750 on jäänyt itselleni täysin vieraaksi, mutta 800SS:stä on jo reilun kuukauden kokemus ja vaikuttaisi siltä, että suhteellamme on valoisa tulevaisuus edessä.
Edellisen omistajan jäljiltä alustaa on säädetty nyt kahteen otteeseen ja koko ajan mennään kohti parempaa. Nyt mopo on mielestäni jo erittäin mukava taittaa mutkaan ja hitaammassa ajossakin mutkittelu tuntuu vakaammalta. SS tuntuu olevan todella herkkä alustan asetuksille.
800-kuutioisessa on tehtaan ilmoittamana 75 hevosvoimaa ja 70 newtonmetriä, eli moottori on muidenkin Ducatien tapaan vääntöpainotteinen. Syksyllä pyörää vaihtaessa, häpekseni myönnän, tuo siirtyminen Trumpan 110 hevosvoimasta 75:een epäilytti. Onneksi välissä oli tuskallisen pitkä talvi. En ole koskaan ollut kovin innostunut huipputehoista tai nopeuksista, joten nyt tuntuu oudolta, että tarvitsisin tehoa vieläkin enemmän. Matkanopeudet ovat samoja, kuin Trumpalla, mäkiin Ducati ei hyydy kaksinkaan ja ohitukset ovat ketteriä ja ripeitä. Loisto peli.
Mutka-ajo on talven jäljiltä, ja kiitos alustan "säätöjen", hiukan hukassa. Kuitenkin tuntuu, että siinä missä Trumppa antoi kaikkensa Ducati huutaa aina vain lisää. Tosin SS on puhtaasti urheilullinen moottoripyörä ja ominaisuudet sen mukaiset. Jonkin osan raapiminen asfalttiin tuntuu aika mahdottomalta, alakate tai pakoputki sinne ottanee kiinni ensimmäisenä.
Ajoasento tuntui aluksi todella tiukalta, mutta muutamassa päivässä kroppa tottui ja nyt ajaminen on kaupungissakin leppoisaa. Siinä missä pystymmällä mopolla on mukava cruisailla, täytyy Ducatilla opetella nauttimaan risteyksien ja mutkien taitamisesta ja pyörän upeasta balanssista. Hidasajo Supersportilla on juhlavaa ja tuntuu siltä, kuin mopon kanssa kykenisi seisomaan valoissa jalat tapeilla. Olen itse 180-senttinen ja mopo on ergonomialtaan, kuin raatälillä teetetty.
Kate on kelpo, joskaan ei mikään touring-malli. Yllättävintä Ducatissa on on ollut sen soveltuvuus kahden ihmisen kuljettamiseen. Kyytiläiseni ei ole maailman kookkaimpia, mutta kylläkin taitava matkustaja, joten yhteiselo pyörän päällä on helppoa. Sekä kuljettaja, että kyytiläinen istuvat satulassa erittäin tukevasti.
