Ajoharjoittelusta radalla

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Fabio T.
  • Aloituspäivä Aloituspäivä

Putsaa eturattaan kotelo samantien. On kurjaa jos joku kaatuu ketjurasva klonttiin joka on tippunut eturattaan kopasta. Mun rasvari ainakin kerää eturattaan koppaan kaiken rasvan ja lian. Radalla kone lämpeää enemmän ja ne saattaa valua sieltä pois.:smoking:
 
Sampo tässä iltaa!
Nyt pitää kysyä foorumilaisten kokemuksia ratailusta! Kerroin eräälle pitkän linjan katu-motoristille aikomuksistani ostaa ratamoottoripyörä, tämä totesi pilkallisesti että olen liian vanha, siis olen 36 johon sanoin etten minä Suomen tai maailman huipulle tähtääkään. Ihan omaksi iloksi, tietysti olisi kerrassaan mahtavaa ajaa joskus nopeassa ryhmässä hurjimmmista hurjien kanssa, jos vaan uskallus riittää ja taitoakin varmaan tarvittaisiin.

Mitkä siis ovat todennäköisyydet kehitykselle, antaako kehityksen nopeus viitteitä lopputuloksesta vai löytyykö sellaisia jotka ovat 10 vuoden tai edes 5 vuoden säännöllisellä harjoittelulla edelleen kehittyneet ja parantaneet aikojaan. Tälläkin foorumilla on ollut sellaisia jotka ovat vuodessa kahdessa kehittyneet valtavasti ja sitten ensimmäiseen pahempaan kaatoon lopettaneet koska pelottaa, tämäkin siis pitää ottaa huomioon. Minua kuitenkin kiinnostaa omat koemuksenne ja havintonne miten olette edistyneet ja paljonko siihen on aikaa ja koulutusta vaadittu, osallehan riitti kun haki roskisrenkaat ja mopon jossa moottori. Nämä luultavasti niitä huipulahjakkuuksia joilla kyky lukea pyörää ja tällä tapaa välttää ne pahimmat ilmalennot.

Niin ja vielä sellaista miten kovalla riskitasolla olette ajaneet vai onko edistystä tullut pienemmällä riskin otolla, ovatko kaadot siis arkipäivää jos lujaa mielii mennä?
 
Niin ja vielä sellaista miten kovalla riskitasolla olette ajaneet vai onko edistystä tullut pienemmällä riskin otolla, ovatko kaadot siis arkipäivää jos lujaa mielii mennä?
Nopeassa ryhmässä pystyy lahjatonkin keski-ikäinen ajamaan 0-riskillä keskimääräistä kovempaa, jos alla on tavallinen ratamopo tavallisilla ratarenkailla, ja ajolinja on 90% oikein, ja jarru ja avaus samaa tasoa kuin nakkikioskilla elvistellessä.
Kierrosaikaan vaikuttaa eniten virheiden kertautuminen. Tai vastaavasti pienillä korjauksilla ajotekniikkaan kierrosaika paranee huomattavasti.
Kaatoja tulee vain silloin kun yritys ylittää taidot. Se sit taas on aivan se ja sama onko kierrosaika silloin 1:00, 1:30 vai 2:00.
 
Kaikkein tärkeintä on tiedostaa omat rajansa ja pyrkiä olemaan mittailematta niitä tahattomasti.
 
Sampo tässä iltaa!
Nyt pitää kysyä foorumilaisten kokemuksia ratailusta! Kerroin eräälle pitkän linjan katu-motoristille aikomuksistani ostaa ratamoottoripyörä, tämä totesi pilkallisesti että olen liian vanha, siis olen 36 johon sanoin etten minä Suomen tai maailman huipulle tähtääkään. Ihan omaksi iloksi, tietysti olisi kerrassaan mahtavaa ajaa joskus nopeassa ryhmässä hurjimmmista hurjien kanssa, jos vaan uskallus riittää ja taitoakin varmaan tarvittaisiin.

Mitkä siis ovat todennäköisyydet kehitykselle, antaako kehityksen nopeus viitteitä lopputuloksesta vai löytyykö sellaisia jotka ovat 10 vuoden tai edes 5 vuoden säännöllisellä harjoittelulla edelleen kehittyneet ja parantaneet aikojaan. Tälläkin foorumilla on ollut sellaisia jotka ovat vuodessa kahdessa kehittyneet valtavasti ja sitten ensimmäiseen pahempaan kaatoon lopettaneet koska pelottaa, tämäkin siis pitää ottaa huomioon. Minua kuitenkin kiinnostaa omat koemuksenne ja havintonne miten olette edistyneet ja paljonko siihen on aikaa ja koulutusta vaadittu, osallehan riitti kun haki roskisrenkaat ja mopon jossa moottori. Nämä luultavasti niitä huipulahjakkuuksia joilla kyky lukea pyörää ja tällä tapaa välttää ne pahimmat ilmalennot.

Niin ja vielä sellaista miten kovalla riskitasolla olette ajaneet vai onko edistystä tullut pienemmällä riskin otolla, ovatko kaadot siis arkipäivää jos lujaa mielii mennä?

Eipä tuo nopeaan ryhmään vauhdin nosto vaadi mitään isoja ihmeitä ja onnistuu aikuiseltakin kivuttomasti. Riittää kun uskoo viisaampiaan (ja nopeampia) ja ajaa rauhassa hissukseen menemään. Itselläkin tuli vasta reilu 15 vuotta kadulla kaahamisen jälkeen otettua eka puraisu rata-ajoon pyörällä. Käytännössä ajelin pelkästään kahdella vaihteella ja suorat pystyssä, vieläpä lähes ilman jarruja menemään. Neljännellä kerralla radalla vauhti oli noussut itsekseen jo ns. nopeaan.

Ilman riskejä luulin ajavani koska ajo oli rauhallista ja helppoa sekä jarrutukset vielä aivan olemattomia kun ei ollut suorillakaan kunnolla nopeutta. Silti viidentenä ratapäivänä kontattiin. Luisti vaan koko pyörä karusellissa alta, aloittelijan osaamattomuutta.

Poikalapsethan alkavat monasti juuri tuossa +30 iässä huomamaan että kaikki uuden tekeminen vaatii harjoittelua ihan perusteista asti, joten tuo ikä voi olla ihan hyväkin homma monessa asiassa siihen nähden mitä radalla ajo vaatii. Siellä kun ei välttämättä riitä junnulla vielä se, että on vasta oppinut sillä pyörällä ajamaan parisataa metriä takarenkaalla (kunnes rajoitin) ja tuntuu että se kilonen on mahtavasti lapasessa.

Eli ajelee vaan rauhallisesti ja hitaasti menemään ja tekee niin kuin isot pojat sanoo niin saattaa moni enemmänkin rataa kiertäny kaveri tulee perä edellä vastaan melko nopsaankin, vaikka kuinka agressiivisesti vinguttavat. Jotkut niistä saattaa olla alle kolmekymppisiäkin. :)
 
Mitkä siis ovat todennäköisyydet kehitykselle, antaako kehityksen nopeus viitteitä lopputuloksesta vai löytyykö sellaisia jotka ovat 10 vuoden tai edes 5 vuoden säännöllisellä harjoittelulla edelleen kehittyneet ja parantaneet aikojaan.

Kävin kymmenkunta ratapäivää matkapyörällä ja ostin sen jälkeen kyykkypyörän. Kyllä oppimista tapahtuu joka ratapäivällä ja myös kotona asioita miettiessä.

Omalla kohdallani ensimmäiset ratapäivät oli riskialtteimpia, kun kovasti teki mieli ajaa lujaa ilman osaamista ja kaarteista tuli useamman kerran ajettua asfaltilta uloskin. Pikkuhiljaa on oikeampi ajotapa ja paremmat linjat löytyneet. Samalla on kierrosajat parantuneet ja riskit pienentyneet.

Pyörä on kulkenut jo useamman vuoden kärryssä radalle ja ratarompetta kertyy paali vuodessa lisää. Siihen kannattaa varautua.
 
Ratailu tuli aloitettua 2008. Pyörien vaihtuessa sopivampiin on ajoryhmätkin muuttuneet. Edelleen ajaminen ja kierrosajat paranee lähes jokaisella ratapäivällä vaikka nopeassa ryhmässä on jo jokunen vuosi tullut harrastettua. Riskinotto on myös pienentynyt paljon alkuvuosista.
 
Sampo tässä iltaa!
Nyt pitää kysyä foorumilaisten kokemuksia ratailusta! Kerroin eräälle pitkän linjan katu-motoristille aikomuksistani ostaa ratamoottoripyörä, tämä totesi pilkallisesti että olen liian vanha, siis olen 36 johon sanoin etten minä Suomen tai maailman huipulle tähtääkään. Ihan omaksi iloksi, tietysti olisi kerrassaan mahtavaa ajaa joskus nopeassa ryhmässä hurjimmmista hurjien kanssa, jos vaan uskallus riittää ja taitoakin varmaan tarvittaisiin.

Mitkä siis ovat todennäköisyydet kehitykselle, antaako kehityksen nopeus viitteitä lopputuloksesta vai löytyykö sellaisia jotka ovat 10 vuoden tai edes 5 vuoden säännöllisellä harjoittelulla edelleen kehittyneet ja parantaneet aikojaan. Tälläkin foorumilla on ollut sellaisia jotka ovat vuodessa kahdessa kehittyneet valtavasti ja sitten ensimmäiseen pahempaan kaatoon lopettaneet koska pelottaa, tämäkin siis pitää ottaa huomioon. Minua kuitenkin kiinnostaa omat koemuksenne ja havintonne miten olette edistyneet ja paljonko siihen on aikaa ja koulutusta vaadittu, osallehan riitti kun haki roskisrenkaat ja mopon jossa moottori. Nämä luultavasti niitä huipulahjakkuuksia joilla kyky lukea pyörää ja tällä tapaa välttää ne pahimmat ilmalennot.

Niin ja vielä sellaista miten kovalla riskitasolla olette ajaneet vai onko edistystä tullut pienemmällä riskin otolla, ovatko kaadot siis arkipäivää jos lujaa mielii mennä?

Vaikea sanoa miten tässä tulee edistymään, tuskin ainakaan nopeasti.
Itse olen ajanut prätkällä olikohan nyt 4 vuosi menossa ja ikää alkaa olla kohta 50. Ekana vuotena matkapyörällä 2-3 ratakäyntiä ja sitten vaihto rataisampaan, viime vuosi motolla joka sinällään hyvä kokemus mutta sotki kyykyllä ajamista. 3 jakoisella hinkataan nyt siinä keskiryhmän rajoilla, tänä vuonna ei vauhti lisääntynyt 2 vuoden takaisista mutta väittäisin että riskitaso aleni ja on kai sitä jotain opittu. Onhan se ärsyttävää kun ei saa varsinkaan Alastarolla rikottua niitä mielen asettamia rajoja, vaikka tietää että lähes joka mutkaan vois törkätä lujempaa mutta silti loppujen lopuksi ajaa taas samaa vauhtia. Talveksi sitten ohjelmassa kuntosalia, muuten ei vaan jaksa ajaa edes sitä omaa kovaa kun max 3-4 kierrosta setistä sitten alkaa ajoasento hajoamaan ja homma menee köröttelyksi. Alastaro vs Kemora niin Alastaro tuntuu aika paljon raskaammalta varmaan jarruista johtuen, Motopark vielä tänä syksynä joka onkin uusi kokemus.
 
Se on vähän niin että sitä voi pysähtyä ja jäädä istumaan sohvalle odottelemaan viikatemiestä, tai sitten sitä voi juosta/ajaa karkuun – ja se muuten toimii.
 
Sampo tässä iltaa!
Nyt pitää kysyä foorumilaisten kokemuksia ratailusta! Kerroin eräälle pitkän linjan katu-motoristille aikomuksistani ostaa ratamoottoripyörä, tämä totesi pilkallisesti että olen liian vanha, siis olen 36 johon sanoin etten minä Suomen tai maailman huipulle tähtääkään. Ihan omaksi iloksi, tietysti olisi kerrassaan mahtavaa ajaa joskus nopeassa ryhmässä hurjimmmista hurjien kanssa, jos vaan uskallus riittää ja taitoakin varmaan tarvittaisiin.

Mitkä siis ovat todennäköisyydet kehitykselle, antaako kehityksen nopeus viitteitä lopputuloksesta vai löytyykö sellaisia jotka ovat 10 vuoden tai edes 5 vuoden säännöllisellä harjoittelulla edelleen kehittyneet ja parantaneet aikojaan. Tälläkin foorumilla on ollut sellaisia jotka ovat vuodessa kahdessa kehittyneet valtavasti ja sitten ensimmäiseen pahempaan kaatoon lopettaneet koska pelottaa, tämäkin siis pitää ottaa huomioon. Minua kuitenkin kiinnostaa omat koemuksenne ja havintonne miten olette edistyneet ja paljonko siihen on aikaa ja koulutusta vaadittu, osallehan riitti kun haki roskisrenkaat ja mopon jossa moottori. Nämä luultavasti niitä huipulahjakkuuksia joilla kyky lukea pyörää ja tällä tapaa välttää ne pahimmat ilmalennot.

Niin ja vielä sellaista miten kovalla riskitasolla olette ajaneet vai onko edistystä tullut pienemmällä riskin otolla, ovatko kaadot siis arkipäivää jos lujaa mielii mennä?



Kiitos niille muutamalle jotka vaivautuivat vastaamaan! :thumbup:
 
Kiitos niille muutamalle jotka vaivautuivat vastaamaan! :thumbup:

Jos olet seurannut kotimaista rääräätä tai siihen liittyviä julkaisuja olet varmaan kuullut, että myös jalaton pääsee suunnilleen nopean ryhmän vauhtia, niin luulisi ettei fysiikka ole esteenä vauhdille. Mutta kehitys voi kyllä pysähtyä aikaisessakin vaiheessa. Syitä varmaan yhtä paljon kuin kokemuksiakin. Ei pahakaan kaato välttämättä myöskään pois sulje vauhdin lisäystä. Tästä esimerkkinä Jasmin. Netissä ajamalla sinun vauhtisi kehitys ei tule esille, vaan siellä radalla. Helpoin tie on lähteä nöyrästi vaikka ajotaito koulutusten myötä tahi muulla opastetulla kerralla. Vääristä tavoista pois oppiminen on välillä aika vaikeaa. Mutta etköhän jo tiedä kuinka toimia
 
Ajolinjoista kun on monessa triidissä ollut puhetta ja yleinen virhe on että taitetaan liian aikaisin. Viime kesänä tätä ja yleensäkin ajamista kun koetin hinkata kohdalleen niin jossain vaiheessa vaikutti että nyt tulee jo ajettua liian pitkälle jolloin taitosta tulee "kulmikas". Osui kuitenkin silmiini juttu jossa kuvaillaan juuri tuon tyyppistä ajolinjaa. Kysymys kuuluukin onko tuo se mitä täällä on tarkoitettu vai enemmän jokin spesiaali juttu, vois kuvitella että tonnarille tuo sopisi paremmin kuin kusiaiselle. Linkki artikkeliin ja kuva niille jotka eivät jaksa linkkiä avata.

images_LateApexRacingLine.jpg
 
Meriselitys niille sadoille kerroille, kun on jarrussa vedetty väkisin sisältä ohi ilman mitään mahdollisuutta kääntää mutkassa? Tuo sininen linja on kyllä selvästi nopeampi ainakin kurvin puolen välin yli, mutta punainen vetää ohi lopussa (ellei ole torpattu hiekalle). Ehkä pitäisi vain hieroa mutkaa eri ajolinjoilla ja mitata, syntyykö aikaeroja.
 
Sitten ihan kysymyskin: Moni on varmaan mittaillut kaasunasentoja ratakierroksen aikana. Onko joku näiden, ja dynokäyrien perusteella laskenut, mikä on keskimääräinen tarvittava teho esim superbikessa? Jos vaikka rakentaisin kevythybridin / minikerssin, joka moottorikoolla n ccm pärjää superbikelle ratakierroksella...
 
Sitten ihan kysymyskin: Moni on varmaan mittaillut kaasunasentoja ratakierroksen aikana. Onko joku näiden, ja dynokäyrien perusteella laskenut, mikä on keskimääräinen tarvittava teho esim superbikessa? Jos vaikka rakentaisin kevythybridin / minikerssin, joka moottorikoolla n ccm pärjää superbikelle ratakierroksella...
No jos esim Alastarolla 600cc jää noin sekunnin 1000cc:stä niin siitä voinee helposti päätellä että 600cc antaa noin 115 heppaa (kai?) ja tonnari noin 190 .... eli voitanee sanoa että jos sun mopo kehittää edes sen 150 heppaa ni et kyl enempää tartte jos osaat ajaa. Toki et rataennätyksiä sillä vedä, mutta osaava kuski pääsee noillaki tehoilla kärkipakkaan.
 
Sampo tässä iltaa!
Nyt pitää kysyä foorumilaisten kokemuksia ratailusta! Kerroin eräälle pitkän linjan katu-motoristille aikomuksistani ostaa ratamoottoripyörä, tämä totesi pilkallisesti että olen liian vanha, siis olen 36 johon sanoin etten minä Suomen tai maailman huipulle tähtääkään. Ihan omaksi iloksi, tietysti olisi kerrassaan mahtavaa ajaa joskus nopeassa ryhmässä hurjimmmista hurjien kanssa, jos vaan uskallus riittää ja taitoakin varmaan tarvittaisiin.

Mitkä siis ovat todennäköisyydet kehitykselle, antaako kehityksen nopeus viitteitä lopputuloksesta vai löytyykö sellaisia jotka ovat 10 vuoden tai edes 5 vuoden säännöllisellä harjoittelulla edelleen kehittyneet ja parantaneet aikojaan. Tälläkin foorumilla on ollut sellaisia jotka ovat vuodessa kahdessa kehittyneet valtavasti ja sitten ensimmäiseen pahempaan kaatoon lopettaneet koska pelottaa, tämäkin siis pitää ottaa huomioon. Minua kuitenkin kiinnostaa omat koemuksenne ja havintonne miten olette edistyneet ja paljonko siihen on aikaa ja koulutusta vaadittu, osallehan riitti kun haki roskisrenkaat ja mopon jossa moottori. Nämä luultavasti niitä huipulahjakkuuksia joilla kyky lukea pyörää ja tällä tapaa välttää ne pahimmat ilmalennot.

Niin ja vielä sellaista miten kovalla riskitasolla olette ajaneet vai onko edistystä tullut pienemmällä riskin otolla, ovatko kaadot siis arkipäivää jos lujaa mielii mennä?
Ostin kilpurin 37v ja ajoin 4 ratapäivää (about 200 kierrosta). Vuotta myöhemmin menin SM-kisoihin (38v) ja vauhti riitti aika-ajojen P8 ... joten kyllä ehdottomasti olet aivan liian vanha kilpailemaan, harrastamaan seksiä, ulkoilemaan, puhumaan englantia jne. :)-

Kaadot ei oo arkipäivää jos lujaa mielii mennä. Olen siis kaatunut tasan kerran ja se ei ollut ajovirheen syy vaan murtuneen venttiilin. Täytyy vain tuntea mitä pyörä tekee ni sitä voi viedä aika rajusti mutkaan ilman että se kippais. Pahimman kippaukset käy ku lintataan pyörä mutkaan liian kovalla jarrulla, tai että mennää liian rajusti kaasulle ku pyörä on vielä kallellaan. Kumpikin on todella helppoja välttää ku pitää järjen kädessä.
 
Back
Ylös