• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Dataloggerprojekti

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sartre
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
www.probyte.fi sivulla on joitakin loggeri sovellutuksia kannatta käydä tutustumassa siellä.

Itselläni on dynamometri toteuttettu massan kiihtyvyyteen perustuvalla mittauksella, siinä mitataan telan pyörintänopeutta ja esim. 1mhz tarkkuus tekee jo useamman hevosvoiman heittoja mittaus tuloksiin.

Laske esimerkiksi nopeudenmittauksesta vaikka 50ms välein saatava tieto, niin huomaat kuinka tarkkaa itse mittauksen tulee olla.

Jos loggerilta saatavilla tiedoilla piirrät tämmöiset teho ja vääntökäyrä, ei niistä pyörän säätämisessä paljoo apua ole, jouduttu liikaa keskiarvoistamaan huono mittaustarkkuuden johdosta(ehkä)

dyno1000.jpg
 
www.probyte.fi sivulla on joitakin loggeri sovellutuksia kannatta käydä tutustumassa siellä.

Itselläni on dynamometri toteuttettu massan kiihtyvyyteen perustuvalla mittauksella, siinä mitataan telan pyörintänopeutta ja esim. 1mhz tarkkuus tekee jo useamman hevosvoiman heittoja mittaus tuloksiin.

Laske esimerkiksi nopeudenmittauksesta vaikka 50ms välein saatava tieto, niin huomaat kuinka tarkkaa itse mittauksen tulee olla.

Jos loggerilta saatavilla tiedoilla piirrät tämmöiset teho ja vääntökäyrä, ei niistä pyörän säätämisessä paljoo apua ole, jouduttu liikaa keskiarvoistamaan huono mittaustarkkuuden johdosta(ehkä)
Jaahas. eli tämä aiheuttaa edelleen käsityskyvylleni harmaita hiuksia. Lähdetään nyt ensialkuun siitä, että ko projekti on tarkoitus toteuttaa 8052-pohjaisella piirillä. Itse ajattelin ensin mitata ainoastaan kahden pulssin välisen ajan piirin omalla kellolla. Tarkkuus on käsittääkseni jotain puolen megahetsin luokkaa (tarkka piiri on vielä hakusessa). Tällöin renkaan pyörähtämiseen menevän ajan talteen ottamisen tarkkuus olisi karkeasti pyöristettynä millisekuntiluokkaa tai alle. Tällöin epätarkkuustekijäksi mielestäni muodostuu ennemminkin renkaan profiilin muutos nopeuden kasvaessa sekä renkaan kehän mittaamisen tarkkuus. Tietysti jos  ryhdytään mittaamaan kiihtyvyyksiä, on mielestäni huomattavasti järkevämpää tehdä mittaukset G-anturilla, jonka antamista arvoista on helposti laskettavissa myös kiihtyvyyksiä.

Toinen mitä en oikein ymmärrä on tuo nousevan ja laskevan aallon liittyminen asiaan. Tarkoitatko, että nopeus mitattaisiin siitä pisteestä, kun aalto alkaa, siihen pisteeseen missä aalto tippuu takaisin nollaan. Itselläni herää tällaisessa metodissa kysymys siitä, miten tällainen järjestelmä sitten kalibroitaisiin? Kaikki anturit kun ovat yksilöitä ja oletettavasti tässä tapauksessa vielä erimerkkisiä.

Sitten vielä kolmantena ihmetystäni herättää tuo lambda-anturi. Itsellä ei lambda-anturin käytöksestä ole minkäänlaista käsitystä (joka osittain selittää ihmetykseni), mutta millaista dataa tuo oikein puskee ulos jos alle 4096 erillisellä arvolla ei tee mitään?

Tunnustettakoon, etten ole tähän tekniikkapuoleen juurikaan perehtynyt ja siitä syystä olen varsin kiitollinen jos nämä asiat hakataan päähäni halon kanssa. Eipähän sitten tule niin pahoja suunnitteluvirheitä (hassuahan se tietysti on kun insinööri yrittää tehdä teknisesti toimivaa sovellusta, mutta mä olenkin aina ollut vähän kapinallinen
biggrin.gif
)
 
Ja ettei menisi pelkäksi tekniseksi pölinäksi niin vedetäänpä tähän pientä summausta niille, jotka eivät ole niin kiinnostuneita bittitason nysväämisestä, vaan ovat enemmän kiinnostuneita siitä, mitä ominaisuuksia tähän olisi tarkoitus nykertää kasaan.

1. 5v analogisia sisääntuloja ainakin 4kpl. Näihin saisi sitten kiinni haluamansa analogiset anturit kiinni. Mittaustarkkuus olisi tällä hetkellä kaavailemallani piirillä 10bit, joka vastaa siis 1024:ää erillistä arvoa (näin siis edellyttäen, ettei minulle onnistuta perustelemaan bittisyyden kasvua)

2. Ajastimeen kytkettyjä digisisääntuloja määrittelemätön määrä X. (murehditaan näistä sitten kun ollaan saatu tuo analoginen puoli reilaan). Tarkoitettu pääsääntöisesti renkaiden pyörimisnopeuksien, sekä RPM:n mittaamiseen. (tuleeko joku muu käyttötarkoitus mieleen? Mikä?)

3. Jonkinlainen sekuntikelloratkaisu kierrosaikojen mittaamiseen

4. Graafinen käyttöliittymä PC:lle (toimii kaikilla järjellisillä alustoilla), jolla ohjataan mm. loggauksen tiheyttä jne.

5. Graafinen työkalu saadun datan muuttamiseksi ihmiselle fiksumpaan muotoon. Ts. käppyröitä diagrammeja ja muuta nannaa

6. Näyttöä ei kompleksiin toistaiseksi olla liittämässä. Hyviä perusteluita siille miksi moinen pitäisi mukana olla, otetaan vastaan.

7. Lopullista muistin määrää ei olla vielä lyöty lukkoon, mutta liikkunee jossain 4-8Mt:n tietämissä.

8. Loggauksen intervalliksi ehdotettu väliä 50ms-1s itse olisin taipuvainen poistamaan ylärajan.

Jos joku asia on mielestäsi pielessä Kommentoi, ole kiltti. Niin ehkäpä joskus saamme varsin inhimillisen hintaisen dataloggerin sinunkin pyörääsi  
biggrin.gif
.
 
Pyydän anteeksi jos aiheutin lisää harmaita hiuksia sulle tösähtävällä ulosanillani, tarkoitus ei millään tavalla ole polkea projektiasi maan rakoon, mutta ettet tekisi samaa vierhettä kuin minä aikonaa, niin ota tarkkaan selvää minkälaisilla antureilla suunnitelet loggeriasi käytettävän ja minkälaisia tarkkuuksia anturit vaativat, että niiden saatavasta tiedosta olis jotain käytännön hyötyä.
Näitä kaupallisista loggereita ja niiden tietoja tutkimalla saa erittäin hyvän käsityksen vaadittavas tarkkuudesta.
Tuolla probytekin auto dataloggerilla ei pääse esimerkiksi dynamometri sovelletuksessa riittävään tarkkuuteen, näkee se jo niiden käyrää vertaamalla muihin dynamometrien käyriin.

Jos ajatellaan loggeria käytettävän vaikka ratapyörässä on siitä saatavien tietojen oltava tarkkoja, muuten se koko loggerin perusajatus karkaa epätarkkuuden myötä.

Se mikä on tarkka ja mikä ei selviää kyllä opi/erehdy periaatteella.

Mielekiinnolla seuraan projektisi edistymistä, ilmoittele ja esittele, kun se on valmis.

sanoi:
Toinen mitä en oikein ymmärrä on tuo nousevan ja laskevan aallon liittyminen asiaan. Tarkoitatko, että nopeus mitattaisiin siitä pisteestä, kun aalto alkaa, siihen pisteeseen missä aalto tippuu takaisin nollaan. Itselläni herää tällaisessa metodissa kysymys siitä, miten tällainen järjestelmä sitten kalibroitaisiin? Kaikki anturit kun ovat yksilöitä ja oletettavasti tässä tapauksessa vielä erimerkkisiä.

Sitten vielä kolmantena ihmetystäni herättää tuo lambda-anturi. Itsellä ei lambda-anturin käytöksestä ole minkäänlaista käsitystä (joka osittain selittää ihmetykseni), mutta millaista dataa tuo oikein puskee ulos jos alle 4096 erillisellä arvolla ei tee mitään?


"nouseva ja laskeva reuna"

oletetaa nyt että mittaat vaikka takarenkaan pyörimistä, opto tai mangnetti anturilla se antaa vaikka
tiedon jokaisella pyörähdyksellä eli 0 volttia ja 5 volttia, sillonhan digitaalipuolella pollaat
sitä tuloa ja "etsit" vaikka laskevaa reunaa eli sitä milloin jännite tippuu nollaa ja kun se tippuu nollaan
laitat piirin sisäisen laskurin käyntiin ja jatkat pollausta kunnes jännnite nousee uudestaan 5 volttiin
eli nouseva reuna, silloin sammutat ajanoton ja olet saannut yhden pyörähdyksen keston kun lisää siihen vielä pulssin ylhäälläolo ajan.
Jos se sun kello toimii 1mhz taajudella saat 2us tarkan ajan sille pyörähyksella, koska 1-0-1-0 periaattella
se piiri sisäinen kello toimii ja siinä on aina yhden bitin virhe, kun se kello ei tiedä onko sisäinen laskuri juuri muuttunu
nollaksi vai juuri muuttumassa ykköseksi.

Periaattessa sitä nopeutta ei täydy apsoluuttisen tarkasti mitata, virhettä saa olla kaliproinnin osalta, kun se virhe vaan on aina sama.
Ei ole käytännön merkitystä tietää onko nopeus 100 km/h vai 99km/h mutta olis kiva tietää
nouseeko vai laskeeko se vai onko se pelkästää mittausvirhettä.


Tässä oli vain yksi esimerkki toteutuksesta, sen voi toteuttaa toki muullakin tavoin.


Niisä analogisissa tuloissa rittää yksi vähän tarkempi.

Esimerkiksi kapeakaistainen lambda anturi ei ole ns. tarkka kuin lampdan ollessa yhden pintaa, sen alle tai yli olevilla
arvoilla seoksen muuttuminen ei vaikuta juurikaan ulostulevaan jännitteeseen "luokkaa millivoltit", 10 bitisellä 1024
ad muuntimella vertailujännitteen ollessa 5 volttia saat noin 5mv tarkkuuden(tarkista vielä oliko oikein) se ei
anturin reuna-alueilla riitä, koska ainua keino saada hyöty siitä anturista on nähdä reuna-alueilla rikastuuko vai laihentuuko seos, koska siellä sen todellisen seos-suhteen mittaaminen ei anturilla onnistu, reuna-alueilla anturin antama
ulostulojännite riippuu enemmän anturin lämpötilasta kuin seos-suhteesta, eli olisi tärkeätä huomata paljon
sen anturin jännite on muuttunut edelliseen arvoon nähden, jolloin sitä tietoa seoksen käyttäytymisestä voi käyttää hyödyksi.

Se että miksi mielelään käyttäisi kapeakaistaista eikä laajakaista anturia on moninkertainen hinnan
ero, kapeakaistainen nelijohtoinen joku 70 euroa ja laajakaista 600 euroa ja siitä ylöspäin.

Itselläni oli alussa kapeakaistainen 12 bittisellä ad muuntimella oleva, mutta enemmän pyöriä säädelessä
näin järkeväksi sijoittaa laajakaista anturiin.
 
6. Näyttöä ei kompleksiin toistaiseksi olla liittämässä. Hyviä perusteluita siille miksi moinen pitäisi mukana olla, otetaan vastaan.
Niin, näyttö on aika ehdoton silloin kun moottoria aletaan säätämään kiinnileikkaamisen/sulamisen/täydellisen räjähtämisen rajoille. Se on vähän myöhäistä katsoa koneremontin jälkeen muistista, että lämmöthän siellä kohosi...

Mutta jos lähdetäänkin toisesta lähtökohdasta, eli ajo-ominaisuuksien ja -taitojen parantaminen on päätavoite, niin silloinhan pelkkä muistiintallennus riittää oikein hyvin.

Mulla on juurikin tollanen Cterrorin mainitsema MyChron, tosin halvempi, MyChron 3 Gold. Se ei oo kylläkään kiinni prätkässä, vaan kelkassa
smile_org.gif
 
Pyydän anteeksi jos aiheutin lisää harmaita hiuksia sulle tösähtävällä ulosanillani, tarkoitus ei millään tavalla ole polkea projektiasi maan rakoon, mutta ettet tekisi samaa vierhettä kuin minä aikonaa, niin ota tarkkaan selvää minkälaisilla antureilla suunnitelet loggeriasi käytettävän ja minkälaisia tarkkuuksia anturit vaativat, että niiden saatavasta tiedosta olis jotain käytännön hyötyä.

-Snip-
En minä näin helpolla lannistu
biggrin.gif
Tässä vaiheessa ja suurkiitos itsellesi. Tämä on ollut vahintäänkin opettavaista.
Mielummin kuuntelen asiaan perehtynyttä, kuin teen samat virheet uudelleen.

Ja nyt kun sain rautalankaa ymmärrän vihdoin minkä takia ajoit takaa tuolla laskevalla ja nousevalla reunalla. Ero on selkeästi ajattelutavassa. Itse on omalta härkäpäisyydeltäni suostunut ymmärtämään, että pollataanhan tuota inputtia minunkin mallissani. Ja kyllähän tuo kaavailemani piiri pääsee helposti tuohon megahetrtsin nopeuteen. Itse vaan olin juuttunut ajatukseen siitä, että pulssi aiheuttaa keskeytyksen prosessorille, joka aloittaa ajanmittauksen. Kyllähän se prossu tuossakin tapauksessa tietenkin pollaa sitä keskeytysrekisteriä, mutta sen verran ripeästi, ettei sillä tässä tapauksessa ole mitään merkitystä.

Ja mitä tulee tuohon lambdan vaatimaan sisääntuloon, niin tuo hinnan mainitseminen pakottaa oikeasti miettimään tuota AD-bittisyyttä uudelleen.
Mikäli nyt oikein tulkkasin, niin kapeakaistaisen lambda-anturin ongelma on siinä, ettei sen antama volttimäärä ole lineaarinen koko mittausalueella, vaan muuttuu logaritmiseksi ääripäitä lähestyttäessä?

Ja mitä näyttöön tulee, niin optio erilliseen näyttömoduuliin pidetään kyllä auki, mutta sen suunnittelu aloitetaan vasta siinä vaiheessa, kun itse loggeri on valmis. Ajatustakaan ei sille puolelle uhrata ennen tätä tapausta. Miltä kuulostaisi itse määriteltävä varoitusvalo, joka varoittaa jos itse määritellyt ehdot täyttyvät (lämpötilanousee yli määritellyn, takarenkaan nopeus on suurempi kuin eturenkaan jne.)?
 
Tähänkö tyrehtyi tämä keskustelu?

Vielä voi ideoita heittää, jos jotain tulee mieleen. Ja edelleen tuosta kapeakaistaisesta Lambda-anturista kaipailisin lisää informaatiota.
 
Back
Ylös