...AVOIMET mutkat on järkevää oikoa...
Mitä järkeä siinä on? Moottoripyöräilyssä minulle nautinnollisinta on ainakin kiihtyvyys ja mutkien kanttailu. Voihan joku saada tietenkin kiksejä ajellessa suoraa tietä kolme markkaa lasissa.
Täällä pitäisi olla rautalankavarasto jossakin, että saisi väännellä joskus
Kohta A) toiset (kuten minä) ajavat myös tylsästi duuniin moottoripyörillä sadat kerrat kesässä. Ja myös matkat duunin sisällä. Ei sitä joka hiivatin kerta voi "naatiskella kurveista", vaan vempelettä käytetään vain ripeään siirtymään paikasta a paikkaan b.
Huvimotoristit erikseen.
Kohta B) Mutkien oikaiseminen on luonnollista vaan kerta kaikkiaan. Jos mutkittelu on päätarkoitus, niin eikös motoristien pitäisi sitten kuvailla kaistan sisällä jatkuvasti ässälinjaa. Saisi kilsojakin mittariin aivan perkeleesti.
Laadukas mutkikkaiden, kallistettujen saaristoteiden vapaapäivän kurvailu erikseen.
Kohta C) Kun lähdetään kurvailemaan, niin voihan sitä tehdä sen kunnollakin. Jos lähden radalle kurvailemaan, niin vedän kyllä vasempaan kurviin pinnoitteen oikeasta reunasta kurvin keskeltä aivan pinnoitteen vasempaan laitaan. Maanteillä tätä kurvailua kutsutaan oikomiseksi.
Kohta D) En viitsi enää kerrata, että vain AVOIMET mutkat oiotaan. Itse asiassa laissa pitäisi olla tästä määräys. Pimeitä mutkia on täällä päin maata ehkä 90 %, joten niistä saa ihan tarpeekseen.
Kohta E) On "mutkateitä" ja on mutkateitä. Jos vedän mutkatien läpi 300:aa, saan siitä kiksejä - täytyy vilpittömästi myöntää. Siinä on osa motiivia koko "harrastukselleni". Sallinette minulle tämän paheen? Tosin moponi kulkee 50 alle tuon, joten se ei ole oikeasti mahdollista.
Kohta F) Kunnon oikeat mutkatiet sitten erikseen. Ne ovat niitä, joissa on siniset 40 kmt-kyltit, keltamustanuolirivistö, hiekkaa, kuoppainen asfaltti ja punainen aitta 20 sentin päässä tien reunasta. Niitä on kiva kanttailla ehkä siinä sallittua 80 kmt tai rikerajalla 90 kmt.
Kaikkeen raapusteluun siitä aikaansa käyttääkin.
-hh-