Ajoharjoittelusta radalla

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Fabio T.
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Ei kun että mikä on keskimääräinen tehontarve ratakierroksen aikana. Sanoisin, että maksimissaan muutaman kymmenta heppaa, mutta pitäisi käyristä varmistaa. Ei siellä kuitenkaan oikeasti urku auki vedetä kovin montaa sekuntia.
 
Ei kun että mikä on keskimääräinen tehontarve ratakierroksen aikana. Sanoisin, että maksimissaan muutaman kymmenta heppaa, mutta pitäisi käyristä varmistaa. Ei siellä kuitenkaan oikeasti urku auki vedetä kovin montaa sekuntia.
Itseasiassa radalla vedetään urki auki aika iso osa ratakierroksesta, mutta se ei tarkoita että hakkais rajoittajalla, mutta kaasu on 100% yllättävän ison osan aikaa kiihdytyksestä jarruun.

Jos huipputeho tulee siellä 12500rpm paikkeilla 190hv ja rpm on normaalisti välillä 6000-13000 ni kyllä mä sanon että keskimääräinen tehontarve on vieläkin yli 100hv.

Riippuu tietenkin millaista kierrosaikaa haluut tykittää. Jos tavoite on alle 2:00 Alastarolla ni et tartte ku parikymmentä heppaa. Jos haluut nopeeseen ryhmään ni saat kyl alle 60hv tehdä jo aika helvetisti töitä.
 
^
Melkein sama aika menee rulla kiinni, jolloin käytännön tehontarve on 0.

Vetomies meinaa siis laitetta, joka varastoi energiaa, kun tehontarve on negatiivinen. Tällöin polttomoottorin maksimi tuottotarve on aika vaatimaton, jos saadaan muualta ammennettua lisää, kun baana aukeaa.
 
Riippuu tietenkin millaista kierrosaikaa haluut tykittää. Jos tavoite on alle 2:00 Alastarolla ni et tartte ku parikymmentä heppaa. Jos haluut nopeeseen ryhmään ni saat kyl alle 60hv tehdä jo aika helvetisti töitä.

Rico ajeli 1:25-26 aikaa 24 heppasella Moto4:lla. :D
 
Ajolinjoista kun on monessa triidissä ollut puhetta ja yleinen virhe on että taitetaan liian aikaisin. Viime kesänä tätä ja yleensäkin ajamista kun koetin hinkata kohdalleen niin jossain vaiheessa vaikutti että nyt tulee jo ajettua liian pitkälle jolloin taitosta tulee "kulmikas". Osui kuitenkin silmiini juttu jossa kuvaillaan juuri tuon tyyppistä ajolinjaa. Kysymys kuuluukin onko tuo se mitä täällä on tarkoitettu vai enemmän jokin spesiaali juttu, vois kuvitella että tonnarille tuo sopisi paremmin kuin kusiaiselle. Linkki artikkeliin ja kuva niille jotka eivät jaksa linkkiä avata.
Tuolla Life at Leanilla on välillä ohan ok juttuja ja välillä ihan täyttä paskaa.
Ja tuo kulmikas ajolinja kuulu sarjaan paskaa.

Jos kusiaisen ja tonnarin ajolinjaa haluat verrata, niin harrastelijan kannattaa ajaa ihan samaa perus ajolinjaa ja yrittää saada edes se kohdillen jollain +90% todennäköisyydellä. Alastarossa tuo tarkoittaa tonnarilla jotain 1:20 kierrosaikaa. Eli hyvin pitkälle homma onnistuu ihan pelkällä perus ajolinjalla ilman mitään kikkailuja sen suhteen.

Sitten kun haluaa alkaa viilaaman viimestä 10%, niin ne on siihen asti samat kun kusiaisen tehot riittää avauksessa, eli suurin osa suomalaisten ratojen mutkista on sellaisia.

Ylipäätään idea on se että jos on tehoa, niin tarvii vetopitoa, jolloin apeksista ulostulolinja on suoraviivaisempi.
Esim vakio nelari 300cc ja alastaron nopee oikee, niin sitten kannattaa ajaa sellasta ajolinjaa jolla saa maksimoitua apeksinopeuden, eli mahollisimman pyöreetä linjaa, koska sillä mopolla siinä mutkassa ei tarvitse vetopitoa kuin joku alle 10%(??) kokonaispidosta.

Eli sitten taasen se haluttu ulostulolinja (onko tehoa vai ei) määrittää sen että missä on optimaalinen apeksi ja se määrittää sen mikä on mopon suunta apeksissa, ja se määrittää sen millä linjalla pitää ajaa jarrumerkiltä sinne apeksiin jotta ajolinja olisi kokonaisuudessaan optimaalinen, ja se ajolinja jarrumerkin ja apeksin välillä taasen määrittää millä tavalla voi jarruttaa.
 
Sitten ihan kysymyskin: Moni on varmaan mittaillut kaasunasentoja ratakierroksen aikana. Onko joku näiden, ja dynokäyrien perusteella laskenut, mikä on keskimääräinen tarvittava teho esim superbikessa? Jos vaikka rakentaisin kevythybridin / minikerssin, joka moottorikoolla n ccm pärjää superbikelle ratakierroksella...

Mulla on datassa kaasunasento ja kierrosluku ja myös mopon dynokäyrä löytyy jos haluaa kalkuloida tarkemmin. En siis ite oo laskenu, mut äkkiähän ton räknäis.
 
Mulla on datassa kaasunasento ja kierrosluku ja myös mopon dynokäyrä löytyy jos haluaa kalkuloida tarkemmin. En siis ite oo laskenu, mut äkkiähän ton räknäis.

Eikös ka tehon saa ihan yhden kierroksen polttoainekulutuksesta ja kierrosajasta?
 
Rico ajeli 1:25-26 aikaa 24 heppasella Moto4:lla. :D
Juu en sanonutkaan että se on mahdotonta, sanoin että vaatii aika hitosti effortia.

Noin pienillä tehoilla alkaa kuskin elopainokin näyttelemään jo melkoisen merkittävää roolia.
Muistan ku käytiin 2013 Malesiassa testaamassa MM-sarjan kilpakarttia ni mä painoin 75kg ja kaveri painoi 85kg. Sano se tiimin mekaanikko että puol sekuntia per ratakierros tuli turpaan kaverille pelkästään elopainon takia. Siinä vehkeessä oli 35hv.
 
KTM on ajanut piikkiluokassa salaa Kerssillä varustetulla pyörällä. Kun jäivät kiinni, laite kiellettiin, mutta käyttö ei silloin ollut laitonta. Eikä ole yksityiskäytössä laitonta edelleenkään.
Luulisi, että ohitukset helpottuisivat kun laittaisi formulan 120 kW kerssin potkimaan suorilla.
 
Luulisi, että ohitukset helpottuisivat kun laittaisi formulan 120 kW kerssin potkimaan suorilla.

Niin luulisi. Vedätkö sitä kersiä kärryssä perässä vai laitatko reppuun? Kers taitaa painaa arviolta n.35kg osineen. Paljonko etumatkaa se ilman Kersiä oleva pyörä saa mutkasta lähdettäessä, ehditkö saamaan suoran aikana kiinni?
 
Niin luulisi. Vedätkö sitä kersiä kärryssä perässä vai laitatko reppuun? Kers taitaa painaa arviolta n.35kg osineen. Paljonko etumatkaa se ilman Kersiä oleva pyörä saa mutkasta lähdettäessä, ehditkö saamaan suoran aikana kiinni?

Vedätkö 1000-kuutioista moottoria kärryssä perässä vai laitatko reppuun? Moottori taitaa painaa arviolta 70 kg osineen.
 
Vedätkö 1000-kuutioista moottoria kärryssä perässä vai laitatko reppuun? Moottori taitaa painaa arviolta 70 kg osineen.
Mulla kävi ihan sama mielessä ku luin ton :grin: Että miksei sitä kersiä voi yrittää asentaa pyörään sisään, vaan se pitää olla kärryssä/repussa?
 
Meinaatko ajaa pelkällä kersillä? Olikos se nyt n.6 sekuntia kun riittää virtaa?

En meinaa, mutta muuten nyt aletaan olla asian ytimessä. Missä radalla voi vetää kilokyykyllä urku auki yli 6 sekuntia? Kun sekuntimäärät ja kokonaistehon/energiantarve kierroksen aikana ovat selvillä, alkaa tämäkin asia selvitä (ainakin monille).
 
Mulla kävi ihan sama mielessä ku luin ton :grin: Että miksei sitä kersiä voi yrittää asentaa pyörään sisään, vaan se pitää olla kärryssä/repussa?

Yleensähän ne ovat enemmän tai vähemmän suoraan koneen osina, ikään kuin vapaarattaalla varustettuina vauhtipyörinä. PSA:lla ja Mazdalla ainakin on joissain koneissa "minihybrideitä" jotka juuri ohitustilanteissa tms antavat boosteria. Radalla tuollainen mahdollisesti riittäisi - jos taas haluaa pitkää ja kovaa matkaa vetää, niin noista ei ole kuin haittaa.
 
En meinaa, mutta muuten nyt aletaan olla asian ytimessä. Missä radalla voi vetää kilokyykyllä urku auki yli 6 sekuntia? Kun sekuntimäärät ja kokonaistehon/energiantarve kierroksen aikana ovat selvillä, alkaa tämäkin asia selvitä (ainakin monille).

Mun täytyy kyllä ihan rehellisesti tunnustaa, etten ymmärrä miten kokonaistehon tarve voitaisiin edes laskea? Kun se tehon tarve vaihtelee niin rajusti. Kiihdyttäessä taitaa se nykyinen MotoGp pyörien n.250hp olla aika limitillä mitä saadaan renkaan kautta siirrettyä rataan. Ja sitäkin rajoitetaan jo sähköisesti. WSBK pyörissä on ehkä sen 230hp?
Eli tarkoitatko, että sinulla olisi esim. 100hp polttomoottori johon sitten n. 100hp kers kaveriksi auttamaan kiihdytyksissä? Niin siinä olisi suunnilleen se kilokyykyn teho kiihdyttäessä? Saisiko sen kersin sitten paketoitua yhtä pieneen tilaan ja yhtä kevyeksi kuin se kilokyykyn moottori? Painonjakaumat yms. huomioiden. Että olisiko jarruissa ja mutkissa hitaampi vai pääsisikö samaan?
 
Mun täytyy kyllä ihan rehellisesti tunnustaa, etten ymmärrä miten kokonaistehon tarve voitaisiin edes laskea? Kun se tehon tarve vaihtelee niin rajusti. Kiihdyttäessä taitaa se nykyinen MotoGp pyörien n.250hp olla aika limitillä mitä saadaan renkaan kautta siirrettyä rataan. Ja sitäkin rajoitetaan jo sähköisesti. WSBK pyörissä on ehkä sen 230hp?
Eli tarkoitatko, että sinulla olisi esim. 100hp polttomoottori johon sitten n. 100hp kers kaveriksi auttamaan kiihdytyksissä? Niin siinä olisi suunnilleen se kilokyykyn teho kiihdyttäessä? Saisiko sen kersin sitten paketoitua yhtä pieneen tilaan ja yhtä kevyeksi kuin se kilokyykyn moottori? Painonjakaumat yms. huomioiden. Että olisiko jarruissa ja mutkissa hitaampi vai pääsisikö samaan?

Näin:

https://youtu.be/M5raZbc7eYM

Eli jokaisessa radan kohdassa tiedossa on kaasun asento ja moottorin kierrokset. Siitä voidaan laskea sen hetkinen tehontarve. Nämä hetket yhteenlaskemalla saadaan keskimääräinen tehontarve, mikä siis oletukseni mukaan on pieni. Saa väittää vastaan, jos parempaa dataa löytyy. Jos ei löydy niin laitan Bladeen Kubotan dieselin ja kiskaisen pohjat kymiringillä.
 
Edelleen. Saako desimaalipilkun kohdalleen, jos arvioi kierroksen aikana käytetyn polttoaineen energian, ja jakaa sen kierrosajalla. Sitten ottaa polttomoottorin ja voimansiirron häviöt huomioon.

Tuleeko tuloksesta jo liian pieni :D

Suomen radoilla 0,5-0,7 desiä/ kieppi?
 
Miten se Kotarin KERS:si toimi? Takasella ei ymmärtääkseni kummoisia regenitehoja kunnon jarruissa oteta kun ei siellä juuri painoa ole päällä.
 
^Etujarruletku on haaroitettu ylimääräiselle sylinterille, joka aina jarrutuksissa painaa dynamoa eturenkaan kylkeen. Sähkötehoa on merkittävästi enemmän kuin Olkiluoto kolmosessa, eli alkaa suorilla mopo pakenemaan ihan eri malliin.

Mutta onhan tommosten kerssien kanssa virittely vähän noloa. Mä ehdotan rataennätysten metsästämiseen ahdettua kilokyykkyä, että ei tartte miettiä onko tehoa tarpeeksi vaiko ei.
 
Back
Ylös