Takaiskarin esijännityksen säädöstä!!

[vetomies]

Johan sen nyt tietää Pihtiputaan mummokin, että moposta tulee jeesuksenmoinen kivireki, jos jousituksen esijännityksen vetää tappiin. Sitä säätöasentoa käytetään vain silloin, kun kyyditetään läskiä tai käydään Alkossa.

 

[shyhander]

Jes pieni niinpäs-noinpas jutustelu on mukavaa, mutta toivottavasti tästä löytyy kiinnostuneille se tiedon kulmanenkin.

 

[finn]

^Lisää fysiikan opetusta ala-asteelle.....

 

[Miikam]

Kuinkakohan monella teorian ymmärtelijällä menee jousitus (alusta) -hommat nappiin muutenkin kuin vain toivotaan toivotaan -tasolla.

Olisi kiva nähdä tuo teoreettinen ideaalijpuseen perustuva taulukko todellisilla mittauksilla lineaarisella ja vähemmän lineaarisella jousella.

Näillähän ei vielä pitkälle pötkitä, sillä jousi vaatii vaimennuksen!

 

[PrivateeR]

Kun takapään preloadia pienentää 2mm, lähtee sekunti Kemoralla samantien kierrosajasta... testattu juttu!

 

[Miikam]

Kun takapään preloadia pienentää 2mm, lähtee sekunti Kemoralla samantien kierrosajasta... testattu juttu!

4mm-> -2s?
8mm-> -4s???

Kuinka paljon sitä esijännitystä on mahdollista pienentää???

 

[PrivateeR]

4mm-> -2s?
8mm-> -4s???

Kuinka paljon sitä esijännitystä on mahdollista pienentää???

Loputtomasti.

Eka otat 2mm pienemmäks, lähtee sekunti. Sit taas 2mm, jälleen lähtee sekunti. Sit jos loppuu säätövara kesken ni tehdään niinku integer konsanaan --> mennään asteikosta yli eli toiseen ääripäähän eli max preload... siit lähti taas sekunti, sit voi taas ottaa 2mm ja taas lähtee sekunti....

 

[Koheltaja]

90% kuskeista ajaa niillä setupeilla mitä on tehtaalla laitettu, korkeintaan voi takajousen preloadia muuttaa jos siinä on pikasäätö. Seuraavat 5% ruuvailee kaikkia säätöjä tietämättä niiden vaikutusta ja "hyvä tuli". Loput 5% on enemmän tai vähemmän hajulla mihin mikäkin vaikuttaa ja miksi, he on niitä jotka näissäkin keskusteluissa tulee hyvin nopeasti esille tietopankkinsa kanssa.

Mulla on tapana uuden pyörän kanssa ensimmäisenä tarkistaa/säätää sag kohdalleen, jos ei mene säädöllä riittävän lähelle niin jousta vaihtoon. Sen jälkeen klikkereiden kimppuun ja mahdollisesti pakkojen shimmaukseen, nämä testit ajetaan yleensä kovapohjaisella krossiradalla. Kun alusta on saatu setuppiin niin sen jälkeen on kiva ajella kun tietää että pyörä käyttäytyy kuten kuuluu, kuorman kanssa voi joutua muuttamaan takapään preloadia ja vaimennusta mutta aika harvoin.

Tutustukaa oman pyörän alustan säätöihin, ottakaa asioista selvää, kysykää ja kyseenalaistakaa asioita ja testatkaa muutoksia kokeneempien opastuksella ja neuvoilla. Oikein säädetty alusta on mukava ajaa ja tottelee myös ääritilanteissa, yhden onnistuneen kotilon väistön laitoin toimivan alustan piikkiin koska siinä mentiin kuskin äärirajoilla ja pyörä teki sen mitä käskettiin.

 

[Nitrous]

Kuinkakohan monella teorian ymmärtelijällä menee jousitus (alusta) -hommat nappiin muutenkin kuin vain toivotaan toivotaan -tasolla.

Olisi kiva nähdä tuo teoreettinen ideaalijpuseen perustuva taulukko todellisilla mittauksilla lineaarisella ja vähemmän lineaarisella jousella.

Näillähän ei vielä pitkälle pötkitä, sillä jousi vaatii vaimennuksen!

Ainakin Kemoralla toimi kivasti kun keulaan vaihtoi 10 jousien tilalle 9,5 jouset ja lisäsi jokusen millin esijännitystä.

P.S. Ja vaimennusten lisäksi kannattaa muistaa keulan ilmajousen merkitys keulan toimintaan.

 

[Kotarikuski]

Liitekuvassa esimerkkinä saman takaiskunvaimentimen kuormitus erisuurilla Preload-säädöillä:
katso liitettä 18999

Esijännitys lyhentää kyllä kuormittamattomassa pampussa jousta. Muotta kuormitettaessa pamppua 200 kg voimalla, jousen kuormitettu pituus on sama 140 mm riippumatta esijännityksen suuruudesta. Vain pampun kuormitettu pituus kasvaa Preload-säädön mukaisesti eli perä nousee.

Enemmän puristunut jousi kantaa enemmän kuormaa, mutta sen jäykkyys ei muutu. Esimerkissä 5 mm esijännitys vaikuttaa niin, että pamppua voi kuormittaa 50 kg verran ennen kuin se alkaa lyhenemään. Vastaavasti 10 mm esijännitys vaikuttaa niin, että pamppua voi kuormittaa 100 kg verran ennen kuin se alkaa lyhenemään. Mutta 200 kg kuormalla jousen pituus on sama kaikissa kuormitustapauksissa.

Jos jousella on kuormana 100 kg ja siihen lisätään kuormaa 100 kg, jousi lyhenee 10 mm. Jos kuormaa on 300 kg ja siihen lisätään 100 kg, jousi lyhenee kuorman lisäyksestä taas 10 mm. Eli jousen jäykkyys on sama kuorman suuruudesta riippumatta. Toki jousessa vaikuttaa kuormaa kasvatettaessa suurempi voima, mutta jäykkyyteen se ei vaikuta. Progressiiviset jouset ovat luku sinänsä, mutta sellaisia ei kyykkypyörien pampuissa käytetä.

Esimerkki on yksinkertaistettu, mutta sama periaate pätee myös oikealla pyörän geometrialla, jossa linkkusuhde ja pyörän/kuskin painon jakautuminen etu- ja takarenkaalle otetaan huomioon.

Hyvin selitetty! Sitten toinen pohdiskelun aihe on vivuston vaikutus, jousi voi puristua eri määrän liikkeen alussa ja lopussa pyörään nähden. Vai pyritäänkö vivustolla linearisoimaan liiike?

 

[JMH]

Hyvin selitetty! Sitten toinen pohdiskelun aihe on vivuston vaikutus, jousi voi puristua eri määrän liikkeen alussa ja lopussa pyörään nähden. Vai pyritäänkö vivustolla linearisoimaan liiike?

Linkkuja on progressiivisia ja lineaarisia.

 

[vstrom]

Progressiiviset jouset ovat luku sinänsä, mutta sellaisia ei kyykkypyörien pampuissa käytetä.

Erityisesti kyykkypyörien jousiratkaisuista en tiedä, mutta mitenkään harvinaisia progressiiviset jouset etuhaarukassa ja progressiivisesti jousta puristavat linkkusysteemit takana eivät moottoripyörissä ole.

Väittäisin jopa, että takajousitusten linkkusysteemit ovat pääsääntöisesti jousta progressiivisesti kuormittavia.

 

[finn]

^mm cbr 1000rr vm. 06-07 on prog.jousi pampussa.

 

[teemu.k.anttila]

Väittäisin jopa, että takajousitusten linkkusysteemit ovat pääsääntöisesti jousta progressiivisesti kuormittavia.

Eri merkeillä ja eri tyyppisissä pyörissä on eri periaatteella toimivia linkustoja. Minulla ei ole yleisnäkemystä niiden toimintaperiaatteista, mutta oletan kyykkypyörissä pyrittävän lineaarisuuteen. Omasta pyörästä kiinnostaa kyllä mitata miten linkusto toimii.

Viime talvena alustapotikoita asentaessani mietin miten tuon linkkusysteemin toiminnan saisi mitattua. Potikka mittaa taka-akselin pystyliikettä. Pampun irrottamalla mittasin rautalankavirityksellä linkkusuhteen arvoksi 2,1, mutta en keksinyt tapaa mitata ylä- ja alapään kiinnityspulttien välimatkaa swingiä nostettaessa.

Jos pampusta ottaisi jousen pois, niin voisi kokeilla saisiko nyt keulassa olevan potikan asennettua mittaamaan pampun pituuden muutosta samaan aikaan, kun toinen potikka mittaa taka-akselin pystyliikettä. Jää kyllä ensi talven hommaksi.

 

[vstrom]

Käsittääkseni linkkusysteemi kehitettiin juuri progressiivisuuden tavoittelun takia. Muutoin takapamppu voisi olla yhtä hyvin kiinni suoraan swingissä.

Toki jokainen moottoripyöräkonstruktio, mikä onnistuneempi ja mikä vähemmän, on oma lukunsa.

 

[JMH]

Käsittääkseni linkkusysteemi kehitettiin juuri progressiivisuuden tavoittelun takia. Muutoin takapamppu voisi olla yhtä hyvin kiinni suoraan swingissä.

Toki jokainen moottoripyöräkonstruktio, mikä onnistuneempi ja mikä vähemmän, on oma lukunsa.

Ei ihan. Linkut tuli crossipuolelta, koska linkuilla saatiin männän liike lyhkäisemmäksi, täten hitaammaksi, jolloin iskari ei kuumentunut samalla tavalla.

 

[Sukke]

Re: Takaiskarin esijännityksen säädöstä!!

Mulle on lukemani, siis muualta, kuin tästä ketjusta, perusteella syntynyt ymmärrys, että jousen esijännityksen säädöllä ei ole, eikä ole tarkoituskaan olla, mitään tekemistä jousen toiminnan kanssa. Mitä sillä on tarkoitus tehdä, on säätää pyörä kulkemaan oikeassa asennossa eri kuormilla. Tämä oikeassa asennossa kulku sitten mahdollistaa sen, että pyörä ja sen alusta toimii valmistajan suunnittelemalla tavalla ajossa.


Sent from my iPhone using Tapatalk

 

[Nitrous]

Eri merkeillä ja eri tyyppisissä pyörissä on eri periaatteella toimivia linkustoja. Minulla ei ole yleisnäkemystä niiden toimintaperiaatteista, mutta oletan kyykkypyörissä pyrittävän lineaarisuuteen. Omasta pyörästä kiinnostaa kyllä mitata miten linkusto toimii.

Viime talvena alustapotikoita asentaessani mietin miten tuon linkkusysteemin toiminnan saisi mitattua. Potikka mittaa taka-akselin pystyliikettä. Pampun irrottamalla mittasin rautalankavirityksellä linkkusuhteen arvoksi 2,1, mutta en keksinyt tapaa mitata ylä- ja alapään kiinnityspulttien välimatkaa swingiä nostettaessa.

Jos pampusta ottaisi jousen pois, niin voisi kokeilla saisiko nyt keulassa olevan potikan asennettua mittaamaan pampun pituuden muutosta samaan aikaan, kun toinen potikka mittaa taka-akselin pystyliikettä. Jää kyllä ensi talven hommaksi.

Gixerin linkku on aika progressiivinen vakiona, että kantaa kuorman myös matkustajan kanssa. Muistelen, että mitä pystymmässä takahaarukka on, sen lineaarisemmalla alueella linkku toimii.

 

[shyhander]

Mulle on lukemani, siis muualta, kuin tästä ketjusta, perusteella syntynyt ymmärrys, että jousen esijännityksen säädöllä ei ole, eikä ole tarkoituskaan olla, mitään tekemistä jousen toiminnan kanssa. Mitä sillä on tarkoitus tehdä, on säätää pyörä kulkemaan oikeassa asennossa eri kuormilla. Tämä oikeassa asennossa kulku sitten mahdollistaa sen, että pyörä ja sen alusta toimii valmistajan suunnittelemalla tavalla ajossa.

Minunkin ymmärtääkseni juuri näin.

Lisäksi esim keulassa jos vaikka jarrutuksessa iskunvaimennin menee pohjaan asti mutta jousessa riittäisi vielä kasaanpuristumisvaraa, voi esijännitystä lisäämällä nostaa iskunvaimennusta ylemmäs pohjaamisesta, jolloin jousi saa mahdollisuuden kantaa muutaman millin lisää jarrun painoa, koska jousen kantokyky myös lisääntyy mitä enemmän sitä puristetaan.

 

[scuuba]

Viime talvena alustapotikoita asentaessani mietin miten tuon linkkusysteemin toiminnan saisi mitattua. Potikka mittaa taka-akselin pystyliikettä. Pampun irrottamalla mittasin rautalankavirityksellä linkkusuhteen arvoksi 2,1, mutta en keksinyt tapaa mitata ylä- ja alapään kiinnityspulttien välimatkaa swingiä nostettaessa.

Korvaa takapamppu mittauksen ajaksi "ruuvilla"/kierretangolla, jolloin mutteria kierroksen pyöräyttämällä kiinnityspulttien välimatka muuttuu aina sen kierteen nousun verran.