• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Ratailu - ketjut ja rattaat

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja E-tana
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Juuri näin, siksi mukana oli maininta, että yhdellä lenkillä muuttaminen onnistuu vain tosi ammamieheltä. Alla vielä ammamiehen määritelmä.

Ammamies (ammattimies) osaa kaiken ja tietää kaikkeen vastauksen. Lähteinä käytetään naapurin Jartsaa tai Esson baarin tietotoimistoa.
Ammamiehellä on usein kaksi tavuinen ja neljä kirjaiminen lempinimi. Ammamies sylkee, vetää röökiä ja käyttää koneen osista vain ammattitermejä, kuten pata, venat tai aski.

Pakko viisastella, kun aihe on paraikaa käsillä ja ketju etsiskelyssä. Eikä lempi(mis)nimestä väliä, mutta kun oikea nimi on kaksi tavuinen ja nelikirjaiminen. Tuo lenkkien pakkoparitus ei pidä paikkaansa. Löyty jopoja missä pitää olla pariton määrä lenkkejä. Säätövara ei riitä parillisilla.
 
Pakko viisastella, kun aihe on paraikaa käsillä ja ketju etsiskelyssä. Eikä lempi(mis)nimestä väliä, mutta kun oikea nimi on kaksi tavuinen ja nelikirjaiminen. Tuo lenkkien pakkoparitus ei pidä paikkaansa. Löyty jopoja missä pitää olla pariton määrä lenkkejä. Säätövara ei riitä parillisilla.

Nyt on pakko perääntyä ja tunnustaa oma tietämättömyys aiheesta. Miten tuollainen ketju valmistetaan, tai lähinnä liitetään? Kuva olisi kiva. Jos lähdetään oletuksesta, että joka toinen lenkki on kapeampi ja joka toinen vähän leveämpi. On toki maailmassa monta muutakin asiaa, mitä en ymmärrä, joten ihmekös tuo :D

Carpimoton did on ollu hinta-laatu suhteessa tähän mennessä ainakin hyvä.
 
Ihan täysin ei kannata noihin spekseihinkään luottaa, vaikka kyllähän niistä yleensä suuntaa saa. Muutama vuosi sitten ostin turbomopoon RK:n GXW-ketjua, kun sen piti speksien mukaan olla suunnilleen yhtä lujaa kuin vanha DID. Vähän aikaa kun olin ajellut, niin aloin ihmettelemään kun ketjua sai olla kirimässä aina kun oli vähänkään reilummin antanut koneelle happea. Kertaalleen meni ketju poikkikin, mutta onneksi ei särkenyt mitään. Meni kuitenkin lukon kohdalta, niin arvelin vaan niitanneeni lukon huonosti, kerta se on ensimmäinenkin. Lopulta sitten meni käpy kiristelyyn ja tein vitjalle ruumiinavauksen. Kas kummaa joka lenkistä oli tapit ihan selkeästi mutkalla. Ketjulla oli siis ajettu tässä vaiheessa reippaasti alle 5000km, kadulla. Sen jälkeen vaihdetulla DID ZVM-X:llä on taas menty ongelmitta.

Tuossa vielä viihteeksi esimerkki tuon GXW:n lenkeistä.
RK530GXW.jpg

Noiden valmistajan spekkien mukaan vetokestävyysero DID530ZVM-X ja RK530GXW välillä on yli 5% DID:n eduksi. Tämä ero taisi riittää ketjun pettämiseen. DID520ZVM-X:n ja RK520GXW:n vetokestävyysero on alle 0,1% joten tilanne voi olla toinen.

RK530ZXW:n vetokestävyys on taas 6% parempi kuin DID530ZVM-X:n ja tämä taitaisi olla parempi RK:n ketju turbopyörään.
 
Jos yhtään lohduttaa, niin oma ihmettely sai päätöksen eilen. Varmaan tottunut jo tilanteisiin, mutta en tuntenut itseäni enempää tyhmäksi, kuin yleensäkään.
http://thumbs.ebaystatic.com/images/g/Eq8AAOSwYmZXNdPH/s-l225.jpg

Eli half link sanoilla Google kertoo lisää esimerkkejä.

Löytyykö noille half linkeille jostain vetolujuuksia ja tietoja tiivistyksestä. Asennan ton ratamopoon ennen myyntiä, onpahan taas yksi erikoisuus lisää.
 
Löytyykö noille half linkeille jostain vetolujuuksia ja tietoja tiivistyksestä. Asennan ton ratamopoon ennen myyntiä, onpahan taas yksi erikoisuus lisää.

Voi olla parempi ettei löydy. Nuo on johki vielä Hondaa tehottomampiin papattimiin tarpeellisia. Tiivisteiden hajoamisen riski on vältetty jättämällä ne pois. Jos haluat tuollaisen laittaa myyntimopoon, niin suosittelen myyntiä talviaikaan kotimaassa.
 
Löytyykö noille half linkeille jostain vetolujuuksia ja tietoja tiivistyksestä. Asennan ton ratamopoon ennen myyntiä, onpahan taas yksi erikoisuus lisää.
Koneenosien suunnittelu kirjanen antaa karkean arvion, että supistetun lenkin kuormitettavuus on noin 20% alempi vastaavaan supistamattomaan ketjuun verrattuna. Kirja siis opastaa teollisuuden ketjukäyttöjen suunnitteluun ja laskentaan.



Lähetetty minun H60-L04 laitteesta Tapatalkilla
 
Koneenosien suunnittelu kirjanen antaa karkean arvion, että supistetun lenkin kuormitettavuus on noin 20% alempi vastaavaan supistamattomaan ketjuun verrattuna. Kirja siis opastaa teollisuuden ketjukäyttöjen suunnitteluun ja laskentaan.



Lähetetty minun H60-L04 laitteesta Tapatalkilla

Tuossa ketju mistä löytyy tietoja http://www.ikh.fi/fi/rullaketju-5-8-din8187-euro-rkr10b1

Ja tuossa oletettavasti vastaava supistava lenkki http://www.ikh.fi/fi/liitoslenkki-supistava-5-8--euro-rkr10b1-13
 
Noiden valmistajan spekkien mukaan vetokestävyysero DID530ZVM-X ja RK530GXW välillä on yli 5% DID:n eduksi. Tämä ero taisi riittää ketjun pettämiseen. DID520ZVM-X:n ja RK520GXW:n vetokestävyysero on alle 0,1% joten tilanne voi olla toinen.

RK530ZXW:n vetokestävyys on taas 6% parempi kuin DID530ZVM-X:n ja tämä taitaisi olla parempi RK:n ketju turbopyörään.
Epäilen aika vahvasti, että mun ketjun heikko kesto ei selity tuolla 5% erolla. Luultavammin mulle sattui ketju jostain maanantaina tehdystä erästä. Onhan tuossa mopossa jonkun verran enemmän teho kuin keskimäärin, painoakin kohtuullisen reilusti (~250kg) ja tehoa käytettiinkin välillä ihan reippaasti. Mutta toisaalta taas kaikki ajo oli ihan normaalilla asfaltilla, joten rajallisen pidon takia ketjulle ei olisi pitänyt mitään ihan älyttömiä rasituksia tulla. Ja loppuviimein pääosa kilometreistä mentiin kuitenkin varsin rauhallisesti. Eli siihen nähden mun mielestä melko huono suoritus :)

Tuota ZXW:tä ei tainnutkaan olla silloin markkinoilla. Olisin aika varma, että GXW oli silloin RK:n vahvin ketju.
 
Ja nyt kyn aiheena on ratailu, ketjut ja rattaat, niin väitän edelleen, että nykykalusto vaatii käytännössä parillisen määrän lenkkejä.

Joku honda cb125 tai suzuki gt250 menis varmaan half link liitoksella. R6 ei mene, ennen kuin joku esittää oikeasti tolkullisen jatkolenkin sellaiseen :)

Alkuun aiheeseen sen verran, että jos vakio välit tai lähelle olevat kelpaa, niin ajelee niillä ketjuilla, mitä alla sattuu olemaan. 520 ketjulle ratas valikoima on yleensä parempi. Isoa kovaa mentäessä on tuo ketju myös vähä kevyempi.

Rataillessa jos haluaa parantaa kierrosaikaa halvalla, niin paras hinta / laatu suhde on 98-bensalla ja tavoitehakuisilla treeni kierroksilla.

Millä tahansa nykytonnisella sportilla ajaa suomen radoilla 5s sisään rataenkasta laittamalla slicksit alle.
 
Miten arvelisitte keston 520, 525 ja 530 ketjujen välillä? Jos tonnisessa kestää OEM 530 ketju 40tkm niin millaisia lukuja kestää nuo kapeammat?
 
hölmö kysymys , kun porukka laittaa usein esim -1+2 rattaat eikä -1.pelkästään niin onko sillä muuta tarkoitusta kuin tietenkin kiihtyvyys ja välitykset toimii paremmin ,vai onko ketjujen rattaissa otettava huomioon ,jako ,hitto en nyt osaa selittää mitä tarkoitan ,no jos joku ymmärtää mitä meinaan:D
 
Joo se olis hyvä, jos eivät olisi keskenään jaolliset. Kerran on ollut 15/45 ja yllättävän ison eron se tekee rattaiden kulumiseen.
 
Takarattaan kasvattamisella tokikin haetaan samaa kuin eturattaan pienentämisellä. Kun muutetaan molempia, ei toista tarvitse muuttaa niin paljoa. Eturattaan pienentäminen rasittaa ketjua sitä enemmän mitä enemmän ratasta pienennetään, ja takarattaan suurentaminen vaatii pidempää ketjua. Jos laittaisin omaan mopooni -1/+2, voisin käyttää vakiomittaista ketjua akselivälin säätövaran puitteissa, ja säätövaraa jäisi jäljelle lähes normaalin verran. Saman välitysmuutoksen tekeminen vain toisella rattaalla vaatisi todennäköisesti ketjun pituuden (lenkkimäärän) säätämistä. Ei toki ongelma, mutta on vähän työläämpi toteuttaa jos kauppa ei myy sopivan mittaista, ja köyhää voi harmittaa jos joutuu uusimaan ketjut vaikka vanhoilla on ajettu vasta 50000 km.
 
Viimeksi muokattu:
Joo se olis hyvä, jos eivät olisi keskenään jaolliset. Kerran on ollut 15/45 ja yllättävän ison eron se tekee rattaiden kulumiseen.

No ei kai se oikeasti näin voi mennä? Empä ole asiaan kylläkään perehtynyt, mutta jotenkin tuntuu oudolta.

Jos meinaa ajella paljon, niin yleensä on nyrkkisääntönä, että ketjut ja rattaat vaihdetaan samaan aikaan. Jos paketti on jo jonkin verran kulunut ja vaihdat uuden takarattaan, niin tämän jälkeen molemmat kuluu aika nopsaa, kun eivät ole ihan täydellinen pari.

Ratailu kun oli kyseessä, niin välityksiä haetaan radan mukaan. Miten vaihteet ja huippunopeus saadaan sopimaan radan mukaan. Yleensä eturattaan hammasmäärää ei pienennetä alle 14 piikin, kun silloin kehä on sen verran pieni, että rasittaa ketjua. Takarattaan suurentamisella tai pienentämisellä haetaan jo mainittujen vaihteiden osumisien ja huippunopeuksien lisäksi "squat" ja "anti-squat" ilmiöiden säätöä.

Laitetaan loppuun vielä huomio endurosta, eli siellä laitetaan pienempää takaratasta sen takia, että kivet ja kannot ei riko pienempää niin helposti. Tai jäisessä spoorissa ei ketjut lähde pois paikoiltaan. :orgmp:
 
No ei kai se oikeasti näin voi mennä? Empä ole asiaan kylläkään perehtynyt, mutta jotenkin tuntuu oudolta.

Noin se menee, tasajaolliset hampaat kuluu nopeemmin. Ihan koneensuunnittelun perussääntöjä. Se mitä tuo ero sitten on mopokäytössä käytännössä jääköön jokaisen itsensä testattavaksi. Voi olla, että on eroa tahi sitten ei.
 
ok ,tämmöstä vähän uumoilin ,eli kulutus kestävyys on parempi, kiitos

Onhan sulla ketjut ns. kolmantena rattaana sotkemassa sitä jakoa ja aina kuitenkin useampi rattaan piikki yhtäaikaa voimaa välittämässä kummassakin rattaassa. Tässä olisi tietysti jollekin unelma esim. er. 15, ketju 90 ja tr.45 sekä vilkas mielikuvitus.
 
Back
Ylös