Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Kun takapään preloadia pienentää 2mm, lähtee sekunti Kemoralla samantien kierrosajasta... testattu juttu!
Loputtomasti.4mm-> -2s?
8mm-> -4s???
Kuinka paljon sitä esijännitystä on mahdollista pienentää???
Kuinkakohan monella teorian ymmärtelijällä menee jousitus (alusta) -hommat nappiin muutenkin kuin vain toivotaan toivotaan -tasolla.
Olisi kiva nähdä tuo teoreettinen ideaalijpuseen perustuva taulukko todellisilla mittauksilla lineaarisella ja vähemmän lineaarisella jousella.
Näillähän ei vielä pitkälle pötkitä, sillä jousi vaatii vaimennuksen!
Liitekuvassa esimerkkinä saman takaiskunvaimentimen kuormitus erisuurilla Preload-säädöillä:
katso liitettä 18999
Esijännitys lyhentää kyllä kuormittamattomassa pampussa jousta. Muotta kuormitettaessa pamppua 200 kg voimalla, jousen kuormitettu pituus on sama 140 mm riippumatta esijännityksen suuruudesta. Vain pampun kuormitettu pituus kasvaa Preload-säädön mukaisesti eli perä nousee.
Enemmän puristunut jousi kantaa enemmän kuormaa, mutta sen jäykkyys ei muutu. Esimerkissä 5 mm esijännitys vaikuttaa niin, että pamppua voi kuormittaa 50 kg verran ennen kuin se alkaa lyhenemään. Vastaavasti 10 mm esijännitys vaikuttaa niin, että pamppua voi kuormittaa 100 kg verran ennen kuin se alkaa lyhenemään. Mutta 200 kg kuormalla jousen pituus on sama kaikissa kuormitustapauksissa.
Jos jousella on kuormana 100 kg ja siihen lisätään kuormaa 100 kg, jousi lyhenee 10 mm. Jos kuormaa on 300 kg ja siihen lisätään 100 kg, jousi lyhenee kuorman lisäyksestä taas 10 mm. Eli jousen jäykkyys on sama kuorman suuruudesta riippumatta. Toki jousessa vaikuttaa kuormaa kasvatettaessa suurempi voima, mutta jäykkyyteen se ei vaikuta. Progressiiviset jouset ovat luku sinänsä, mutta sellaisia ei kyykkypyörien pampuissa käytetä.
Esimerkki on yksinkertaistettu, mutta sama periaate pätee myös oikealla pyörän geometrialla, jossa linkkusuhde ja pyörän/kuskin painon jakautuminen etu- ja takarenkaalle otetaan huomioon.
Hyvin selitetty! Sitten toinen pohdiskelun aihe on vivuston vaikutus, jousi voi puristua eri määrän liikkeen alussa ja lopussa pyörään nähden. Vai pyritäänkö vivustolla linearisoimaan liiike?
Progressiiviset jouset ovat luku sinänsä, mutta sellaisia ei kyykkypyörien pampuissa käytetä.
Väittäisin jopa, että takajousitusten linkkusysteemit ovat pääsääntöisesti jousta progressiivisesti kuormittavia.
Käsittääkseni linkkusysteemi kehitettiin juuri progressiivisuuden tavoittelun takia. Muutoin takapamppu voisi olla yhtä hyvin kiinni suoraan swingissä.
Toki jokainen moottoripyöräkonstruktio, mikä onnistuneempi ja mikä vähemmän, on oma lukunsa.
Eri merkeillä ja eri tyyppisissä pyörissä on eri periaatteella toimivia linkustoja. Minulla ei ole yleisnäkemystä niiden toimintaperiaatteista, mutta oletan kyykkypyörissä pyrittävän lineaarisuuteen. Omasta pyörästä kiinnostaa kyllä mitata miten linkusto toimii.
Viime talvena alustapotikoita asentaessani mietin miten tuon linkkusysteemin toiminnan saisi mitattua. Potikka mittaa taka-akselin pystyliikettä. Pampun irrottamalla mittasin rautalankavirityksellä linkkusuhteen arvoksi 2,1, mutta en keksinyt tapaa mitata ylä- ja alapään kiinnityspulttien välimatkaa swingiä nostettaessa.
Jos pampusta ottaisi jousen pois, niin voisi kokeilla saisiko nyt keulassa olevan potikan asennettua mittaamaan pampun pituuden muutosta samaan aikaan, kun toinen potikka mittaa taka-akselin pystyliikettä. Jää kyllä ensi talven hommaksi.
Mulle on lukemani, siis muualta, kuin tästä ketjusta, perusteella syntynyt ymmärrys, että jousen esijännityksen säädöllä ei ole, eikä ole tarkoituskaan olla, mitään tekemistä jousen toiminnan kanssa. Mitä sillä on tarkoitus tehdä, on säätää pyörä kulkemaan oikeassa asennossa eri kuormilla. Tämä oikeassa asennossa kulku sitten mahdollistaa sen, että pyörä ja sen alusta toimii valmistajan suunnittelemalla tavalla ajossa.
Korvaa takapamppu mittauksen ajaksi "ruuvilla"/kierretangolla, jolloin mutteria kierroksen pyöräyttämällä kiinnityspulttien välimatka muuttuu aina sen kierteen nousun verran.Viime talvena alustapotikoita asentaessani mietin miten tuon linkkusysteemin toiminnan saisi mitattua. Potikka mittaa taka-akselin pystyliikettä. Pampun irrottamalla mittasin rautalankavirityksellä linkkusuhteen arvoksi 2,1, mutta en keksinyt tapaa mitata ylä- ja alapään kiinnityspulttien välimatkaa swingiä nostettaessa.