Ensipyörää etsimässä

[Le Motard]

Ostat jonkun R1:n tai tonnisen gixerin, niin tehot ei lopu kesken pariin ensinmäiseen kesään. Kolmantena kesänä havittelet jo turboa.

Niin tai sitten menee maku hommasta kun siinä sikiöasennossa kärvistelee ruuhkissa, kun tuskin aloitteleva motoristi lähtee mitään Euroopan turneeta heittämään alkajaisiksi.

 

[zemial]

Hyvänä kompromissina toimivat myö Kawasakin Z750 mallit 2004 vudesta eteenpäin. Ovat ruiskulla ja vesijäähdytteisiä - kone on varma ja hyvä peli toiminnalleen - huomattavasti parempi kuin saman hintaiset kilpailevien merkkien kaasutin kusiaiset.

 

[guide5]

Oot sen verran pitkä kaveri et suosittelen z 750/1000 kawaa istuinkorkeuden puolesta ja muutenkin edukkaita hankkia ja käyttää

 

[Halti]

Luin eilen prätkälehtiä kirjastossa. Taisi olla Moto1, jossa oli pääkirjoituksessa mietteitä siitä, miten jokunen vuosikymmen sitten ajeltiin tyytyväisenä jopa 250cc pyörillä. Lisäksi todettiin, että ison pyörän hommaaminen monelle on enemmänkin egokysymys kuin että vähäisempi koko olisi oikeasti taitoihin nähden liian pieni.

Itse ajelin 80-luvulla 250cc:llä ja vielä pari vuotta sitten 500cc:lla. Tuo CB500 oli hyvä pyörä enkä senkään rajoja juuri koskaan päässyt täysillä kokeilemaan vaikka silläkin kiersin pitkin Eurooppaa ja joskus kävin radallakin. Sen Hondan 57 heppaa (ja max. yli 190km/h) riitti Alpeillakin yksin ajaessa oikein hyvin ja pyörän vakuutukset ja itse tehtyjen huoltojen kustannukset oli vähäisiä - kas kun pyörään ei koskaan vikoja tullut ... Tosin juuri pitkiä matkoja varten sitten myöhemmin hommasin isompirunkoisen  pyörän - ei raajat puudu.

Että kyllä aloittelijoiden kannattaisi katsella myös noita pienempiä, puoli-ilmaisia pyöriä, joiden kanssa ei juuri pala turhaa rahaa eikä arvokaan enää laske.

 

[kotterokuski]

Että kyllä aloittelijoiden kannattaisi katsella myös noita pienempiä, puoli-ilmaisia pyöriä, joiden kanssa ei juuri pala turhaa rahaa eikä arvokaan enää laske.

Miksi pitää ensimmäinen olla aina se halvin, pienin tms. omat rahathan yleensä on kyseessä. Siitä maksaa mitä haluaa.

 

[hondapena]

Tänä kesänä jokakesäinen mopokuume iski niin pahasti, että piti ilmottautua kouluun korttia hankkimaan.  

Ensimmäinen pyörä pitäis kans etsiä, kriteereinä on ollu lähinnä vähintään 500 kuutiota, mielellään tämän vuosituhannen puolelta, halpa hinta... Ja jotenki nuo nakut vaan miellyttää silmää.  

Tähän mennessä mieleen jääneet:

-Honda CBF
-Kawasaki ER 5
-Suzuki GS 500

Jokainen noista on varmasti jollekin se paras. Itse kokeilin CBF600, ER-6, GSX750F ja CBF1000. Kyllä ne melko erilaisia ajettavia oli kaikki. CBF:ssä oli mukavan pysty ajoasento eikä jalat puutuneet koukkussa niinkuin GSX:n kanssa kävi (joo olisi siihenkin asentoon tottunut tietty). Penkkikin nousee ylöspäin helposti. Ja CBF:stä puuttui "tehopiikki" eli voimaa tuli tosi tasaisesti. Eli kun asento oli hyvä ja moottoritehot helppo hallita, niin valinta oli CBF. Ja vääntävä 1000cc ettei tarvi vaihteita vaihdella (joo oon laiska  

).

edit: eikä niitä tehoja muuten ole tonnisessa liikaa. Äkkiä siihen oppii ja sitten jo kaipaakin lisää  

 

[vetomies]

Luin eilen prätkälehtiä kirjastossa. Taisi olla Moto1, jossa oli pääkirjoituksessa mietteitä siitä, miten jokunen vuosikymmen sitten ajeltiin tyytyväisenä jopa 250cc pyörillä.

Koska silloin 250 cc pyörätkin kulkivat; esimerkkeinä vaikka Aprilian RS250 tai Suzukin 250 gamma. Noilla voisi ajella vielä nykyäänkin, toisin kuin nykyisillä 250 "sporttipyörillä".

 

[tke]

Kiitos vinkeistä jo etukäteen  

Mulla olis 24tkm ajettu '04 FZ6-S myynnissä. Siistissä kunnossa kahvalämppäreillä ja Givin takaboxilla ilman mitään ylimääräisiä kotkotuksia. Jos kiinnostaa niin ota yhteyttä.

 

[Halti]

Miksi pitää ensimmäinen olla aina se halvin, pienin tms. omat rahathan yleensä on kyseessä. Siitä maksaa mitä haluaa.

Samaa voi kysyä isoistakin ensipyöristä  

Syyhän on se, että käytetyt 500-kuutioiset on suhteettoman edullisia, koska ne on jääneet syrjittyyn asemaan ja aivan suotta. Kyllä minä ihmettelen edelleenkin mihin aloittelija tarvitsee vaikka 100-kuutioista, 600-kuutioinen toki on ihan ok mun puolesta.

Tuosta mun aikoinaan omistamasta CB500:sta MCN totesi yhteenvedossa "eka iso pyörä, josta et enää halua luopua"! Yksinkertaisesti hyvien kokemusten takia minä vaan tuon tuonkin vaihtoehdon esiin. Säästyneet tonnit voi hyvin laittaa ensiluokkaisiin varusteisiin, niin minäkin tein. Tämäkin sen kun lisää sitä mopoilunautintoa ... Itsetunnon pitää tietenkin olla kunnossa jos tuollaisen pyörän valitsee - ostos tehdään itseä eikä muita varten!

 

[Taajuus]

Onhan se fakta että viissatkun voima tuntuu loppuvan kesken ekan kauden jälkeen nyky-moottoripyöräyhteiskunnassa. Etenkin tuon oman pikku-sussuni, kun kovin alakanttiin viritettykin on.

MUTTA. Se paljon oleellisempi seikka mielestäni aloittelijalle on, että maltillisella viissatkulla saa edullisen, yksinkertaisen ja varman ajopelin lisäksi sellaisen vehkeen joka antaa kokemattoman virheitä anteeksi ja todennäköisesti sillä ei perinteisesti "mopo keuli" ojaan kovin helposti.

Itse olen edelleen tyytyväinen pikku-susnaan, vaikka isompiakin hevosvoimia uskaltaisi jo hallita. Silti näppärä peli, pomminvarma tekniikka, helppo huollettava.

Ja tietysti se itsetuntokysymyskin. Muistaa että omissa ajohousuissa on munaa ilmankin tonnista jatketta

 

[shortie]

Luin eilen prätkälehtiä kirjastossa. Taisi olla Moto1, jossa oli pääkirjoituksessa mietteitä siitä, miten jokunen vuosikymmen sitten ajeltiin tyytyväisenä jopa 250cc pyörillä.

Koska silloin 250 cc pyörätkin kulkivat; esimerkkeinä vaikka Aprilian RS250 tai Suzukin 250 gamma. Noilla voisi ajella vielä nykyäänkin, toisin kuin nykyisillä 250 "sporttipyörillä".

Tuo, että nykyiset 250 cc pyörät eivät kulje (vanhemmista ei ole kokemusta) on aivan tosi asia.

Jopa tällaisella rauhallisella naiskuskilla oli 250-kuutioisella kiihdytettäessä kaasu väännettävä täysille, eikä siltikään oikein muiden perässä pysynyt.

Mutta varsinaiseen kysymykseen: Er6n on oiva pyörä. Suosittelen.

 

[Halti]

Mulla oli aikoinaan 250cc Hondassa (CB250RS) 26 heppaa. Ei sillä autojen jalkoihin liikennevaloissa kyllä jäänyt mutta maanteillä oli hyvä miettiä ohitustilanteet etukäteen. Ja miltei 130 km/h kulki, ainakin kun tankin päällä makasi ;-) Moottoritiellä tuli tuokin testatuksi. Itse asiassa jopa tuon pyörän suorituskyky oli riittävä arkiseen (lailliseen) ajeluun ;-) Ja painoa sillä ei tainnut olla kuin kevarin verran, vajaat 130 kiloa.

Eipä taida nykypäivänä muuten löytyä enää prätkää, jolla pääsee alle 3.5 l/100km kulutukseen!

------------------------

Sekin pitää vielä lisätä, että tuollainen pyörä ei tartte paljoakaan huoltoa, ei siinä ollut edes öljysuodinta! Öljyt kun vaihtoi jotain 2500 kilsan välein ja sääti joskus venttiilit, niin muuta ei oikeastaan tarvittu. Onhan sekin etu nykypyöriin verraten, kun huolloista yritetään kiskoa autohuollon hintaa ...

 

[Matso]

Onhan se fakta että viissatkun voima tuntuu loppuvan kesken ekan kauden jälkeen nyky-moottoripyöräyhteiskunnassa. Etenkin tuon oman pikku-sussuni, kun kovin alakanttiin viritettykin on.

MUTTA. Se paljon oleellisempi seikka mielestäni aloittelijalle on, että maltillisella viissatkulla saa edullisen, yksinkertaisen ja varman ajopelin lisäksi sellaisen vehkeen joka antaa kokemattoman virheitä anteeksi ja todennäköisesti sillä ei perinteisesti "mopo keuli" ojaan kovin helposti.

Itse olen edelleen tyytyväinen pikku-susnaan, vaikka isompiakin hevosvoimia uskaltaisi jo hallita. Silti näppärä peli, pomminvarma tekniikka, helppo huollettava.

Ja tietysti se itsetuntokysymyskin. Muistaa että omissa ajohousuissa on munaa ilmankin tonnista jatketta

Itsekkin ajelin toissa kesänä reilusti vaimon GS500lla ja  eipä se minusta itsetunnon päälle käynyt, on suurempiakin ogelmia kun miettiä miltä näyttää pyörän päällä toisten mielestä...

Se noissa 500ssa on huono puoli, et vähäkin jos puristaa enemmän mutkateillä niin joko a. multa loppu osaminen tai b. pyörä ei vaan toiminut niinkuin oletin sen toimivan kaarteessa.
Ja toinen pointti mikä häiritsi on tehoreservi joka on (lue jota ei ole) ohitustilanteessa käytettävissä.

Tehojen puolesta riittää alkuun kunhan tiedostaa faktan, että nälkä kasvaa syödessä, mutta älä nyt kuitenkaan kysy "mikä on riittävästi".

 

[fox78]

Itse alottelin suzuki gs 500e:llä.
Ajoin yhden kesän ja syksyllä sitten vaihdoin isompaan.
Yli 10 000km tuli ajettua ja ihan mukavat kyydit sillä sai.Kevyt käsitellä, halvat osat ja kestävä moottori.Ainoa miinus on se tehottomuus.Vaikka ei sitä ekassa niin välttämättä tarvikkaan.Itse myös suosittelisin tuommoista kawasaki zr-7 nakua, mukava ajettava ja ei mikään tykki.Vääntöä ihan mukavasti myös kyyditsemiseen.Kestävä moottori.Onhan näitä vaihtoehtoja  

Minulle jäi ylimääräiseksi gs 500:n ilmansuodatin, öljynsuodatin, tulpat ja takajarrupalat, jos joku tarvis.

 

[Taajuus]

Se noissa 500ssa on huono puoli, et vähäkin jos puristaa enemmän mutkateillä niin jokoa a. multa loppu osaminen tai b. pyörä ei vaan toiminut niinkuin oletin sen toimivan kaarteessa.
Ja toinen pointti mikä häiritsi on tehoreservi joka on (lue jota ei ole) ohitustilanteessa käytettävissä.

Jaa, minä kun olen omaa susnaani pitänyt juuri ideaalisena mutkateille. Näppärä ja ketterä kuin mikä, eikä oikeastaan ole 60-80 vauhdissa ongelmia välitystenkään suhteen. Kiva heitellä kurveihin.

Ja ohituksetkin ovat sujuneet heittämällä tähän asti, kunhan muistaa yleensä tarjota yhtä pykälää pienempää sisään.

Eli joko et tosiaan osaa, tai minun susnani on vikkelämpi kintuistaan

 

[Matso]

Se noissa 500ssa on huono puoli, et vähäkin jos puristaa enemmän mutkateillä niin jokoa a. multa loppu osaminen tai b. pyörä ei vaan toiminut niinkuin oletin sen toimivan kaarteessa.
Ja toinen pointti mikä häiritsi on tehoreservi joka on (lue jota ei ole) ohitustilanteessa käytettävissä.

Jaa, minä kun olen omaa susnaani pitänyt juuri ideaalisena mutkateille. Näppärä ja ketterä kuin mikä, eikä oikeastaan ole 60-80 vauhdissa ongelmia välitystenkään suhteen. Kiva heitellä kurveihin.

Ja ohituksetkin ovat sujuneet heittämällä tähän asti, kunhan muistaa yleensä tarjota yhtä pykälää pienempää sisään.

Eli joko et tosiaan osaa, tai minun susnani on vikkelämpi kintuistaan

Sovitaan niin etten osaa

Mutta sovitaan niinkin, että ei aleta kehumaan noitten twini 500:n huimia kiihtyvyykisä vaikka laittaisit kolme pykälää pienempää

 

[Fibanacci]

Se noissa 500ssa on huono puoli, et vähäkin jos puristaa enemmän mutkateillä niin jokoa a. multa loppu osaminen tai b. pyörä ei vaan toiminut niinkuin oletin sen toimivan kaarteessa.
Ja toinen pointti mikä häiritsi on tehoreservi joka on (lue jota ei ole) ohitustilanteessa käytettävissä.

Jaa, minä kun olen omaa susnaani pitänyt juuri ideaalisena mutkateille. Näppärä ja ketterä kuin mikä, eikä oikeastaan ole 60-80 vauhdissa ongelmia välitystenkään suhteen. Kiva heitellä kurveihin.

Ja ohituksetkin ovat sujuneet heittämällä tähän asti, kunhan muistaa yleensä tarjota yhtä pykälää pienempää sisään.

Eli joko et tosiaan osaa, tai minun susnani on vikkelämpi kintuistaan

Mistä löytyy mutkateitä missä 60 - 80 vauhdeissa saa "heitellä kurveihin"?

 

[Tachometer]

Tuo edellinen pyöräni, Yamaha FZ6-n, jotan on valmistettu vuodesta 2004 eteenpäin, on hyvä esimerkki kompromissista jonka kaikki ominaisuudet ovat kohtuullisesti balanssissa keskenään:

+ erittäin toimintavarma ja kestävä tekniikka
+ ei juurikaan tyyppivikoja
+ 10 000 km:n huoltoväli
+ venttiiliensäätöväli 40 000 km
+ kohtuullisen tehokas (98 hp)
+ kohtuullisen kevyt (kuivapaino 180 kg)
+ soveltuu mutkapätkälle, matkalle, kaupunkipyörittelyyn
+ alkupään malleja saa noin 5000 eurolla

Kaiken kaikkiaan tuo on varmatoiminen peruspyörä, joka ei herätä kummoisia intohimoja, mutta joka toimii kuin junan vessa.

 

[pepper]

Luin eilen prätkälehtiä kirjastossa. Taisi olla Moto1, jossa oli pääkirjoituksessa mietteitä siitä, miten jokunen vuosikymmen sitten ajeltiin tyytyväisenä jopa 250cc pyörillä.

Koska silloin 250 cc pyörätkin kulkivat; esimerkkeinä vaikka Aprilian RS250 tai Suzukin 250 gamma. Noilla voisi ajella vielä nykyäänkin, toisin kuin nykyisillä 250 "sporttipyörillä".

Joku 15 vuotta sitten pääsin muutamia kertoja ajeleen yamaha:n tzr:llä(250 2-tahti) ja kulkihan se

Vissiin likemmäs 60hp ja painoo kevarin verran... 200 keräs mittariin melko helpon olosesti ja kiihtykin melko rivakasti... Hauska laite oli kaikin puolin

 

[pajazo]

Pitää kyllä kaahata melko kovaa jotta gs500:sta loppuu ajo-ominaisuudet yleisillä teillä. Tehoa siinä vois olla vähän enemmän. SV olisi noista ehdotetuista varmaan oma valintani ensipyöräksi, mutta mikä tahansa 600cc kyykky varmaan olisi kanssa hyvä.