Tuossa tuli viikonloppuna ajettua muutamaakin pyörää, eli oma Kawasaki ZZR-1100, ja kavereiden Honda VFR750F ja Yamaha Diversion 600, sekä eukon Suzuki GS500. Olin pitänyt tuota kwaakkuani suhteellisen kesynä laitteena, mutta taidan syödä puheeni.
Kyllähän varovainen ja malttava pärjää ehkä kylmiltäänkin ison pyörän kanssa, mutta enpä esimerkiksi tuota kwakia suosittelisi saati antaisi omaani juuri kortin saaneelle. Vääntö kyllä helpottaa elämää, mutta myös kortinlähtöä. Ja moni on tappanut itsensä pienemmälläkin sporttipyörällä, kun ykkösvaihteen loputtua mittarissa onkin hieman enemmän kuin olisi kuvitellut. Tiedän erään tällaista ensimmäiseen risteykseen ensimmäisellä pyörällään itsensä tappanutta todistaneen henkilön. Ja kyseessä taisi olla "vain" CBR 600.
Tärkeintä ensimmäisessä pyörässä on helppo hallittavuus, jotta ehtii keskittyä muuhunkin, kuin sen pyörän ajamiseen. Isoa ja yleensä raskaampaa pyörää joutuu jo oikeasti viemään ja ajamaan, joten kaiken pitää olla enemmän selkärangassa. Lisäksi lähdöt esimerkiksi liikennevaloista ovat yleensä juuri kiitos väännön ja pitkien vaihteiden aika perseestä: jos joku on edelläsi, voit odottaa 10 sekuntia sen lähdettyä ja meinaat silti osua sen perseeseen heti lähdettyäsi. Noin kärjistäen. Jollain hieman kesymmällä laitteella näistä ei tule niin kettumainen ongelma.
Muita hyviä puolia: et keuli vahingossa, et anna vahingossa mutkassa liikaa hanaa, kesympi moottorijarrutus...
Kannattaa malttaa ensimmäisen kanssa. Maistuu sitten ne isot sitäkin paremmilta, kun käsittely luonnistuu jo selkärangasta eikä tarvitse tapella sen pyörän kanssa. Isompi pyörä vaatii aina enemmän määrätietoisuutta. Pienemmät antavat enemmän anteeksi, ja kukaan meistä ei ole seppä syntyessään. Harmillisia tapauksia ovat mielestäni myös ne, jotka ovat aloittaneet ajoharrastuksen jollain kilogikserillä tai 10R-kwaakulla, ja sitten lopettavat kun tuntuu perseeltä koko homma, vaikka kyse on vain tarkoitukseen ja kuskille sopimattomasta pyörästä. Ratapyörä ja ruuhkaliikenne on vähän huono yhdistelmä. Molemmat ovat kyllä varmasti pirun hienoja pyöriä siellä, mihin ne on tehty.
Tuon pöllön sopivuuteen ensipyöräksi en sitten ota mitään kantaa kun en ole pöllöä ajanut. Yleensä 600- tai 750-kuutioisen kyllä pitäisi kuitenkin ensipyöräksi riittää. Tärkeintä on lähinnä se, että pyörä sopii lapaseen ja tuntuu tarpeeksi varmalta alla. Ja jalkojen pitää ylttää maahan (kaikillehan tämä ei ole onkelma...).
edit: Lisättäköön vielä, että tuo kauniimpi puoliskoni ajoi myös korttinsa Hondan Hornetilla, ja pitää huomattavasti enemmän tuosta omasta suitsastaan, vaikkei sitä edes koeajanut. Otti vain kylmät, ja loppu jäi sitten minun harteilleni, kun korttia ei vielä ollut. Aika onnistuneesti sovitettu mopo, kuitenkin. Ja vaikka tehoa ei ole lainkaan - mitä nyt 500-kuutioinen ilmajäähy tvini antaa - niin kyllä se mutkatiellä tota zetoria karkuun ajaa. On meinaan tavan ketterä laite. Silmät ja mieli auki, kyllä se oma peli löytyy. Oikea pyörä sopii lapaseen niin hyvin, ettei meinaa irrotakaan. Niin kun toi mun kwaakku... Ei sitä voinut kauppaan jättää kun se niin tykkäs mun persiistä...
