Katanoista
- Keskustelun aloittaja JIMJAK
- Aloituspäivä
kawabata
New member
kokeillut silloin joskus ihan uutena katana gsx1100s mallista sutsuikkelia, oli vuotta 1982 ja rovaniemellä siinä pienteollisuustalon prätkäliikkeessä, mikäsenniminyoli, oli koeajot.
samalla oli 250rg gamma ja turbosuzuki xn85 koeajossani, siis yksittäin ajoin niillä, hehiö.
aika vakuuttava menijä, potkua ja hyvät äänet, mittariin kelasin muistaakseni 235kmh, katanalla, sen vuoden nopein, ainakin nopeimpia prätkiä.
ne sähköt ovat kuten wanhoissa ja varsinkin sutsukeissa oikeastaan tavallisin murhe. muuten kone on mallia pomminkestävä.
ja rumankomea, klassikko ehottomasti se, katana.
samalla oli 250rg gamma ja turbosuzuki xn85 koeajossani, siis yksittäin ajoin niillä, hehiö.
aika vakuuttava menijä, potkua ja hyvät äänet, mittariin kelasin muistaakseni 235kmh, katanalla, sen vuoden nopein, ainakin nopeimpia prätkiä.
ne sähköt ovat kuten wanhoissa ja varsinkin sutsukeissa oikeastaan tavallisin murhe. muuten kone on mallia pomminkestävä.
ja rumankomea, klassikko ehottomasti se, katana.
G
Guest
Guest
Mun muistot Katanasta perustuu yhden fillarin viikonloppukeikkaan eli saattaa olla rajoittunut.
Joka tapauksessa ihan vinkee peli, jäi tosin sellainen fiilis, että runko ei oikeen toiminut tehoihin verrattuna ja oli "hepposen" olonen, saattaa tosin olla yksilöllinen ongelma.
Joka tapauksessa ihan vinkee peli, jäi tosin sellainen fiilis, että runko ei oikeen toiminut tehoihin verrattuna ja oli "hepposen" olonen, saattaa tosin olla yksilöllinen ongelma.
G
Guest
Guest
Uteliaisuuttani kävin katsomassa, minkälaisesta pelistä puhutte..näkyi olevan mobilessa myynnissä vain yksi ja sekin ilman kuvaa...lähden jatkamaan etsintöjä...
r1150r
New member
Katana oli kauhia peli siihen aikaan kun itse aloitin uraani. Olihan siinä 111 heppaakin. Tekniikka oli sama kuin GSX 1100 E-mallissa mutta muotoilu lähinnä eksoottinen, tai ruma. Samoja muotoiluoppeja käytettiin osittain ainakin 650-mallissa, jota kutsuttiin sitten "etanaksi", ja 450-mallissa.
Tänä päivänä pyörä on alkuperäisenä tai alkuperäisen oloisena aina kiva näky vaikkakin 19-tuumainen etupyörä yhdistettynä pikkuisiin jarrulevyihin on jo lähes säälittävän näköinen. Mutta se oli sitä aikaa.
Tänä päivänä pyörä on alkuperäisenä tai alkuperäisen oloisena aina kiva näky vaikkakin 19-tuumainen etupyörä yhdistettynä pikkuisiin jarrulevyihin on jo lähes säälittävän näköinen. Mutta se oli sitä aikaa.
xjrrrrräyh
New member
Mun kaveri kutsui omaansa Etanaksi, siis GSX1100E:tä. Niissä oli jotain pientä eroa Katanaan, olisko ollu nokat hiukan vähemmän huipputehoa korostelevat, kun muistan että E:issä oli 108Hp...
xjrrrrräyh
New member
Ne pyöreelamppuiset ovat mun mielestä kyllä ehdottoman kauniita, ettei jopa sulavan ja sutjakkaan näköisiä.
Se niissä myöskin on, että ne ovat oikeita moottoripyöriä, siis mukana tietty jännitysmomentti kun niillä ajelee. Tossa joskus sattu Etelä-Afrikkalaisen kaverin juttu GSX:n koeajosta silmiin, siinä oli mukavasti todettu pyörän viestittäneen kuskille: Varohan poikaseni, minä olen todellinen moottoripyörä, enkä mikään muovipeitteinen kilpareplika... Tarkoitti tietty sitä että ei sellaisella kannata ihan hetken mielijohteesta kääntää kahvaa tappiin.
Jostain aikalaisesta todettiin, että "Hengenvaarallinen kaikissa nopeuksissa", jota tietyllä tavalla voisi myös pitää haasteena ja suosituksena...
Se niissä myöskin on, että ne ovat oikeita moottoripyöriä, siis mukana tietty jännitysmomentti kun niillä ajelee. Tossa joskus sattu Etelä-Afrikkalaisen kaverin juttu GSX:n koeajosta silmiin, siinä oli mukavasti todettu pyörän viestittäneen kuskille: Varohan poikaseni, minä olen todellinen moottoripyörä, enkä mikään muovipeitteinen kilpareplika... Tarkoitti tietty sitä että ei sellaisella kannata ihan hetken mielijohteesta kääntää kahvaa tappiin.
Jostain aikalaisesta todettiin, että "Hengenvaarallinen kaikissa nopeuksissa", jota tietyllä tavalla voisi myös pitää haasteena ja suosituksena...
Cterror
New member
häkellyttävä pyörä se E muutenkin. järjettömän kokoinen lehmä mutta lähtee keulimaan pelkästään ajatuksesta... olettaen että 130mm supersport takagummi pitää edes vähän
.
ja niinkuin kaikki aikalaisensa, ei jarruja ollenkaan. kahva sellainen mukavan "kumimainen" ja runko niin purkkaa että yöaikaa kurvissa on takavalo vaappumisen ansiosta metrin leveä
.
kertakaikkiaan mainioita laitteita. ehkä joskus vielä jos sopivasti sattuu voisi ostaakkin.
ja niinkuin kaikki aikalaisensa, ei jarruja ollenkaan. kahva sellainen mukavan "kumimainen" ja runko niin purkkaa että yöaikaa kurvissa on takavalo vaappumisen ansiosta metrin leveä
kertakaikkiaan mainioita laitteita. ehkä joskus vielä jos sopivasti sattuu voisi ostaakkin.
kawabata
New member
mulla on ollut jonku vuuen semmonen vm. 1982 gsx1100e, niiku eemeli. 111hv oli eessä takanakilla eiku koneella, siis kampuralla 8500rpm. samat ku katanassa eli s-mallissa.
muhkeanmainio vemputin se. vieläki tekis mieli samanlaista joskus.
kuulemma eessä on kytkin ja vaihteisto vahvemmat kuin katanassa, koskee ainakin ensimmäistä vuosimallia 1982, koska ee tehtiin hieman myöhemmin, siis katanan lastentaudista oli otettu opiksi.
muhkeanmainio vemputin se. vieläki tekis mieli samanlaista joskus.
kuulemma eessä on kytkin ja vaihteisto vahvemmat kuin katanassa, koskee ainakin ensimmäistä vuosimallia 1982, koska ee tehtiin hieman myöhemmin, siis katanan lastentaudista oli otettu opiksi.
Commando
New member
On ihan pakko laittaa tää juttu kaikkien luettavaksi.
Eletään vuoden –82 syystalvea ja Välisalo Oy Espoossa pitää näyttelyviikonloppua. No me sinne tietty. Ja lopputulos on että vanha menopeli vaihtoon ja tilalle Tuliterä Suzuki Katana 1100 mallia 1983. Hinta 36500.- FIM
Meni seuraavat kolme kuukautta jokseenkin hitaasti, mutta koitti hetki kun Välisalolta soitettiin että uuden Suzukin voi noutaa. Oli melko haastavat ekat kilometrit räntäsateessa maalis huhtikuun vaihteessa kun ajoin uutta pyörää kotiin.
Oli myös melko haastavaa ajaa kevätkelillä uutta ja vierasta 111hp pyörää joka keuli jos vain avasi turhan äkisti. No kevät meni ja mopo alkoi pysyä käsissä, tosin käsiä tuo Katana puudutti niin että joskus nukutun yön jälkeenkin oli tumput tikkuja täynnä. Kesäkuuta lähestyttiin ja jo Katana pysyi takiksella pari ekaa vaihdetta. Jotenkin ne tehot vain oli tullut niin tutuiksi että aloin kysellä viritysten perään. Nimi YOSHIMURA kuullosti niin vakuuttavalta nuorikon korvissa, että tilasin oitis nokan, smoothboret ja pakoputkiston Katanaani. Ilman kolmospytyn alipaineletkua mentiin 235 2 päällä länsiväylää ja ihmeteltiin kun ei peli kulje kovemmin vaikka just on viritetty. No päivä jälkeen pantiin tankin pri letku paikolleen ja meno jatkui mutta entistä kovempaa mentiin. Virityksestä oli siis apua.
Leppäsuolla Katanoita oli kesällä –83 neljän pyörän verran joista yksi oli tumman punainen ja muut tumman sinisiä. Tiettävästi ja muistini mukaan niitä tuotiin 14 kappaletta vuonna –83 Yksi –82 kokohopea pyöri myös Esson nurkilla. Samana kesänä Esan Katana osui taksimersun kylkeen keula pystyssä Esson alamäessä, ja sitäkin olin ihan silmin näkemässä. Leppäsuolla tapahtui niinä aikoina, ja ehdittiin siinä baarissa pohtia mikä kulkee ja miten kovaa. Eräiden kanssa sitä kokeiltiinkin moneen otteeseen ja aamuöistä Lauttasaaren viimeisen sillan alle pelit parkkiin ja siitä, seisova maili Espooseen päin. Uskokaa että oli miehekäs olo kun Yoshimura yössä huusi. Wallesmannin kanssa ei onneksi ongelmoitu, ongelmista oli edelliskesänä opittu ja niitä ei pysähdytty selvittelemään vaan perästä kuului jos kuului.
Oli tullut myös uusi ruisku kawa (-83) joka oli nopea ja kummallinen laite. Kawa lähti paikaltaan nopeammin (kun ei keulinut) mutta Katana otti kiinni ja meni ohi jo ennen Hanasaarta. Radalla ei silloin käyty eikä siitä mitään tiedettykään.
Tärkeintä oli liikennevaloväli nopeus ja nopea jarrutus. Katanan jarrut oli kyllä tehokkaat ja riittävät kadulle mutta 19” ensiasennus kumi ei kertakaikkiaan ottanut kaikkea sitä massaa vastaan ja lukittui aina aivan liian helposti.
No kesä moottoripyörien parissa kului, tuli Heinäkuu ja loma.
Eurooppa ja vapaat nopeudet sekä tarinat nopeista autoista kiehtoi. Siis Italiaan. Putkikassi mustekaloilla Katanan perään ja ulos Travemunden satamasta ja vain taivas rajana ajettiin täysiä. Väsyihän nuori mies moisesta ja eka yö vietettiin Hampurin ja Hannoverin välillä. Aamulla sitten ihmeteltiin ranteet kipeinä miten tässä näin kävi. Katanan ajoasento oli mitä oli. Selkää särki ja niskaa jomotti.
Tietoisuus käsien olemassaolosta hiipui mitä lähemmäs Italiaa tultiin..
Enivei, Katana nakutti Italiassa sikapaljon versinkin liikennevaloissa ja sen jälkeen, ei vissiin oktaanit riittäny siihen aikaan Katanalle.
Yksikään auto ei muuten mennyt ohi ja sekin kokeiltiin, kun oli pakko. Po joen rannalla keulittiin kilpaa ja Italiaanot ihmetteli pohjosen poikia. Ehjänä tultiin Suomeen pyörät ja pojat.
Kaiken kaikkiaan vaihdoin Katanan seuraavana vuonna uuteen 900 GPZ Kawaan joka oli kuulemma tosi tykki.
Tämä tykki hajosi sittemmin Kasselin alamäkeen. ”250 mittarissa prätkän moottori ei enää leikkaa kiinni vaan menee paskaksi.” Veka 1984.
Katana oli aikansa tuote josta riitti juttua kaikille. Ajettavuus oli mitä oli mutta suoraan mentiin ja kovaa. 20000 kilometriä ja puolitoista kesää.
Missälie tuo pyörä tänään.
Eletään vuoden –82 syystalvea ja Välisalo Oy Espoossa pitää näyttelyviikonloppua. No me sinne tietty. Ja lopputulos on että vanha menopeli vaihtoon ja tilalle Tuliterä Suzuki Katana 1100 mallia 1983. Hinta 36500.- FIM
Meni seuraavat kolme kuukautta jokseenkin hitaasti, mutta koitti hetki kun Välisalolta soitettiin että uuden Suzukin voi noutaa. Oli melko haastavat ekat kilometrit räntäsateessa maalis huhtikuun vaihteessa kun ajoin uutta pyörää kotiin.
Oli myös melko haastavaa ajaa kevätkelillä uutta ja vierasta 111hp pyörää joka keuli jos vain avasi turhan äkisti. No kevät meni ja mopo alkoi pysyä käsissä, tosin käsiä tuo Katana puudutti niin että joskus nukutun yön jälkeenkin oli tumput tikkuja täynnä. Kesäkuuta lähestyttiin ja jo Katana pysyi takiksella pari ekaa vaihdetta. Jotenkin ne tehot vain oli tullut niin tutuiksi että aloin kysellä viritysten perään. Nimi YOSHIMURA kuullosti niin vakuuttavalta nuorikon korvissa, että tilasin oitis nokan, smoothboret ja pakoputkiston Katanaani. Ilman kolmospytyn alipaineletkua mentiin 235 2 päällä länsiväylää ja ihmeteltiin kun ei peli kulje kovemmin vaikka just on viritetty. No päivä jälkeen pantiin tankin pri letku paikolleen ja meno jatkui mutta entistä kovempaa mentiin. Virityksestä oli siis apua.
Leppäsuolla Katanoita oli kesällä –83 neljän pyörän verran joista yksi oli tumman punainen ja muut tumman sinisiä. Tiettävästi ja muistini mukaan niitä tuotiin 14 kappaletta vuonna –83 Yksi –82 kokohopea pyöri myös Esson nurkilla. Samana kesänä Esan Katana osui taksimersun kylkeen keula pystyssä Esson alamäessä, ja sitäkin olin ihan silmin näkemässä. Leppäsuolla tapahtui niinä aikoina, ja ehdittiin siinä baarissa pohtia mikä kulkee ja miten kovaa. Eräiden kanssa sitä kokeiltiinkin moneen otteeseen ja aamuöistä Lauttasaaren viimeisen sillan alle pelit parkkiin ja siitä, seisova maili Espooseen päin. Uskokaa että oli miehekäs olo kun Yoshimura yössä huusi. Wallesmannin kanssa ei onneksi ongelmoitu, ongelmista oli edelliskesänä opittu ja niitä ei pysähdytty selvittelemään vaan perästä kuului jos kuului.
Oli tullut myös uusi ruisku kawa (-83) joka oli nopea ja kummallinen laite. Kawa lähti paikaltaan nopeammin (kun ei keulinut) mutta Katana otti kiinni ja meni ohi jo ennen Hanasaarta. Radalla ei silloin käyty eikä siitä mitään tiedettykään.
Tärkeintä oli liikennevaloväli nopeus ja nopea jarrutus. Katanan jarrut oli kyllä tehokkaat ja riittävät kadulle mutta 19” ensiasennus kumi ei kertakaikkiaan ottanut kaikkea sitä massaa vastaan ja lukittui aina aivan liian helposti.
No kesä moottoripyörien parissa kului, tuli Heinäkuu ja loma.
Eurooppa ja vapaat nopeudet sekä tarinat nopeista autoista kiehtoi. Siis Italiaan. Putkikassi mustekaloilla Katanan perään ja ulos Travemunden satamasta ja vain taivas rajana ajettiin täysiä. Väsyihän nuori mies moisesta ja eka yö vietettiin Hampurin ja Hannoverin välillä. Aamulla sitten ihmeteltiin ranteet kipeinä miten tässä näin kävi. Katanan ajoasento oli mitä oli. Selkää särki ja niskaa jomotti.
Tietoisuus käsien olemassaolosta hiipui mitä lähemmäs Italiaa tultiin..
Enivei, Katana nakutti Italiassa sikapaljon versinkin liikennevaloissa ja sen jälkeen, ei vissiin oktaanit riittäny siihen aikaan Katanalle.
Yksikään auto ei muuten mennyt ohi ja sekin kokeiltiin, kun oli pakko. Po joen rannalla keulittiin kilpaa ja Italiaanot ihmetteli pohjosen poikia. Ehjänä tultiin Suomeen pyörät ja pojat.
Kaiken kaikkiaan vaihdoin Katanan seuraavana vuonna uuteen 900 GPZ Kawaan joka oli kuulemma tosi tykki.
Tämä tykki hajosi sittemmin Kasselin alamäkeen. ”250 mittarissa prätkän moottori ei enää leikkaa kiinni vaan menee paskaksi.” Veka 1984.
Katana oli aikansa tuote josta riitti juttua kaikille. Ajettavuus oli mitä oli mutta suoraan mentiin ja kovaa. 20000 kilometriä ja puolitoista kesää.
Missälie tuo pyörä tänään.
kawabata
New member
meni varmaan noilla smoothbore ynnä yoshimuravirityksillä tosi kovaa, jopa lujempaa kuin vakio gpz1100 ruisku unitrak kawasaki, mutta olikohan kawa vakiokuntoinen?
muistelen pohojosen poikien testanneen pitkillä suorilla siihen aikaan, 1983, katanaa ja ruiskukawaa ja ainakin vakiokunnossa molempien ollessa, kawasaki oli himpun nopeampi, n. 240kmh kawalla ja n.235 katanalla.
tietysti itelläni on kyseinen ruiskukawa, joten tämä tarina on kallellaan sinnepäin, hehiö.
hieno juttu commando.
muistelen pohojosen poikien testanneen pitkillä suorilla siihen aikaan, 1983, katanaa ja ruiskukawaa ja ainakin vakiokunnossa molempien ollessa, kawasaki oli himpun nopeampi, n. 240kmh kawalla ja n.235 katanalla.
tietysti itelläni on kyseinen ruiskukawa, joten tämä tarina on kallellaan sinnepäin, hehiö.
hieno juttu commando.
tiedän pyörän, parivuotta sitten siitä särky yläkerta ja kai samalla alakertaki sai siipeensä...jokatapauksessa se oli kaksmukisena ajojen nopein "twini" 250km/hJos en nyt pahasti metsään mene, niin Joensuun lentokentällä alkukesästä yksi tuollainen turbotettu taisi vetää n. 280km/h tutkaan... rankka peli...
JIMJAK
New member
Kiitokset katanajutuista. Tosin hommasin jo varsinaisen kummajaisen, eli 1100 Spectre Kawan talliini, joten katana saa vielä jäädä odottamaan äkillistä ja yllättävää rikastumistani..
Commandolle erityiskiitokset loistavasta 80 lukuhenkisestä jutusta, melkein aisti miten iso ja raaka rivinelonen mourusi saksan baanalla avaruusalusta muistuttavan prätkän hävitessä horisonttiin..
Lisää tälläsia.
Commandolle erityiskiitokset loistavasta 80 lukuhenkisestä jutusta, melkein aisti miten iso ja raaka rivinelonen mourusi saksan baanalla avaruusalusta muistuttavan prätkän hävitessä horisonttiin..
Lisää tälläsia.
r1150r
New member
Muistan Spectren... Se on oman ainkansa customeita, jotka tehtiin vakiomallista pienentämällä takarengasta ja asentamalla korkeat sarvet, porrastettu satula ja pisaratankki. Näinhän niitä tehtiin. Spectressähän oli lisäksi "kultauksia". On varmasti harvinainen. En muista nähneeni tai kuulleeni valovuosiin. Se oli aikaa ennen custom-buummia. Hondalla oli tuohon aikaan 90-luvun alussa tyylikkäimmät customit: CM 400 T, CX 500 C ja CB 750 C. Ynnä sitten hiukka myöhemmin tulleet VF 750 ja 1100 C, jotka olivat jo hieman toisentyylisiä tehokkaine V-koneiseen.
kawabata
New member
juuh, honda cx500c ja cm400t pikkukustomit tulivat 1980 ja ainakin 1981 oli tuo centtimetri400twini, kun sen ostin uutena.
kawalla oli useampiakin kustommalleja tuon z1 900ltd:n jälkeläisinä, z1000ltd, z750ltd, z440ltd, ainakin tulee mieleen 70-80-lukujen vaihteista.
taisipa ne jotkut jenkkimalliset ltd kawat olla ensimmäisiä polttoaineen ruiskutuksilla vakiokäyttöön tehtyjä moottoripyöriä, vai?
kawalla oli useampiakin kustommalleja tuon z1 900ltd:n jälkeläisinä, z1000ltd, z750ltd, z440ltd, ainakin tulee mieleen 70-80-lukujen vaihteista.
taisipa ne jotkut jenkkimalliset ltd kawat olla ensimmäisiä polttoaineen ruiskutuksilla vakiokäyttöön tehtyjä moottoripyöriä, vai?
Jim Goose
New member
Vuonna -80 tuli jenkkimarkkinoille Z 1000 Kawasaki Z-1 Classic (G1) joka oli perälippaa vaille LTD:n näköinen. Peli oli ruiskulla varustettu. Mallia tehtiin vain yhtenä vuonna. Euroopassa sama laite oli Mk II näköinen, kanttitankkinen ruiskulla oleva Z 1000 (H1) Kumpaakaan ei Suomeen Sumekon kautta tuotu, Z-1 Classic mallia myöhemmin jokunen yksilö yksityisesti. Myöhemmin -81 lähtien tuota ruiskua tuli GPZ 1100 malleissa. Näitä tuli Suomeenkin Sumekon toimittamana.