Hitaan männännopeuden moottori?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja vetomies
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
V

vetomies

New member
Hitaan männännopeuden moottori?

Mikä olisi halpa kone, jossa männännopeus on kohtalaisen alhainen? Kierroslukuhan sitä ei suoraan kerro, kun iskunpituudet vaihtelevat niin paljon. Ajattelin jossain vaiheessa tehkä kiinteällä polttoaineella toimivan moottoripyörän. Tuollaisen, mutta tietysti paljon paremman:

Gengasaggrat20fF6r20lE4ttviktsmotorcyklar201940talet1.jpg
 
Kyse on siitä, että kiinteiden polttoaineiden tuottama hiilimonoksidi-vety-typpi-hiilidioksidi-yms-yhdistelmä palaa hitaammin kuin ilma-bensa-seos. Jos siis mäntä liikkuu kovin nopeasti, ei palorintama saa sitä kiinni eikä voi paljon lisävauhtiakaan potkia. Mkay?
 
No männän keskinopeudelle on käytännön yläraja olemassa. Pitkäiskuinen kiertää siksi vähemmän ja lyhytiskuista voi kierrättää enemmän.

Jos haluat matalan männän keskinopeuden, ota pitkäiskuinen moottori ja pyöritä sitä hitaasti. Suunnittelemasi tyyppiset maamoottorit ovat juuri sellaisia. Ne on suunniteltukin pyörimään pienillä kierroksilla, jotta kaasu ehtii vaihtua alkeellisilla systeemeillä. Teho jää pieneksi, mutta vääntömomenttia saa.
 
VTT sai vanhalle Valmetin koneelle 30% hyötysuhteen laadultaan hyvin vaihtelevalla puukaasulla. Tuo on ehkä luokkaa 65-75% moottorin "normaalista" hyötysuhteesta.

Vähän paremmalla kaasulla pitäisi mopostakin lähteä 60-70% bensan tehoista. Jos ei lähde, niin lisätään kuutiotuumia.

(VTT 442, Pienilämpöarvoisen kaasun käyttö paikallismoottoreissa)
 
Puukaasumoottori olisikin mainio ratkaisu sähkönsiirtomaksujen ja turhien verojen kiertämiseen. Siinä saisi ehdottomasti parhaan hinnan puusta. Autokäytössäkin wikin mukaan tonni puuta vastaa noin 385 litraa bensiiniä.

Tuollainen värkki olisi kiinnostavaa rakentaa vaikkei tarvitsisikaan. Paikallismoottorina paljon helpompi toteuttaa kuin autoon, kun sitänvoisi kuormittaa suunnilleen vakioteholla. Eikö tuohon kävisi melkein mikä tahansa kipinäsytytteinen isokuutioinen kone, kierrättää sopivasti. Tietysti jos haluaa optimoida niin nenäkeppien ajoituksia voisi säätää.
 
Hiukan vähemmällä pääsee, kun tekee pyrolyysilla puukaasua/tervahöyryä, jonka polttaa lämmityskattilassa. Sitten jäljelle jäävästä, puhtaasta hiilestä tekee ns vesikaasua, joka on jo huomattavasti puhtaampaa ja tasa-aineisempaa tavaraa. Tuossa ruåtsalaisten mopossa taitaa juuri hiili olla polttoaineena. On niitä aika paljon muitakin vaihtoehtoja. Siitä on lähdettävä, että mikä tahansa mikä palaa, palaa myös moottorissa.
 
Kotarikuski sanoi:
Puukaasumoottori olisikin mainio ratkaisu sähkönsiirtomaksujen ja turhien verojen kiertämiseen. Siinä saisi ehdottomasti parhaan hinnan puusta. Autokäytössäkin wikin mukaan tonni puuta vastaa noin 385 litraa bensiiniä.

Tuollainen värkki olisi kiinnostavaa rakentaa vaikkei tarvitsisikaan. Paikallismoottorina paljon helpompi toteuttaa kuin autoon, kun sitänvoisi kuormittaa suunnilleen vakioteholla. Eikö tuohon kävisi melkein mikä tahansa kipinäsytytteinen isokuutioinen kone, kierrättää sopivasti. Tietysti jos haluaa optimoida niin nenäkeppien ajoituksia voisi säätää.
Napsauta laajentaaksesi...
Taidanpas tehdä tuollaisen häkäpönttöpaikallismoottorin. Sillä pyörittäisin generaattoria, jolla lataan Teslaa.
 
B12 sanoi:
Taidanpas tehdä tuollaisen häkäpönttöpaikallismoottorin. Sillä pyörittäisin generaattoria, jolla lataan Teslaa.
Napsauta laajentaaksesi...

Muistaa sitten myös käyttää teslaa sähkövarastona, eli lämmität sillä pyrolyysiuunia tms. Sitten saat jo eu-tukia.

Sähkövoimavaunu ei ole tähän mennessä kyennyt voittamaan vaikeuksia, joita sille aiheuttavat raskaat akkumulaattorit. Kaikki muut automobiilin osat ovat täydellisyyteen asti kehitettyjä.

Tekniikan kehitys onkin johtanut ns yhdistettyyn järjestelmään jossa voidaan käyttää sähkömoottorin hyviä puolia voimakoneessa silti tarvitsematta kärsiä raskaiden patterien tuottamista haitoista. Automobiilissa on voimakas turve- tai antrasiittimoottori, joka ei kuitenkaan vaikuta välittömästi vaunun pyöriin, vaan on yhdistetty suoraan dynamoon. Tästä dynamosta otamme voiman vaunun pyöriin ja säilömme ylimääräisen voiman patteriin. Olemme ratkaisseet tarvittavan polttoaineen kuljetukseen ja varastointiin liittyvät ongelmat kun meidän on välttämätöntä kuljettaa mukanamme vain pientä patteria ylämäkiä varten.
 
Mulla ois tuommoinen "Ajoneuvoon asennettavan puukaasuttimen rakennusohjeet" -kirja, jos jotakuta kiinnostaa.
 
B12 sanoi:
Taidanpas tehdä tuollaisen häkäpönttöpaikallismoottorin. Sillä pyörittäisin generaattoria, jolla lataan Teslaa.
Napsauta laajentaaksesi...

Kaveri rakensi joskus vittuillessaan mökilleen tuollaisen, ei ladannut tosin teslaa vaan akkuja. Eli moottorin virkaa toimitti kuumapää -niminen paikallis/maamoottori jonka sylinterin pää piti lämmittää kosaanilla kuumaksi ennen starttia viidentoista metrin vetonarulla. Muutaman startin jälkeen pyöritti sitten jollain muulla vekottimella genua
 
T1mppa sanoi:
Hidas männän nopeus = lyhyt isku = teho korkeilla kierroksilla.
Esim. Kawa ZX2R:n iskun pituus on 33,1 mm, joten se ei hirveen pitkää nytkytysliikettä tee. Toisaalta se kiertää ku 15-kesäsen junnun hormonit.

Mutta en nyt yhtään ymmärrä tätä kysymystä, niin jätän turinat tähän.

220px-Bore_Stroke_Ratio_Animation.gif
Napsauta laajentaaksesi...
Öö...laskes piruuttas se männän keskinopeus eri moottoreile niin huomaat, että jos tehoa otetaan niin kyl se vaan samaa luokkaa tuppaa olemaan iskusta riippumatta. Tuo männän nopeus ei sinällään ole kovin mielenkiintoinen suure vaan kiihtyvyys yläkuolokohdassa, mutta mean piston speed on kuitenkin hyvä indikaattori tietyissä asioissa mosia vertaillessa.
 
Sillä kiartokangen pituudella saa muutettua männän kiihtyvyyttä ylä ja alakoulokohdas jos haluaa.
Eli pitkällä kangella se männän kiihtyvyys on pienempi ja konetta voi kiärrättää pitemmälle.

Esim formuloissa on aika radikaali suhde iskun ja kangen pituuden välillä eli kanki voi olla kolme kertaa pitempi ku iskunpituus näin ne saa sen männän kiihtyvyyden pidettyä suht piänenä huippukiarroksilla.
 
vetomies sanoi:
Hiukan vähemmällä pääsee, kun tekee pyrolyysilla puukaasua/tervahöyryä, jonka polttaa lämmityskattilassa. Sitten jäljelle jäävästä, puhtaasta hiilestä tekee ns vesikaasua, joka on jo huomattavasti puhtaampaa ja tasa-aineisempaa tavaraa. Tuossa ruåtsalaisten mopossa taitaa juuri hiili olla polttoaineena. On niitä aika paljon muitakin vaihtoehtoja. Siitä on lähdettävä, että mikä tahansa mikä palaa, palaa myös moottorissa.
Napsauta laajentaaksesi...

Pistähän tästä projektithreadi pystyyn, seuraan kyllä mielenkiinnolla tällaista projektia.

T. Antti
ps. asutko lähellä Jumiskon voimalaitosta, vai olenko ihan väärällä puolella Suomea?
 
Tinde sanoi:
Nykyinen pääministeri teki häkäpönttöauton El Caminosta

https://www.kaleva.fi/teemat/moottori/hakaponttoauto-kulkee-puupilkkeella/35726/

Tuosta ei vaan käy ilmi onko suora kutonen vai V8, no joka tapauksessa vähintään neljän litran mylly.

Edit:

https://www.iltalehti.fi/autot/a/2015042119555264

6,6 litrainen remmiahdettu V8
Napsauta laajentaaksesi...


JNI-97 Henkilöauto Chevrolet
Katsastettu viimeksi 6.2.2015
Iskutilavuus (cm3) 5700
Käyttövoima Bensiini/Puu
Suurin nettoteho (kW) 56

Omamassa (kg) 1950
Tieliikenteessä suurin sallittu kokonaismassa (kg) 2194
Kantavuus 244kg...:thumbup:
 
Iltalehden artikkelista:

El Caminon remmiahtimella varustettu 6,6-litrainen V8-moottori tuottaa puukaasulla ajettaessa tehoa noin 150 hevosvoimaa.

Mielenkiintoista.
 
Joo, piti oikein käydä kattomassa, 4 sukupolven Caminoissa oli myös 6,6 litran koneita (400 cid), nimeltään Turbo-Jet. Tiedä sitten, lehdissäkin on milloin mitäkin. Ei näköjään pääministeri kerkii autojaan katsastella.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi kirjoittaaksesi täällä.
Back
Ylös