Morjens taas pitkästä aikaa!!!
Tuli kiskaistua tuollainen pikku visiitti Gibraltarille FJR:llä Mamman kaa kaks päällä ja kamat, joten nyt voi jo jonkinlaisella kokemuksella arvioida laitetta. Aion kirjoitella matkatarinan tuonne "matkakertomuksia"-palstalle, jahka saan aivot toimimaan normiälyisesti ja kerkeän.
Kilsoja tuli 7300. Siis laivalla mentiin Rostockiin ja takas, koska matka Gibikselle on jo aivan riittävän pitkä. Kyydissä Mamma, ajokamoineen noin 75kg, minä noin 100kg ja laukuissa a' noin 10kg ja takaboxissa ehkä +5kg ja takkilaukussa muutama kilo vaihtelevasti. Siis max lasti.
Paljon parjattu takajousutus kantoi kuorman yllättävän hyvin. Ei mitään "karmaisevia" notkumisia tai voblailua. Aivan keskialueella ohjauksessa pienillä nopeuksilla oli havaittavissa jonkinlaista epätarkkuutta tai hakua, mutta havaitsin, että takaboxi (jammun alkuperäinen) liikkuu sivusuunnassa ja vaikka Mamma on kokenut kyydissäolija, hän ei huomannut liikuttelevansa itseään!!?? Toi on aika SUURI moka jammulta
Kun taas kunnolla pääsi vauhtiin, tarkkuus ohjaukseen oli mainio. Muutenkin jättäisin ilman muuta ton boxin hankkimatta, koska se päällä on aivan kamala ajaa yks päällä. Suorastaan karmee pyrstö tuulisella kelillä
Kone on aivan älyttömän hyvä, joustava, tehokas ja taloudellinen, paitsi yks juttu, johon palaan myöhemmin. Satulassa ei puudu takamus millään, mainio. Peilit, jotka ovat tosi tärkeät varsinkin Saksan baanoilla, loistavat, eivätkä sumene millään kierroksilla.
Mun jammu ei tärise siis millään kierrosalueella!!!, vaikka monen olen lukenut moista valittavan. Kädet eivät puudu. Stonga keskiasennossa on mulle just luonteva asento ranteille ja koko kropalle. Ja Mamma ei valittanut yhtään mistään, vaan viihtyi mainiosti, vaikka päiväetapit olivat 500-650km ja eka päivä suoraan Rostockista Baden Badeniin 950km.
Tätä osiota ei ehkä kannattaisi moralistien pelossa kirjoittaa lainkaan, mutta kirjoitan kuitenkin.
Nimittäin Saksassa kun saa edelleen ajaa vapaita vauhteja (siellä, missä saa) ja sattui olemaan sellainen vuodenaika, että baanat olivat suorastaan tyhjiä. Tuli kokeiltua jammun voimavaroja, joita sillä TODELLAKIN on
heti kärkeen pistelin yhden tankkausvälin sellaista 160-225 mittarinopeutta ja on se nautintoa, kun kerrankin voimaa riittää. Kevyesti pystyy pitämään yli 200 taulussa ilman revittelyn tai pakottamisen makua. Kotimatkalla kokeilin pitkällä suoralla, tasaisella, lievässä sivuvastaisessa, pitää kaasun auki vitosella hieman pitempään ja sain mittariin 242 (Tom Tom näytti 234). Siis tolla lastilla ja ilman alamäki tai tuuliapuja, ja tuulilasi melkein yläasennossa !!!
No tietenkään voima ei kehity tyhjästä ja jammu rupesi hörppäämään oikein kunnolla ja tuolla kahdensadan seutuvilla kun mennään, kulutus pomppas melkeen kymppiin sadalla, joten ei ole mielekästä hommaa taloudelle ja sitäpaitsi hemmetin raskasta puuhaa, koska joutuu olemaan 100% skarppina, niinkuin tietysti aina muutenkin
Kulutus oli välillä 5,2l/100km ja koko reissun kk noin 6l/100km, mitä pidän erittäin kohtuullisena lastin, voimankäytön ja koneen koon huomioiden.
Nyt tulee sit se SUURI miinus:
Sattui jo heti alkumatkasta etelä saksassa kohdalle kova helle, +35 ja Espanjassa +37 ja silleen. Toi mahtava, siis myös kooltaan, kone antoi sellaiset lämmöt munille ja alakroppaan, et meinas hermot ja potenssi lähteä. Onhan tossa vm. -06 jo se uudistettu kate, minkä pitäis ohjata lämmöt muualle, ku munille, mut **tut!! Kate suojaa niin hyvin, ettei edes vauhdissa ajoviima helpota. Sit ku joutu jossain ruuhkassa seisomaan ja puhaltimet vielä pamahti päälle ni voi pojat. Alhaalta tulee löylyä 80 astetta ja selkään porottaa aurinko +40
Sanoisin, että toi vekotin on
käyttökelvoton kuumissa oloissa, ikävä kyllä!
Kylmässä ja sateella taas täysin päinvastoin. Hirveessä kaatosateessa jossain Frankfurtin kehäteillä 150km rekkojen ja liikenteen ruiskussa katteen suojissa, pysyi melkein kuivana, kunhan vauhti säilyi jonkinmoisena. Ei edes saappaat kastuneet. Ja kun avas ne "tuuletusluukut" oli jopa lämmin ja Mammakin pysyi vielä kuivempana.
Sellaisilla 60-100km/t vuoristoteillä (Esim. Ronda) FJR oli suorastaan yllättävän ketterä painella puolelta toiselle, vaikka ajoittain kävikin mielessä jokin kevyempi laite (Esim. V-Strom), mutta sielläkin vain ton helvetin lämmön takia, samoin kuin aurinkorannikon lukemattomissa liikenneympyröissä. Sen verran paljon tuli kantissa ajettua, etteivät Metzelerit kuluneet kulmikkaiksi lainkaan, vaikka tuli myös ajettua baanoilla melko paljon. Paineet pidin edessä 2,9 ja takana 3,1-3,3 ja sanoisin, että noi tossut tulevat kestämään noin 15000km ja kovassa käytössä. En nyt muista tarkempia speksejä noista renkaista, mutta ne ovat ne "ainoat oikeat" FJR:ään sanovat tietäjät, heh
, ja siltä vaikuttaa.
Mulla on touringbleksi, joka osoittautui toimivaksi. Tilanteesta riippuen jo sentinkin muutos korkeudessa vaikutti toimivuuteen. Ehkä kokeilen siihen vielä sellaista lisälippaa, joka mulla on V-Stromissa, mut en tiedä paraneeko se tosta enää. Prätkällä tuulee aina.
Kaatumatapit kannattaa laittaa ehdottomasti ja HETI jos niitä ei vielä jollakin ole
Heti ekana iltana Baden Badenissa 950km takana, kaartamassa just majapaikkaan tiukkaa oikeeta serpentiinillä, nopeus 1km/t, kone stumppas!! Ehdin huutaa Mammalle, et "nyt tulee lipat". Jotenkin Mamma hyppäs pois jaloilleen ja mä pehmensin kaatoa minkä pystyin, mut jammua ei kukaan pidä pystyssä tossa tilanteessa jyrkässä mäessä, joten kyljelleen!! En ole muuten ainakaan 20 vuoteen kaatanut konepyörää edes paikallaan. Nuoruudessa (cross/enduro sitäkin useimmin), joten kyllä oli kumma tunne!! Eikun äkkiä adrenaliinit maximissa selkäotteella fillari pystyyn (se nousi)! Jälkeenpäin huomasin, että joku perselihas hieman revähti, mut ei muita vaurioita ja nyt POINTsIIN --> koko möhkö nojasi KAATUMATAPPIIN! Peili ja sivulaukku hipaisivat asfalttia --> tussilla korjattu!!! Ei siis mitään vaurioita, vaan hyvä opetus tuleville vuoristoteille --> FJR saattaa sammua tiekassa mutkassa liian pienillä rundeilla, niinkuin jo prätkäpolliissit aikoinaan valittelivat tehdessään U-käännöstä konnan perään, kellahtaen kyljelleen!!
Tota "ominaisuutta" voi kai parantaa säätämällä rikkaammalle, mutta mun yksilö käy nykimättä ja erittäin tasaisesti, joten en näe syytä hankkia esim. power comanderia tai muutenkaan koskea seoksiin. Pikkusen tarkempana ja kytkintä kehiin tiukoissa paikoissa ja vot
Tyytyväisiä ollaan Mamman kaa FJR:ään, paitsi lämmöt. Loistava matkapyörä alle +30 celsiusta keleissä. Ei niin mitään vikaan viittaavaakaan koko reissulla ja tunnelma onkin sellainen, että tällä vois ajaa saman tien vaikka pallon ympäri. Luotettavuus huippuluokkaa. Laatu erinomainen
Mut onhan se iso ja painava, eli ei aivan kaikille kinttupoluille ja mukulakiville paras lainkaan. Onhan se mahdotonta tehdä kompromissia, joka kantaa kuormaa, on nautinnollinen ajaa yli kahta sataa ja joka vielä ois kevyt ja ketterä vaikka missä olosuhteissa!!!
Hyvää Juhannusta!
PS. Väsäilen toivottavasti kiinnostavan matkatarinan, kunhan ehdin!!
T. Mara
