Alusta ja sen säätäminen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja tommipommi
  • Aloituspäivä Aloituspäivä


Nämä on siinä mielessä vaarallisia taulukoita, ettei jonkjn muun keulakitin omaavassa keulassa ole muuta samaa kuin kuoret. Esim. öljyn pinta (=ilmajousen tilavuus) muuttuu todella paljon asentamalla toiset sisuskalur, muista nyt puhuttakaan.

Oma keula kans läpsähtää kerrasta pohjaan, jos ei osaa jarruttaa sillä oikein... tietoinen kompromissi ja käytän myös takajarrua. Ajo on ainakin näyttävämpää, jos ei kello tykkää :D
 
Nämä on siinä mielessä vaarallisia taulukoita, ettei jonkjn muun keulakitin omaavassa keulassa ole muuta samaa kuin kuoret. Esim. öljyn pinta (=ilmajousen tilavuus) muuttuu todella paljon asentamalla toiset sisuskalur, muista nyt puhuttakaan.

Oma keula kans läpsähtää kerrasta pohjaan, jos ei osaa jarruttaa sillä oikein... tietoinen kompromissi ja käytän myös takajarrua. Ajo on ainakin näyttävämpää, jos ei kello tykkää :D

Niin tarkoitin jousien jäykkyyttä sanamuoto oli selvästi huono, selvää ettei ktech tai öhläri ole vertailukelpoisia. Eikä edes niiden omat taulukot jos joku shimmittänyt uusiksi.
 
Yamaha R6 RJ15 vakioalustalla ja renkaana Pirellin Supersorsa @1,7-1,8 bar ratana Alastaro. Kuvion etureunaan tullut ”hyppyri”, joka viittaa, että riparia on liikaa eli rengas palautuu joustosta liian hitaasti takaisin radan pintaan (minun ymmärtämyksen mukaan rengas ehtii sutaisemaan ennen kuin saa täyden pidon). Takajousi on 95 N/mm ja ripari säädetty jo valmiiksi tosi löysälle (20/25). Pitäisikö huolestua jostain vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?

5F6F2E64-8ACA-4FAA-876B-B574F39A2990.jpg

46B3372E-0822-4CB8-81F3-17A639970524.jpg
 
0 = kiinni, 24 = auki eli se on 7 napsua vaille kirein mahdollinen.

Mitäkö tarkoittaa? No ensin sitä että takapamppu tälläsi niin kovin pussipysäkillä että heitti takapään sladiin, sen jälkeen aina ku kaasuu avas ni käytännössä ei ollu menovaimennusta eikä paluuvaimennusta, vaan tuntu että perä pogotti käytännössä jousen varassa. Ja sitte heti perään seuraavassa sessiossa keula nyykähti... olin gridiin menossa ja täppäsin etujarrua kokeillakseni jarrut, ni keulapumppu kajahti suoraan pohjaan (ei tee sitä normaalisti edes vaik varikol otan isommat vauhdit ja kiskaisen niin että perse nousee). Käytännössä koko toka kisa meni pyörää pidellessä joka tärytti käsille mutkat läpi, ja kaasun ku aukas ni perä vaappui enemmän ku aku tanssiaisissa. Ihme että pysyin pystyssä koko kisan.



Ainoa tuttu luku minkä tunnistan tosta on front fork oil level ja se on mun putkissa 150mm, ei 105mm.
Kuulostaa siltä, että takapampusta karkas kaasut ja siks on pogo. Etupäästä paha sanoo, joko jollain ilveellä oot saanu shimmit solmuun tai joku isompi roska shimmipakan välissä tai sit öljyt on soronoo. Paljonko tolla on ajettu huollon jälkeen?
 
Kuulostaa siltä, että takapampusta karkas kaasut ja siks on pogo. Etupäästä paha sanoo, joko jollain ilveellä oot saanu shimmit solmuun tai joku isompi roska shimmipakan välissä tai sit öljyt on soronoo. Paljonko tolla on ajettu huollon jälkeen?
reilu kauden verran. Toi pyörähän kellahti kuukausi takaperin motoparkin kolmosessa, ja liukui vähillä pintavaurioilla renkaat edellä ulkokanttariin josta sivuttain täysi pyörähdys ja pyörille alas.

Toi tälli on saattanu jo tehdä alustavaa työtä ja viikonlopun rynkytys oli sitte loppusilaus... En tiiä ku en oo mekaanikko... Tiedän vaa että pyörä oli mahdoton ajaa ku ei kumpikaa pää pysyny asfaltissa.
 
reilu kauden verran. Toi pyörähän kellahti kuukausi takaperin motoparkin kolmosessa, ja liukui vähillä pintavaurioilla renkaat edellä ulkokanttariin josta sivuttain täysi pyörähdys ja pyörille alas.

Toi tälli on saattanu jo tehdä alustavaa työtä ja viikonlopun rynkytys oli sitte loppusilaus... En tiiä ku en oo mekaanikko... Tiedän vaa että pyörä oli mahdoton ajaa ku ei kumpikaa pää pysyny asfaltissa.

Onhan noi sit jo huollon tarpeessa joka tapauksessa. Ajomäärästä riippuen kerran tai kaks kauteen ja joka toinen ns. iso huolto, jossa vedetään cartridge atomeiksi.
 
Ei ihmekään jos noin paljon ajetut öljyt antautuisi näillä helteillä. Keulaan nyt saa ensiapuna pelkät öljyt vaihdettua liki missä tahansa mutta takaiskari vaatisi kyllä asianmukaisen paikan.
Tosin jos vaimennuksissa on vielä liki kolmannes varoja, kannattasi kyllä kokeilla mihin asti pitää ruuvata että alkaa kontrolli palautua etenkin keulassa.
 
reilu kauden verran. Toi pyörähän kellahti kuukausi takaperin motoparkin kolmosessa, ja liukui vähillä pintavaurioilla renkaat edellä ulkokanttariin josta sivuttain täysi pyörähdys ja pyörille alas.

Toi tälli on saattanu jo tehdä alustavaa työtä ja viikonlopun rynkytys oli sitte loppusilaus... En tiiä ku en oo mekaanikko... Tiedän vaa että pyörä oli mahdoton ajaa ku ei kumpikaa pää pysyny asfaltissa.


Noi lipat on pahoja kun saattaa noin pitkään huoltamattomissa iskareissa saada pohjalle valunutta paskaa uudestaan liikenteeseen ja shimmien väliin jollon vaimennukset on mitä sattuu.
 
Muutama kysymys alustan säätämisestä. Pitäisi laittaa pyörästä (Suzuki GSX-R 1000 k7) painumat kohdalleen. Olen ymmärtänyt, että ensi tsekataan staattinen painuma etu- ja takapäästä ja sen jälkeen painumat kuskin ollessa kyydissä:

1. Onko yleensä tarkoitus mitata painumat tankki täynnä, tyhjän ja täyden tankin painoero helposti 10kg ja joka varmasti jo näkyy painumissa. Vai olisiko painumat vain syytä mitata aina standardoidussa tilassa, esim. tankki täynnä?

2. Teen näitä hommia yleensä yksin ja siitä tulee haasteita painumien mittaukselle. Staattiset painumat saan kyllä tsekattua pyörän ollessa (Abba Superbike) standilla, jonka avulla saa helposti etu- ja takarenkaan ilmaan kuormittamattomaan tilaan. Mutta kuormatun painuman mittaus onkin sitten hankalampi juttu. Onko sen mittaamiseen mitään hommaa helpottavia vinkkejä?

3. Entäpä painumat. Paljonko on hyvät arvot niille. Yleensä kait laitetaan eteen sellaiset 25-40mm ja taakse jotain 15-40mm? Ja kun painumista puhutaan niin onko painuman arvo yleensä staattinen + kuormattu painuma vai pelkästään kuormattu painuma?
 
Muutama kysymys alustan säätämisestä. Pitäisi laittaa pyörästä (Suzuki GSX-R 1000 k7) painumat kohdalleen. Olen ymmärtänyt, että ensi tsekataan staattinen painuma etu- ja takapäästä ja sen jälkeen painumat kuskin ollessa kyydissä:

1. Onko yleensä tarkoitus mitata painumat tankki täynnä, tyhjän ja täyden tankin painoero helposti 10kg ja joka varmasti jo näkyy painumissa. Vai olisiko painumat vain syytä mitata aina standardoidussa tilassa, esim. tankki täynnä?

2. Teen näitä hommia yleensä yksin ja siitä tulee haasteita painumien mittaukselle. Staattiset painumat saan kyllä tsekattua pyörän ollessa (Abba Superbike) standilla, jonka avulla saa helposti etu- ja takarenkaan ilmaan kuormittamattomaan tilaan. Mutta kuormatun painuman mittaus onkin sitten hankalampi juttu. Onko sen mittaamiseen mitään hommaa helpottavia vinkkejä?

3. Entäpä painumat. Paljonko on hyvät arvot niille. Yleensä kait laitetaan eteen sellaiset 25-40mm ja taakse jotain 15-40mm? Ja kun painumista puhutaan niin onko painuman arvo yleensä staattinen + kuormattu painuma vai pelkästään kuormattu painuma?

Joskun yksinäni kun mittailin, oli seinän vieressä josta kyynärpäällä otin tukea Kevyesti. Teipit putkiin viivan kera ja sitten viivoitin myös kiinni teipillä ja kännykkä kuvaamaan videota sopivasta kohtaa. Sitten vaan videolta kattoo lukemat.

Taakse soveltaen luotinaru jossa merkki ja taas viivoitin teipillä edin taka haarukkaan kiinni. Jne.
 
Nippuside liukuputkessa toimii etupäässä. Perä on hankalampi, Koheltajalla oli fiksun näköinen mittausapuri tehty, lie täälläkin jossain juttua.
 
1. Onko yleensä tarkoitus mitata painumat tankki täynnä, tyhjän ja täyden tankin painoero helposti 10kg ja joka varmasti jo näkyy painumissa. Vai olisiko painumat vain syytä mitata aina standardoidussa tilassa, esim. tankki täynnä?

2. Teen näitä hommia yleensä yksin ja siitä tulee haasteita painumien mittaukselle. Staattiset painumat saan kyllä tsekattua pyörän ollessa (Abba Superbike) standilla, jonka avulla saa helposti etu- ja takarenkaan ilmaan kuormittamattomaan tilaan. Mutta kuormatun painuman mittaus onkin sitten hankalampi juttu. Onko sen mittaamiseen mitään hommaa helpottavia vinkkejä?

3. Entäpä painumat. Paljonko on hyvät arvot niille. Yleensä kait laitetaan eteen sellaiset 25-40mm ja taakse jotain 15-40mm? Ja kun painumista puhutaan niin onko painuman arvo yleensä staattinen + kuormattu painuma vai pelkästään kuormattu painuma?
1. Hihamutuarvo keulan ja perän pystysuuntaiselle kantavuudelle on noin 2,5 kg per mm. Mitä se sitten taasen tarkkaan ottaen on, niin riippuu keulakulmasta ja jousista, ja perälinkun välityssuhteesta ja jousesta. Mutta tuolla hihamutulla pääsee aika lähelle, kun arvioi bensamäärän, ajokamojen tai ajoasennon vaikutusta painaumien mittauksiin.
Tyhjä vs täysi tankki vaikuttaa painaumiin noin 3 mm.
Kuskin ajokamppeet vs ilman, noin 2 mm.

2. Varsinkin keulan suhteen yksin mitatessa tulee helposti turhan paljon mittausvirhettä, koska kitkan vaikutuksesta keula pysähtyy hieman ennen kuin se saavuttaa varsinaisen painauman. Ja riippuen esim siitä kuinka kuivat keulan pölysuojat sattuu olemaan, niin virhe voi maksimissaan olla luokkaa 10-15 mm.
Ja tyypillisestikkin tuo kitkan aiheuttama virhe on luokkaa 6-8 mm. Oikein herkälläkin keulalla virhe on luokkaa 2-4 mm.

3. Täydellä tankilla ja kuski ajokamat päällä, keskimääräiset hihamutuarvot; keula 40 mm ja perä 35 mm.


Tuolla pitempi selostus painaumien mittauksesta: http://www.mprata.fi/index.php?topic=1328.0
 
Nippuside liukuputkessa toimii etupäässä. Perä on hankalampi, Koheltajalla oli fiksun näköinen mittausapuri tehty, lie täälläkin jossain juttua.

Ite kyllä tykkään vähän heiluttaa ja ns. Pomppia pyörän päällä, tuntuu että korkeus asettuu silloin paremmin. Nippuside ei sillon kyllä toimi yhtään.
 
Nippuside liukuputkessa toimii etupäässä. Perä on hankalampi, Koheltajalla oli fiksun näköinen mittausapuri tehty, lie täälläkin jossain juttua.

Tuollainen tuli viime kesänä tehtyä rojulaatikon osista, ei ole takapään painumien mittaaminen ollut koskaan näin helppoa ja tarkkaa. Näppärä tekijä osaa varmaan soveltaa samaa ideaa muissakin pyörissä jos löytyy sopivat kiinnityspisteet tai kiinnittimet, tankona on 5mm terästanko ja indikaattoreina pätkät 5mm PVC letkua.

Edessä nippari on hyvä jos ei ole liukuputkessa indikaattoria tai O-rengasta.

 
Mä tein kaksi L-muotoista pellin suikaletta jotka isohkolla letkunkiristäjällä taka-akselin mutterin ympärille. Sitten pitkä metalliviivoitin teipataan tukevasti takakatteesta L-suikaleiden väliin. Lisätään nippuside tai nippusiteitä metalliviivottimeen. Siitä voi katella arvoja.
 
Jep, yksinään on hankala saada luotettavaa mittatulosta, koska nippari tms muistaa vain alimman kohdan. Pitäisi melkein saada livenä data näkyviin, jotta voi vähän pyörää heilutella/keulaa pumpata ja katsoa mihin se asettuu. Itsekin monesti yrittänyt yksinään ja aina saa eri tuloksen eri mittauksella. Tai jos on aivan pakko yksinään se kokeilla mitata niin useita mittauksia ja niistä haarukoi "oikean" alueen.
 
Hyviä ideoita teillä:) Kiitoksia.

Taidankin rakentaa pyörän takapäähän jonkin mittalaitteen painuman mittausta varten. Eihän sen tosiaan tarvitse olla, kuin taka-akselin kohdalle tehty pystysuoraan sojottava mitta-asteikko joka yltää pyörän takakatteen tasolle ja sitten pyörän takakatteeseen jokin merkitty referenssipiste (pala teippiä jossa merkki tms), josta painuma katsotaan pyörän päälle istuttaessa.
 
Radalla tuo pelkkä juorun seuraaminen ei tosiaan anna tietoa kuin siitä, että kuinka alhaalta on käyty. Asfalttiradat on kaikki tasaisia kotimaassa, mutta etenkin vähän vähemmän tasaisella olen enemmän huolissaan, mikäli iskarit ei käy pohjassa kertaakaan.
 
Back
Ylös