Kierrosajan laskeminen

Geometria määräytyy edeltävän ja seuraavan suoran suunnasta (spiraaligeometrian tangentin suunta) alku- ja loppupisteessä. Kolmannella pisteellä ei voi määrittää apeksin sijaintia. Sen voi sijoittaa mihin tahansa kohtaan tuota spiraalia eikä geometria muutu. Keskimmäisellä pisteellä voi siis vaikuttaa vain siihen kuinka kaukaa kierretään alkupisteestä loppupisteeseen.

Apeksin siirtämiseksi täytyy siirtää siis esim. spiraalin loppupistettä ja tuota keskimmäistä pistettä. Apeksin sijainti on sitten "mitä nyt sattuu tulemaan". Täytyy siis siirrellä kahta tai kolmea määrittelypistettä, jotta saa apeksin haluamaansa kohtaan.
Ok, eli ongelma ollee tuossa ajolinjan tavallaan vakiossa geometriassa, eli ajolinjan muoto ei muutu.
Josta seurannee se että ajolinja saa ajallisesti optimiarvonsa silloin kun se on lyhimmillään.

Kuinkas helposti tai vaikeasti voisit tehdä vertailun ajolinjojen muotojen välillä, esim alastaron testilenkillä = nopee oikee ja palmas, jossa olisi vastakkain toi vakio spiraali ja jonkun muun muotoinen ajolinja?
 
Noilla lähtötiedoilla ja laskennalla tulee kierrosajaksi 1:15.7

164 - Nopee vasuri

Siis WUT??? Onko jollakulla näyttää datalla toteen että joku tyyppi pystyy vauhtivasurin tuuppaamaan 164 apexilla läpi? Ton nopean oikean 150 vielä ymmärtää mut 164 on jo täysin älytön, mutkan profiili on kuitenkin sama.
 
Ok, eli ongelma ollee tuossa ajolinjan tavallaan vakiossa geometriassa, eli ajolinjan muoto ei muutu.
Josta seurannee se että ajolinja saa ajallisesti optimiarvonsa silloin kun se on lyhimmillään.

Kuinkas helposti tai vaikeasti voisit tehdä vertailun ajolinjojen muotojen välillä, esim alastaron testilenkillä = nopee oikee ja palmas, jossa olisi vastakkain toi vakio spiraali ja jonkun muun muotoinen ajolinja?

Muoto ei muuttuisi ympyrän kaarella, mutta tässä kyllä muuttuu: https://en.wikipedia.org/wiki/Euler_spiral
Kaarevuus (=säteen käänteisluku) kasvaa/pienenee lineaarisesti.

En tiedä tällä hetkellä kuinka lähtisin muunlaisia muotoja testaamaan. Toisaalta tuo on jo omasta näkökulmasta riittävän lähellä. Enemmän on nyt mielenkiintoa alkaa tutkimaan vaikka Kemoraa tai Ahveniston 3D-muotoa, joka tosin saattaa mennä ensi talveen.
 
Siis WUT??? Onko jollakulla näyttää datalla toteen että joku tyyppi pystyy vauhtivasurin tuuppaamaan 164 apexilla läpi? Ton nopean oikean 150 vielä ymmärtää mut 164 on jo täysin älytön, mutkan profiili on kuitenkin sama.

En tunne niin nopeita tyyppejä, joten täytyy tyytyä tasogeometriaan. Eikä tässä käytetä hyväksi edes kanttareita.

Laskennan mukaan nopeessa oikeessa kaarevuussäde on pienimmillään 133 metriä. Ja nopeessa vasurissa 161 metriä.

Muissa keskusteluissa on tuotu esiin se, että täytyy saada pyörä radan reunan suuntaiseksi ennen kääntymisen aloittamista. Se on varmasti ihmisen havaintokyvylle hyvä ratkaisu, kun on vähemmän muuttujia arvioitavana. Mutta laskennallisessa tarkastelussa voi ajaa sieltä, mistä pääsee kovinta vauhtia.

Nopeet_mutkat.jpg
 
Laskennan mukaan nopeessa oikeessa kaarevuussäde on pienimmillään 133 metriä. Ja nopeessa vasurissa 161 metriä.
Hyvin yleinen harhaluulo on että ko mutkien profiilit olisivat samat, mutta tosiaankin ne eivät ole lähellekkään samat.
Käytännössä sitten taasen vauhtivasurissa ulostulo on pimeä/ hieman kallellaan ulospäin, joka tiputtaa vauhtia tuosta tasossa lasketusta.
 
En tiedä tällä hetkellä kuinka lähtisin muunlaisia muotoja testaamaan. Toisaalta tuo on jo omasta näkökulmasta riittävän lähellä.
Lähinnä mietin sitä että tuolla tavalla testattuna saisit verrokin, ettö kuinka paljon ajolinjan muoto vaikuttaa kierrosaikaan.

Ottaakos tuo sinun malli huomioon ilmanvastuksen?
Sillä kun on hyvin suuri vaikutus kiihdytykseen, suoranopeuteen ja nopeuteen jarrun aikana, ts kierrosaikaan.
 
Ottaakos tuo sinun malli huomioon ilmanvastuksen? Sillä kun on hyvin suuri vaikutus kiihdytykseen, suoranopeuteen ja nopeuteen jarrun aikana, ts kierrosaikaan.

On se siellä mukana, vaikuttaa tosin nyt vain kiihdytyksissä ja on aika iso, muistaakseni 0,5-kertoimella.

Jarrutukset menevät nykyisessä mallissa pelkällä yhdistelmäkiihtyvyyden vakioarvolla. Eli pituussuuntainen hidastuvuus pienenee sitä mukaa, kun poikittaissuuntainen lisääntyy.
 
Viikonloppuna oltiin Kemorassa. Olin jo aiemmin piirrellyt linjaa ja laskeskellut sitäkin, mutta tuli tehtyä vielä päivityksiä. Tässäkin laskennassa tarkasteltu vain tasogeometriaa.

Karuselli.jpg

Perälenkki.jpg
 
Kierrosajaksi laskuri näyttää 1:06.5

Nopeuksia:
212 km/h, Varikkosuora
141 km/h, 1. mutka
259 km/h, Katsomosuora
180 km/h, 2. mutka
190 km/h, 2-3 välillä
_99 km/h, 3.mutka
170 km/h, 4. mutka
218 km/h, 5. mutka
241 km/h, Paluusuora
130 km/h, taitossa
_65 km/h, 6. mutka
131 km/h, Karuselliin
_71 km/h, Karusellissä
173 km/h, Karusellistä
_60 km/h, Viimeinen vasuri
195 km/h, Kahvilan suora
_65 km/h, Kahvilan mutka
 
Viimeisessä vasurissa sama kierrosaika tuli myös sellaisella linjalla, että ei ulostulossa menty ollenkaan ulkokanttarille, vaan mahdollisimman suoraan vasurin jälkimmäisen apeksin jälkeen radan vasempaan reunaan.

Sillä linjalla mutkan tiukin taitto tuli muutaman metrin myöhemmin, mutta linjan pyöremmästä muodosta johtuen kaarrenopeus oli 5 km/h suurempi. Suorasta kiihdytyksestä johtuen paluusuoran maksiminopeus tuli tällä linjalla vähän korkeammaksi 199 km/h:iin.

Mikko Koirikivi näytti tuon ulkokanttarille tulevan linjan ratakävelyllä. Olin yllättynyt, että sellaisella kaartelulla kierrosaika tuli laskurin mukaan samaksi. Ja todennäköisesti se on viimeisen vasurin poikittaiskaltevuuden vuoksi se nopein linja.
 
Tuolta osalta laskennallisia nopeuksia tasogeometriasta:
- Lemminkäinen 78 km/h
- Kääntyminen oikealle alkaa 200 km/h
- Kaasun nosto 156 km/h
- Vasen taitto alkaa 188 km/h
- Saharan taitto alkaa 168 km/h
- Saharan mutkassa 86 km/h
- Takasuoralla 251 km/h
- Saunan mutkassa 67 km/h
- Puolen vaihto 153 km/h
- Vasen mutka 85 km/h
- Ennen vikaa vasuria 170 km/h
- Vikassa vasurissa 80 km/h
- Ennen kahvilan mutkaa 100 km/h
- Kahvilan mutkassa 47 km/h

Kierrosajaksi näyttää tuolla linjalla 1:50.3
 
Kääntyminen oikealle ja tapahtumat sitä ennen on jotenkin outoja.
Saan siihen reippaasti enemmän kyytiä ja aika on paljon huonompi.

Sanoisin, että 10m aikasemmin sisään ja loivemmalla kaarella.
 
Tuolta osalta laskennallisia nopeuksia tasogeometriasta:
- Lemminkäinen 78 km/h 63
- Kääntyminen oikealle alkaa 200 km/h 218
- Kaasun nosto 156 km/h
- Vasen taitto alkaa 188 km/h 198
- Saharan taitto alkaa 168 km/h 160
- Saharan mutkassa 86 km/h 85
- Takasuoralla 251 km/h 249
- Saunan mutkassa 67 km/h 63
- Puolen vaihto 153 km/h 140
- Vasen mutka 85 km/h 73
- Ennen vikaa vasuria 170 km/h 151
- Vikassa vasurissa 80 km/h 76
- Ennen kahvilan mutkaa 100 km/h 92
- Kahvilan mutkassa 47 km/h 46

Kierrosajaksi näyttää tuolla linjalla 1:50.3

Laitoin perään 56 alkuselta kiekalta lukuja
 
Kääntyminen oikealle ja tapahtumat sitä ennen on jotenkin outoja.
Saan siihen reippaasti enemmän kyytiä ja aika on paljon huonompi.
Sanoisin, että 10m aikasemmin sisään ja loivemmalla kaarella.

Lemminkäisestä Saharaan linja tässä uusiksi laitettu:

Alastaro_korjattu_uusi_puoli.jpg

Tuolta osalta laskennallisia nopeuksia tasogeometriasta:
- Lemminkäinen 62 km/h (Nitrous: 63)
- Kääntyminen oikealle alkaa 223 km/h (218)
- Maksimi oikeassa kaarteessa 233 km/h
- Maksimi ennen saharaan taittoa 188
- Saharan mutkassa 89 km/h (85)
- Takasuoralla 251 km/h (249)
- Saunan mutkassa 67 km/h (63)
- Puolen vaihto 153 km/h (140)
- Vasen mutka 81 km/h (73)
- Ennen vikaa vasuria 170 km/h (151)
- Vikassa vasurissa 81 km/h (76)
- Ennen kahvilan mutkaa 117 km/h (92)
- Kahvilan mutkassa 47 km/h (46)

Korjatulla linjalla näyttää kierrosajaksi 1:49.5
 
Back
Ylös