• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Radalle 2018?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Tysoni
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Sori en puhelimella etsiessä keksinyt parempaakaan topicia kysymykselle.

Perjantaina olisi tarkoitus hakea kilvetön pyörä talliin, niin mites toi kauppa hoituu kun ei rekisteristä voi tarkistaa pyörän omistajaa eli onko joku tapa millä voin kauppaa tehdessä varmistua ettei myyjä ole myymässä "kaverin" pyörää. Runko numerollahan noi vakuutukset kai toimii mutta mites omistajan selvitys? Kaikki vinkit ovat tervetulleita, kiitos.
 
Sori en puhelimella etsiessä keksinyt parempaakaan topicia kysymykselle.

Perjantaina olisi tarkoitus hakea kilvetön pyörä talliin, niin mites toi kauppa hoituu kun ei rekisteristä voi tarkistaa pyörän omistajaa eli onko joku tapa millä voin kauppaa tehdessä varmistua ettei myyjä ole myymässä "kaverin" pyörää. Runko numerollahan noi vakuutukset kai toimii mutta mites omistajan selvitys? Kaikki vinkit ovat tervetulleita, kiitos.

Käytännössähän nuo kilvettömät eivät ole missään rekisterissä, joten ainut tapa jäljittää omistushistoria, on vanhat kauppakirjat. Tosin yleensähn noista ei niitäkään ole olemassa, joten puhtaasti luottamukseen perustuen mennään. Itse toki kannattaa tehdä kauppakirja, josta selviää kuka myy mitä ja kenelle, niin on sitten dokumentti ainakin itselläsi olemassa.

Tietty kyllähän tuo ratamopojen historia on yleensä aika hyvin tiedossa, joten jos on vinkata, että mistä laitteesta kyse niin lyhyellä kyselyllä löytynee varmistus, että kenen se on.
 
No niin nyt on kawa haettu talliin ja rojua tuli mukana aikamoinen kasa. Mukana tuli renkaita vinopino ja kun radalle ois tarkoitus mennä ja slicksi renkaista ei ole mitään kokemusta itsellä niin kysellään. Onko 8-10 vanhan renkaat roskiskamaa vai voiko niillä turvallisesti ja onko järkeä mennä radalle? Vauhtini on ollut edellisillä pyörillä hitaan ryhmän keskikastia. Kulutus merkkeihin on renkaissa matkaa useampi milli eli pintaa renkaissa olisi mutta paistot 08 ja 10 vuosina. Ennen kevättä ois tarkoitus sipistellä pyörää hieman ja etupampuihin vaihtaa stefat ja öljyt. Keula on kuuleman mukaan shimmattu ja jäykemmät jouset laitettu myöskin, aiheuttaako tuo shimmaus jotain lisäohjelmaa iskarien öljynvaihdossa vai toiminko samalla tavalla kuin ennenkin? oisko antaa suosituksia minkälaista öljyä etupamppuihin laitan? Pyörä siis kawa zx6-r ja vuosimalla jotain 90-luvun lopun ja 2000 välillä (pyörässä osia monesta vuosimallista).
 
Onko 8-10 vanhan renkaat roskiskamaa vai voiko niillä turvallisesti ja onko järkeä mennä radalle? Vauhtini on ollut edellisillä pyörillä hitaan ryhmän keskikastia. Kulutus merkkeihin on renkaissa matkaa useampi milli eli pintaa renkaissa olisi mutta paistot 08 ja 10 vuosina.

En noista renkaista muuten tiedä, koska ajelen katurenkailla, mutta vauhtien puolesta ei taida rengas koskaan päästä toimintalämpötilaansa eli ovat todennäköisesti hel***in liukkaat sun vauhdeilla.

Itse ajan tuolla keskinopeassa, ja itse vielä mietin, että jokohan sitä hankkis seosrenkaat. Slicksejä en varmaan osta, ellei Veikkaus Oy tue harrastamista merkittävällä tavalla ja saa hankittua toiset vanteet tai toisen pyörän :;):
 
En noista renkaista muuten tiedä, koska ajelen katurenkailla, mutta vauhtien puolesta ei taida rengas koskaan päästä toimintalämpötilaansa eli ovat todennäköisesti hel***in liukkaat sun vauhdeilla.

Itse ajan tuolla keskinopeassa, ja itse vielä mietin, että jokohan sitä hankkis seosrenkaat. Slicksejä en varmaan osta, ellei Veikkaus Oy tue harrastamista merkittävällä tavalla ja saa hankittua toiset vanteet tai toisen pyörän :;):

Ok. Kiitokset. Itse opettelen näitä vasta. Lämppärit löytyy eli renkaat saan lämpimiksi ennen radalle menoa, mutta jäähtyiskö noi renkaat niin kovasti hitaan vauhdissa ettei slickseistä oikein saa hyötyä noista/ järkeä ole ajaa hitaassa... Muuten en aprikoisi tuota rengas hommaa, mutta kaikki renkaat mitä mukana tuli ja on alla on joko slicksejä tai sateisia.
 
Ok. Kiitokset. Itse opettelen näitä vasta. Lämppärit löytyy eli renkaat saan lämpimiksi ennen radalle menoa, mutta jäähtyiskö noi renkaat niin kovasti hitaan vauhdissa ettei slickseistä oikein saa hyötyä noista/ järkeä ole ajaa hitaassa... Muuten en aprikoisi tuota rengas hommaa, mutta kaikki renkaat mitä mukana tuli ja on alla on joko slicksejä tai sateisia.

Kun pikkuisen jaksaa kaivella ja lukea, niin täälläkin foorumilla on todella paljon tietoa renkaista, seoksista ja lämpötiloista jne.

Itsekin vasta opettelen, kuten kaikkea muutakin elämään liittyvää, ja siksi kävin taas lukemassa mm noista Dunlopin seoksista. Toinen mistä tietoa saa on mp-radan sivut. Ja todennäköisesti rengas jäähtyisi melko paljon, lämppäreistä huolimatta. (MUTU)

Oma suositukseni olisi, että hankkii esim Pirellin SP:t tai Metukan vastaavat RR:t (muistaakseni) joilla pärjää kylmästä aivan pirun kuumaan vielä keskiryhmän hitaassa päässä vallan mainiosti. Ja sopivalla kelillä menee niillä vielä toi keskinopeakin ilman haasteita, ainakin oman kokemuksen mukaan.

Mielummin "varmalla" kumilla, kuin arvaamalla ja mahdollinen kaato väärän slicksin takia, joka voi lopettaa kesän ajelut kokonaan. Tai näin minä ainakin ajattelen asiasta.
 
8-10 vuotta vanha sliksi voi olla kelvollinen ajettava jos se on säilytetty oikein, mutta suurella todennäköisyydellä ne ovat ainakin pinnasta kovettuneita ja siten aika liukkaita. Kokenut kuski noita pystyisi turvallisesti kokeilemaan, mutta en välttämättä suosittele renkaiksi aloittelijalle. Ja hitaan ryhmän vauhdissa sliksi ei pysy oikein lämpimänä ellei ole todella kuuma päivä. Toisaalta hitaan vauhdissa renkaalta ei hirveää pitoa tarvitakaan, joten siinä mielessä sliksikin pitää varmasti riittävästi kunhan ei hirveän kylmällä ilmalla lähde ajelemaan. Renkaan kuluminen on tosin suurempaa kun se ei ole toimintalämpötilassa.

Luulen, että alkuun joku Pilot Power voisi olla se passelein rengas. Sen kun lämmittää lämppärissä 40-50 asteeseen niin ei tarvitse ajamalla lämmittääkään. Sitten kun vauhdit ovat keskinopean puolella niin joko jotain Supercorsa SP:tä, kulunutta SC kumia tahi kulunutta sliksiä alle. Pidon puolestahan noilla Pilot Powereilla tahi jopa Roadeilla pystyy päästämään yksittäisiä kierroksia nopean ryhmän kyytiä, mutta tuommoinen supercorsa tahi sliksi antaa huomattavasti lisää varmuusvaraa kuskin virheille ja käyttäytyy luistoissa loogisesti. Ja tietty kyllähän tommonen katurengas sitten ylikuumenee aika nopeasti kun vauhtia alkaa olemaan riittävästi.
 
Ja tod. näk. pidon lisäksi melko raaka renkaalle jos on paineet tahi säädöt metsässä.

Tiedusteluni mukaan ei ole raaka asfaltti renkaalle.
Alastaron asfaltti on vartavasten sinne tehtyä ja jopa koepalakin on tutkittu ennen kuin koko rata on päällystetty.
Kyseistä asfalttia ei ole missään suomessa radoilla tai kadulla.

Tosin kohtahan sinne päästään jo itse ajamaan ja kokeilemaan.
 
Tiedusteluni mukaan ei ole raaka asfaltti renkaalle.
Alastaron asfaltti on vartavasten sinne tehtyä ja jopa koepalakin on tutkittu ennen kuin koko rata on päällystetty.
Kyseistä asfalttia ei ole missään suomessa radoilla tai kadulla.

Tosin kohtahan sinne päästään jo itse ajamaan ja kokeilemaan.

Ehkä vähän heikosti muotoiltu tuo mun aiempi kommentti. Tarkoitin lähinä sitä, että jos uudessa asvaltissa on kova pito, tulee varmasti pielessä olevat alustan säädöt esille renkaan vääränlaisena kulumisena paljon selvemmin kuin vanhalla asvaltilla. Hyvä pito kun luonnollisesti rasittaa rengasta ihan eri tavalla kuin vanha ja kulunut asvaltti. Jos taasen alustan säädöt ja seos on keliin passeleita, ei mitään ongelmaa varmasti ole. Ja tämähän koskee pääasiassa sliksejä ja nopean ryhmän vauhteja.
 
Tiedusteluni mukaan ei ole raaka asfaltti renkaalle.
Alastaron asfaltti on vartavasten sinne tehtyä ja jopa koepalakin on tutkittu ennen kuin koko rata on päällystetty.
Kyseistä asfalttia ei ole missään suomessa radoilla tai kadulla.

Tosin kohtahan sinne päästään jo itse ajamaan ja kokeilemaan.
Sitä kautta se on raaka renkaalle, että kun pito on hyvä, on myöskin renkaaseen kohdistuva energia suuri, ja jos seos/paineet/alustan säädöt ei oo tontilla, rengas kärsii hyvin nopeesti, varsinkin jos kuskilla on vauhtia/ätäkkiä ajossaan.
Vanhalla asfaltilla pito oli huonompi, ja sitä kautta renkaaseen kohdistuva energia pienempi, joten seos/paineet/alaustan säädöt sai varsinkin hitaammissa vauhdeissa olla mitä sattuu ja siltikään rengas ei kärsinyt.

Voin lyödä karvahatusta vetoa että porukalla tulee olemaan ongelmia renkaiden kanssa alastaron uudella asfaltilla. Varsinkin siinä vaiheessa kun kevään kylmyys ja ruosteet loppuu, ja rata lämpenee ja kuskit alkaa ajaa omaa kovaa, eli renkaisiin kohdistuva energia kasvaa.
 
Ehkä vähän heikosti muotoiltu tuo mun aiempi kommentti. Tarkoitin lähinä sitä, että jos uudessa asvaltissa on kova pito, tulee varmasti pielessä olevat alustan säädöt esille renkaan vääränlaisena kulumisena paljon selvemmin kuin vanhalla asvaltilla. Hyvä pito kun luonnollisesti rasittaa rengasta ihan eri tavalla kuin vanha ja kulunut asvaltti. Jos taasen alustan säädöt ja seos on keliin passeleita, ei mitään ongelmaa varmasti ole. Ja tämähän koskee pääasiassa sliksejä ja nopean ryhmän vauhteja.
Hitaassa tyypillinen rengasongelma vois olla takarenkaan repiminen avauskohdasta, koska katurenkaat ja vakiotakavaimennin jossa liikaa riparia.
Keskiryhmässä tyypillinen rengasongelma voi olla mitä vaan koska kuskit vetää ihan eniten ja ajo on repivää sinne tänne tonne, ja seokset ja alustan säädöt mitä sattuu. Ja veikkaisin että siellä niitä on eniten, varsinkin keskikesän lämpimillä keleillä.
Nopeessa ryhmässä rengasongelmat on tod näk hyvin tapauskohtaisia, koska vauhtia on sen verran paljon, että joku pieni yksittäinen ongelma tulee helposti esille.
 
Keula on kuuleman mukaan shimmattu ja jäykemmät jouset laitettu myöskin, aiheuttaako tuo shimmaus jotain lisäohjelmaa iskarien öljynvaihdossa vai toiminko samalla tavalla kuin ennenkin? oisko antaa suosituksia minkälaista öljyä etupamppuihin laitan?

Renkaisiin saitkin jo vastauksia.

Shimmauksesta puhutaan paljon ja sillä saadaan muutettua iskarin käyttäytymistä. Iskarissa jousi tekee perustyön. Iskarissa on jousen lisäksi meno- ja paluuvaimennuksen männät. Mäntien sisällä on läjä ohuen ohuita metallilevyjä, joita kutsutaan shimmeiksi. Shimmejä on eri kokoisia ja paksuisia. Shimmejä voidaan laittaa moneen eri järjestykseen ja tehdä muutoksia todella paljon. Yleensä vaan muutama combo on kuskille toimiva, joten mettään voidaan mennä ja pahasti. Shimmit ovat siis kiinni meno- ja paluuvaimennuksen männissä, joten ne ei vaikuta huoltoon millään lailla. Lisäksi ne on niin pieniä, että ilman mäntien purkamista, et tiedä minkälaiset shimmit siellä on sisällä.

Laittaisin ratapyörään 10W iskariöljyä. Motonetistä saa Motulia ja Stormilta Motorexia. Hinta on sama. Motorexilla oon ite mennyt (paitti kun oli Öhlins, niin silloin oli öhlinssin litkua).

Iskarissa männäthän toimii siten, että iskarin sisällä oleva öljy kulkee männän läpi. Shimmilevyt rajoittaa öljyn kulkemisen männän läpi. Hieman karrikoiden: mitä enemmän on shimmilevyjä, sitä enemmän se rajoittaa öljyn kulkemista. Shimmilevyjen koko, määrä ja alla kuvan lailla levyillä kikkailut, vaikuttaa miten se öljy kulkee männän läpi. Mäntä liikkuu eri nopeutta (riippuen onko joku kuoppa/töyssy vai sitten aaltoilua asfaltissa). Nämä vaikuttaa, kuinka paljon voimaa sillä öljyllä on kulkea männän läpi.

Ja Öljyn viskositeetti (taitaa olla 2,5 - 30 välillä vaihtoehdot) vaikuttaa myös, miten se kulkee männän läpi. 10W on kaikista yleisin ratapuolella. Sitten kannattaa hommata ihan laadukasta iskariöljyä. Niissä on vaahtoamisenestoaineita ja kitkaa pienentäviä aineita. Ymmärrät varmaan, että ne on aika tärkeitä. Yksi tärkeä asia öljyssä on myös se kestävyys. Paremmat kestävät pidempään rasitusta (eli ominaisuudet pysyvät pidempään hyvinä). Jos joskus ajosetin jälkeen kokeilet sun takaiskarin paisuntasäiliötä, niin se on muuten kuuma! Eli öljyt lämpenevät aivan tolkuttomasti ja myös siinä lämpötilassa niiden ominaisuudet pitää pysyä hyvinä.

4-woods-suspension-configuration.png

Näköjään rajaa kuvan kokoa. Tässä vielä isona http://www.shimrestackor.com/Figs_Title/4-woods-suspension-configuration.png
745769d1355755235-monarch-rc3-plus-shim-stack-compression-stack.jpg


Kun saat iskareihin uudet litkut sisälle, niin katso vielä ennen ensimmäistä ratapäivää painaumat (sag) kuntoon etu- ja takaiskareissa!

Tuli tässä mieleen, että mulla on ollut -99 vuoden ZX6R. Olipa kerrassaan hieno moottori, kun saatiin dynopenkissä säädettyä kaasarit kuntoon! Huhhuh! :thumbsup:
Jos laitat kuvan siitä pyörästä, niin tiedän onko se mun vanha. Tiiän keneltä sen ostin ja kuka omisti sen sitä ennen sekä ketä on omistanut sen mun jälkeen. Joten jos pyörä on tuttu, niin sitten tulee aika pitkä omistajahistoriaketju tietoon :)
 
Viimeksi muokattu:
Uus asfaltti tulee todennäköisesti vaikuttamaan myöskin siihen, millä paineella mikäkin rengas toimii ko radalla.
Älkää tuijottako liikaa valmistajan tai esson baarin antamaa suosituspainetta/ painemittarin lukemaa ja miettikö että "paine on kohdillaan". Vaan jos renkaan pinta selkeästi indikoi että se nyt vaan ei tykkää toimia sillä paineella mikä siellä sisällä sattuu olemaan, niin säätäkää painetta. Ja siihen voisi antaa pari suuntaa-antavaa ohjetta.

Jos repeämä on samanlainen tasaisesti koko renkaan ympäri:
Ja peukalon levyinen, renkaassa on tod näk liikaa painetta.
Jos kämmenen levyinen, renkaassa on tod näk liian vähän painetta.
Jos repeämän leveys vaihtelee/ on sahalaitainen niin sillon yleensä ongelmaa on muuallakin, kuin pelkästään paineissa. Eli korjatkaa painetta, mutta se ei välttämättä poista koko ongelmaa, eli älkää muuttako painetta liikaa.
 
Laittaisin ratapyörään 10W iskariöljyä. Motonetistä saa Motulia ja Stormilta Motorexia. Hinta on sama. Motorexilla oon ite mennyt (paitti kun oli Öhlins, niin silloin oli öhlinssin litkua).

Ja Öljyn viskositeetti (taitaa olla 2,5 - 30 välillä vaihtoehdot) vaikuttaa myös, miten se kulkee männän läpi. 10W on kaikista yleisin ratapuolella. Sitten kannattaa hommata ihan laadukasta iskariöljyä. Niissä on vaahtoamisenestoaineita ja kitkaa pienentäviä aineita. Ymmärrät varmaan, että ne on aika tärkeitä. Yksi tärkeä asia öljyssä on myös se kestävyys. Paremmat kestävät pidempään rasitusta (eli ominaisuudet pysyvät pidempään hyvinä). Jos joskus ajosetin jälkeen kokeilet sun takaiskarin paisuntasäiliötä, niin se on muuten kuuma! Eli öljyt lämpenevät aivan tolkuttomasti ja myös siinä lämpötilassa niiden ominaisuudet pitää pysyä hyvinä.
Mä väittäisin että 5W on yleisempi kyykkymopoissa. Voin olla väärässäkin.
Anyway, kannattaa kattoo manuskasta mikä on valmistajan suositus, ja lähtee sillä liikkeelle. Kyllähän sen huomaa oikeestaan jo siinä vaiheessa kun pumppaa keulapamppua sen jälkeen kun on kasannut sen, että toimiiko se jotenkin loogisesti vai ei.
Jos pampussa pitäisi olla 5W öljyt ja on pistäny 10W, niin kyllähän sen toiminta hidastuu huomattavasti.
 
Mä väittäisin että 5W on yleisempi kyykkymopoissa. Voin olla väärässäkin.
Anyway, kannattaa kattoo manuskasta mikä on valmistajan suositus, ja lähtee sillä liikkeelle.

Juu, manuskasta liikkeelle :thumbup:
Mä muistelisin, että katu-/ratakeulassa ois 10W. Kurapuolella on 5W.
Nimim. viime viikolla ostin kurapyörän keulaan uudet öljyt.
 
Juu, manuskasta liikkeelle :thumbup:
Mä muistelisin, että katu-/ratakeulassa ois 10W. Kurapuolella on 5W.
Nimim. viime viikolla ostin kurapyörän keulaan uudet öljyt.
Nopeella vilkasulla service manualeista Kawa/Honda/Suzuki/Yamaha kyykkymopoissa 5W.
 
Ja sit on joka öljyllä oma viskositeetti-olikosenyt-indeksi, mikä kertoo jotain todellista kyseisen öljyn paksuudesta riippumatta purkin kyljen 2.5W - 5W -7.5W - 10W - 20W... merkinnöistä.. joista saa vaan perustuntumaa viskositeetista... ainakin ko. öljymerkin omien litkujen kesken... kun hifistellään..
 
Ja sit on joka öljyllä oma viskositeetti-olikosenyt-indeksi, mikä kertoo jotain todellista kyseisen öljyn paksuudesta riippumatta purkin kyljen 2.5W - 5W -7.5W - 10W - 20W... merkinnöistä.. joista saa vaan perustuntumaa viskositeetista... ainakin ko. öljymerkin omien litkujen kesken... kun hifistellään..
Ei oo viskositeetti-indexi vaan kinemaattisen viskositeetin cgs-yksikkö mitattuna 40 asteen lämpötilassa: cSt@40.
 
Back
Ylös