Pyydän anteeksi jos aiheutin lisää harmaita hiuksia sulle tösähtävällä ulosanillani, tarkoitus ei millään tavalla ole polkea projektiasi maan rakoon, mutta ettet tekisi samaa vierhettä kuin minä aikonaa, niin ota tarkkaan selvää minkälaisilla antureilla suunnitelet loggeriasi käytettävän ja minkälaisia tarkkuuksia anturit vaativat, että niiden saatavasta tiedosta olis jotain käytännön hyötyä.
Näitä kaupallisista loggereita ja niiden tietoja tutkimalla saa erittäin hyvän käsityksen vaadittavas tarkkuudesta.
Tuolla probytekin auto dataloggerilla ei pääse esimerkiksi dynamometri sovelletuksessa riittävään tarkkuuteen, näkee se jo niiden käyrää vertaamalla muihin dynamometrien käyriin.
Jos ajatellaan loggeria käytettävän vaikka ratapyörässä on siitä saatavien tietojen oltava tarkkoja, muuten se koko loggerin perusajatus karkaa epätarkkuuden myötä.
Se mikä on tarkka ja mikä ei selviää kyllä opi/erehdy periaatteella.
Mielekiinnolla seuraan projektisi edistymistä, ilmoittele ja esittele, kun se on valmis.
sanoi:
Toinen mitä en oikein ymmärrä on tuo nousevan ja laskevan aallon liittyminen asiaan. Tarkoitatko, että nopeus mitattaisiin siitä pisteestä, kun aalto alkaa, siihen pisteeseen missä aalto tippuu takaisin nollaan. Itselläni herää tällaisessa metodissa kysymys siitä, miten tällainen järjestelmä sitten kalibroitaisiin? Kaikki anturit kun ovat yksilöitä ja oletettavasti tässä tapauksessa vielä erimerkkisiä.
Sitten vielä kolmantena ihmetystäni herättää tuo lambda-anturi. Itsellä ei lambda-anturin käytöksestä ole minkäänlaista käsitystä (joka osittain selittää ihmetykseni), mutta millaista dataa tuo oikein puskee ulos jos alle 4096 erillisellä arvolla ei tee mitään?
"nouseva ja laskeva reuna"
oletetaa nyt että mittaat vaikka takarenkaan pyörimistä, opto tai mangnetti anturilla se antaa vaikka
tiedon jokaisella pyörähdyksellä eli 0 volttia ja 5 volttia, sillonhan digitaalipuolella pollaat
sitä tuloa ja "etsit" vaikka laskevaa reunaa eli sitä milloin jännite tippuu nollaa ja kun se tippuu nollaan
laitat piirin sisäisen laskurin käyntiin ja jatkat pollausta kunnes jännnite nousee uudestaan 5 volttiin
eli nouseva reuna, silloin sammutat ajanoton ja olet saannut yhden pyörähdyksen keston kun lisää siihen vielä pulssin ylhäälläolo ajan.
Jos se sun kello toimii 1mhz taajudella saat 2us tarkan ajan sille pyörähyksella, koska 1-0-1-0 periaattella
se piiri sisäinen kello toimii ja siinä on aina yhden bitin virhe, kun se kello ei tiedä onko sisäinen laskuri juuri muuttunu
nollaksi vai juuri muuttumassa ykköseksi.
Periaattessa sitä nopeutta ei täydy apsoluuttisen tarkasti mitata, virhettä saa olla kaliproinnin osalta, kun se virhe vaan on aina sama.
Ei ole käytännön merkitystä tietää onko nopeus 100 km/h vai 99km/h mutta olis kiva tietää
nouseeko vai laskeeko se vai onko se pelkästää mittausvirhettä.
Tässä oli vain yksi esimerkki toteutuksesta, sen voi toteuttaa toki muullakin tavoin.
Niisä analogisissa tuloissa rittää yksi vähän tarkempi.
Esimerkiksi kapeakaistainen lambda anturi ei ole ns. tarkka kuin lampdan ollessa yhden pintaa, sen alle tai yli olevilla
arvoilla seoksen muuttuminen ei vaikuta juurikaan ulostulevaan jännitteeseen "luokkaa millivoltit", 10 bitisellä 1024
ad muuntimella vertailujännitteen ollessa 5 volttia saat noin 5mv tarkkuuden(tarkista vielä oliko oikein) se ei
anturin reuna-alueilla riitä, koska ainua keino saada hyöty siitä anturista on nähdä reuna-alueilla rikastuuko vai laihentuuko seos, koska siellä sen todellisen seos-suhteen mittaaminen ei anturilla onnistu, reuna-alueilla anturin antama
ulostulojännite riippuu enemmän anturin lämpötilasta kuin seos-suhteesta, eli olisi tärkeätä huomata paljon
sen anturin jännite on muuttunut edelliseen arvoon nähden, jolloin sitä tietoa seoksen käyttäytymisestä voi käyttää hyödyksi.
Se että miksi mielelään käyttäisi kapeakaistaista eikä laajakaista anturia on moninkertainen hinnan
ero, kapeakaistainen nelijohtoinen joku 70 euroa ja laajakaista 600 euroa ja siitä ylöspäin.
Itselläni oli alussa kapeakaistainen 12 bittisellä ad muuntimella oleva, mutta enemmän pyöriä säädelessä
näin järkeväksi sijoittaa laajakaista anturiin.
