märällä kelillä.

Tärkeintä on kuitenkin tutustua jo valmistautuneena sateessa ajamiseen. Lämmin kesäsade, kun pisarat ropsahtelevat ajopuvun pintaan ja napsahtelevat vahattuun visiiriin liukuen siitä pois parilla pienellä pään käännöllä - mukava morjenstella siltojen alle, sadetta pitämään, kerääntynyttä motoristikansaa.
Samalla siinä syylärin pinta putsaantuu ötökkäpaskasta, kun likoaa vesisumussa.

Tuosta vahauksesta mainitsen myös hyödyn sumuisessa säässä. Sumussahan ulkopintaan kerääntyy pisaroita, niin nyt nekin lähtevät pois paljon paremmin, totesin erään aamun työreissulla.

Ei muuta kuin eteenpäin - kohti uusia tuulia ja tuiskuja.:orgmp:
 
Back
Ylös