Italo pyörät

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja mustapera
  • Aloituspäivä Aloituspäivä

mustapera

New member
Alkaa olemaan Italiasta tuotuja pyöriä tarjolla aika reilusti, huomiota vain herättää niiden tehot, tai tehon puute paremminkin...
Mitenkähän niitä on kuristettu, onko tietoa olisiko kovin suuritöisiä saada täysitehoiseksi, onko kokemusta?
 
Mistähän tässä nyt on kyse? Merkki, malli jne? Erilaiset moottorikonstruktiot tuottavat erilailla tehoa. Lisäksi valmistajan tapa ilmoittaa teho voi olla erilainen verrattuna toisiin valmistajiin.
 
Esimerkiksi tuommoisesta 600 i/ö suzukin koneesta näkyy puuttuvan reilu 10 kW penkitys todistuksen perusteella.
Voisiko olla noin paljon hävikki tehtaan ilmoittaman konetehon ja todellisen rwhp tehon kesken? Tuntuu kyllä maallikosta aika isolta erolta.
 
Kuristetaanhan suomessa tonnisiakin 25kw:iin  
biggrin.gif
Hupaisaa...Et kyllä niistä ne kaikki pollet saa irti. Hinta onkin sitten toinen juttu...muutamista euroista satasiin...
sad_orig.gif
 
Yritäs löytää yksikin mopo, tulipa se mistä tahansa, missä saadaan dynossa takapyörältä samat tehot kuin esitteessä olevat numeroarvot.
062802moto_prv.gif
biggrin.gif
 
Voisiko olla noin paljon hävikki tehtaan ilmoittaman konetehon ja todellisen rwhp tehon kesken? Tuntuu kyllä maallikosta aika isolta erolta.
Jos on uudet ketjut ja rattaat, niin eiköhän yleensä tehohäviö koneelta takarenkaalle ole noin 12 - 13 %.
No niin onneksi puupäätä valaistaan...
withstupid.gif

Tuossa serkkupoika esittikin jo luotettavaa faktatietoa asian suhteen.
Tosiaan tuo teho hävikki on ihanne olissa 13% luokkaa, mutta 600 suzikin koneesta, josta jo aiemmin mainitsin, niin tehohävikki asettuu 16 % kieppeille, kuluneilla rattailla ja ketjuilla + 50 tkm ajetulla koneella varmaankin aivan normaalia.
No aina oppii jotakin uutta, hävikin suuruus vain yllätti...
 
Tietääkö muuten joku, mitä luokkaa se on näissä tieliikennea*toissa, tuo tehohäviö moottori - - - > renkaat ?
Kyllä se jotain 15% luokkaa on.
Yhden Seatin (1.8T) dynoprintin olen nähnyt jossa oli merkitty koneelta n. 205hp, pyöriltä n. 172hp.
Mutta tuohan riippuu ihan siitä mikä korjauskerroin siihen dynoon oli laitettu...
 
Mitattavissa, vai vain arvio siitä?
Mitattavissa, koska ihan samalla tavalla voidaan sillä samalla laitteella mitata kummankin suuntaista kiihtyvyyttä.

Eli siis vedon päätteeksi vedetään heti kytkin pohjaan ja odotellaan, että telan vauhti pysähtyy. Sitten vaan katsotaan "negatiivinen teho" joka telaan vaikutti. Tästä saadaan teho, jolla rengas - kytkin jarrutti telaa. Tämä kun muutetaan etumerkiltään ja lisätään renkaalta/renkailta mitattuun tehoon, saadaan "teho kytkimeltä."

Toki edellyttää, että dynon ohjelma tulkitsee myös tuota hidastuvuutta..
 
Mitattavissa, vai vain arvio siitä?
Mitattavissa, koska ihan samalla tavalla voidaan sillä samalla laitteella mitata kummankin suuntaista kiihtyvyyttä.

Eli siis vedon päätteeksi vedetään heti kytkin pohjaan ja odotellaan, että telan vauhti pysähtyy. Sitten vaan katsotaan "negatiivinen teho" joka telaan vaikutti. Tästä saadaan teho, jolla rengas - kytkin jarrutti telaa. Tämä kun muutetaan etumerkiltään ja lisätään renkaalta/renkailta mitattuun tehoon, saadaan "teho kytkimeltä."

Toki edellyttää, että dynon ohjelma tulkitsee myös tuota hidastuvuutta..
Aivan, unohtui että näinhän se käytänössä voidaan mitata.

Mutta jos saivarrellaan niin tuokaan menetelmä ei vastaa ihan täysin sitä, että moottorin mitataan suoraan penkissä (ilman voimansiirtoa).
 
Mitattavissa, vai vain arvio siitä?
Mitattavissa, koska ihan samalla tavalla voidaan sillä samalla laitteella mitata kummankin suuntaista kiihtyvyyttä.

Eli siis vedon päätteeksi vedetään heti kytkin pohjaan ja odotellaan, että telan vauhti pysähtyy. Sitten vaan katsotaan "negatiivinen teho" joka telaan vaikutti. Tästä saadaan teho, jolla rengas - kytkin jarrutti telaa. Tämä kun muutetaan etumerkiltään ja lisätään renkaalta/renkailta mitattuun tehoon, saadaan "teho kytkimeltä."

Toki edellyttää, että dynon ohjelma tulkitsee myös tuota hidastuvuutta..
Aivan, unohtui että näinhän se käytänössä voidaan mitata.

Mutta jos saivarrellaan niin tuokaan menetelmä ei vastaa ihan täysin sitä, että moottorin mitataan suoraan penkissä (ilman voimansiirtoa).
Ihan totta, ei vastaa täsmälleen. Voima välittyy tässä toisesta suunnasta ja siirrettävä teho/momentti ei muodostu yhtä suureksi, joten tilanne ei ole ihan sama kuin takarengastehoa mitatessa. Kuitenkin aika lähellä.

Jos ilmoitettu teho taas on kampiakselilta, niin tuossa mittauksessa jää vielä ensiövedon häviö kokonaan pois.
 
Jos ilmoitettu teho taas on kampiakselilta, niin tuossa mittauksessa jää vielä ensiövedon häviö kokonaan pois.
Vielä tyhmänä ja laiskana:
eikös toi toimi vain näissä inertiadynoissa? Eikö toinen tyyppi ole jarrudyno (jolla voidaan esim. jotain tiettyä kierroslukua hieroa kohdalleen), ja siinä ei saada tätä voimanhäviötä laskettua?

Kiitos noin muuten selkeästä vastauksestasi.
 
Ole hyvä!  
smile_org.gif


Tosiaan annistuu vain inertiadynossa. Jarrullisetkin dynot tosin saa toimimaan sellaisena, koska jarruvoiman on oltava niissä täysin säädettävissä -> jarrun saa myös pois päältä. Taikka sitten yksi vaihtoehto olisi moottorilla varustettu dynamometri (vrt. katsastusasemien jarrudynamometrit, tosin nopeutta tarvitaan paljon enemmän). Näitä yleensä vaan käytetään ihan muihin mittauksiin. Joka tapauksessa ihan oikein ajateltu.
 
Back
Ylös