Katseen käyttö

[J@ck]

Horisonttiin (eli siis silmien tasolta suoraan eteenpäin..mitä siellä sitten onkaan)..ei missään tapauksessa lähelle eteen... se on kaato...


jaa sori..kysyit ilmeisesti Nitroukselta... ps. hyvä vääntö piristäis kummasti....

Ei kysymys ollut varsinaisesti kenellekään - vastauksesi on kyllä mielestäni 100 % oikea

Entä muut tilanteet..?

 

[Nitrous]

^Pitää uskaltaa! Aloitetaanko vaikka täysjarrutuksesta ja kovasta nopeudesta (tai mistä nopeudesta vaan).. Mihin katse täytyy kohdistaa, jotta tasapaino säilyy täydellisesti ja jarrutus on 100% tehokasta? Vai onko katseella tällaisessa tilanteessa edes mitään merkitystä?

No kokeillaan varovasti:

1) Normaali ajaminen:
-Katse liukuu vähintään n. 3-5 sekuntia pyörän edellä kohdistumatta sen kummemmin mihinkään pisteeseen. Suoralla tiellä voi katsella vaikka horisonttiin ja mutkaisella tiellä niin kauas kuin näkee.

2) Rata-ajo sillä tavalla kun itse sen teen:
-Suoran alkaessa katse hakee seuraavan jarrumerkin. Sopivan etäisyyden päässä jarrumerkistä katse siirtyy taittopisteeseen, josta vähän jarrun aloituksen jälkeen katse siirtyy apexiin. Tämä on se vaikein osa itselle, koska jos apexin etsii liian aikaisin, tahtoo myös sisääntaitto aikaistua. Jos taas katsoo liian pitkään taittomerkkiin, ei saa apeksi kiinni. Olenkin pyrkinyt treenaamaan sitä, että ääreisnäön avulla ajolinja pysyisi radan ulkolaidassa taittomerkkiin asti vaikka katse onkin jo mutkassa. Heti taiton jälkeen katse siirtyy ulkokanttaria pyyhkäisten seuraavaan jarrumerkkiin tai niin pitkälle kuin näkyvyyttä on. Saa olla vapaasti eri mieltä. Optimaalinen tilanne varmaan tässäkin olisi jos pystyisi pitämään katseen tasaisesti n. 3s pyörän edellä, mutta itseltäni se ei onnistu vaan katsetta joutuu liikuttelemaan askel kerrallaan.

3) Jarruttaminen suoraan
-Mitä kauempana katseen pystyy pitämään, sen vakaamman ja helposti hallittavamman jarrutuksesta saa.

4) Väistö / jarrutus&väistö
-Koska ennen tilannetta katse on ollut riittävän kaukana (ks. kohta1), olemme havainneet tilanteen kehittymisen ja ennakoineet väistön tarpeen. Heti kun huomataan, että oikeasti tarvitaan jarruttaa/väistää, katse etsii sen vapaan reiän eikä missään nimessä liimaudu siihen hirven/auton tms. kylkeen. Yleensä kannattaa katsella se vapaa reikä sieltä väistettävän kohteen takapuolelta.

5) Hartialukko/mutka meinaa mennä leveäksi.
-Käännä katse pois vaarasta (kaide, metsä, oja, auto, hirvi tms.) sinne turvalliseen paikkaan (tie). Esim. jos mutka meinaa mennä leveäksi niin käännä katse niin paljon sisäkurvin suuntaan kuin pystyt ja mopo kääntyy kuin itsestään. Itse käytän tuota myös rata-ajossa aika paljon. Yleensä kurvi, jonka luuli menevän leveäksi muuttuukin mutkaksi, jossa ulkokanttariin jää pari metriä tilaa ihan pelkästään katsetta siirtämällä.

 

[Koheltaja]

Joku kouluttaja sanoi hyvin ajotaito kakosessa, että kaikki ne muutamat metrit moottoripyörän edessä ovat lähi menneisyyttä.

Toi on hyvin sanottu, kun mennään mutkaan sisään niin katse on jo seuraavassa, ja pääkoppa "piirtää" kolmannen ja neljännen mutkan muotoja ja ajolinjoja. Endurossa on pakko oppia tämä, muuten ajaminen on vauhdin osalta enduron sijaan trialia. Siinä tulee jatkuvasti uusia elementtejä ja latua pitää jatkuvasti lukea aktiivisesti mahdollisimman pitkältä että on aikaa reagoida ladun muutoksiin, toi kouluttajan näkemys kuvastaa hyvin tätä asiaa.

 

[M58]

Entä muut tilanteet..?

Liikenteen vilinässä: motarit, kaupunkiliikenne, mahd. autobahnat jne. Katsotaan liikenteen kehittymistä kauempaa/etäämpää, kuin edellä olevan ajoneuvon käyttäytymisestä. Säästyy tiukoilta tilanteilta äkkipysäyksissä ja voi olla jäämättä kosketus edellä ajavan peräkonttiin.

Eli alla oleva pätee tähänkin.

kaikki ne muutamat metrit moottoripyörän edessä ovat lähi menneisyyttä.

 

[J@ck]

Entäs kun yrität ajaa vaikka 50 m niin hitaasti kuin vaan pystyt. Onko katseella väliä? Toinen juttu, joka ei liity katseeseen. Missä ja miten niitä jalkoja pidetään hidasajossa, vai ihan samako?

Miten ympyrän ajo ohjaustanko rajoittimeen saakka käännettynä... Onnistuuko ja mihin täytyy katsoa, jotta onnistuu ? Tässä on silmien lisäksi yksi jippo ja jos sitä ei osaa käyttää, niin ei osaa ajaa ympyrääkään.
Ympyrän ajo mahdollisimman tiukalla säteellä on minulle niitä juttuja jotka unohtuvat talven aikana. Vai sanoisko, että uskallus ja luottamus itseen unohtuu..

Tiukan ympyrän ajamisesta tulikin mieleen isompi ympyrä. Mites jotkut saavat liikenneympyrän ajon menemään automaattisesti ja ihan luonnostaan? Miksi ympyrän ajo on joillekin muille vaativaa, vaikeaa, hankalaa?


Mun teksit tulee tässä tällain kysyvässä muodossa siksi, että saisitte hieman miettimistä. Myös siksi, ettei tästä tulisi "paatoksellista saarnaamista"

 

[M58]

50 m hitaasti: Katse etäällä, jalat tapeilla ja tarvittaessa kytkimen käytöllä, kaasun annostelulla ja takajarrua laahaamalla ryömittämistä. Käyttökelpoista esim. kaupunkiliikenteessä kun liikenne matelee...

Tiukka ympyrä: Katse ympyrän keskipisteessä ja muu kuten hidasajossa, siis ryömittämistä. Tarvitaan mm. bensiksellä, kun tilaa on vähän ja vaikkapa tiukoissa autohalleissa (nolon näköistä kun porukka vekslaa mopoaan edes takaisin).

Liikenneympyrä: Katse ympyrässä eteen päin niin pitkälle kuin ajorataa ympyrässä näkyy. Tässä vauhtia on yleensä aina niin paljon, että ryömittämistä ei tarvita.

Noilla tavoilla olen pärjäillyt, ja kerran olen mopon kipannutkin, treenatessa. Ryömittämisessä kone tukehtui ympyrässä, liike loppui ja se oli sitten siinä...

 

[Koheltaja]

Mä mitään tollasia mieti ja analysoi, kunhan huristelen menemään ja koitan pysyä pystyssä ja törmäämättä mihinkään

 

[wanico]

No kokeillaan varovasti:

1) Normaali ajaminen:
-Katse liukuu vähintään n. 3-5 sekuntia pyörän edellä kohdistumatta sen kummemmin mihinkään pisteeseen. Suoralla tiellä voi katsella vaikka horisonttiin ja mutkaisella tiellä niin kauas kuin näkee.

2) Rata-ajo sillä tavalla kun itse sen teen:
-Suoran alkaessa katse hakee seuraavan jarrumerkin. Sopivan etäisyyden päässä jarrumerkistä katse siirtyy taittopisteeseen, josta vähän jarrun aloituksen jälkeen katse siirtyy apexiin. Tämä on se vaikein osa itselle, koska jos apexin etsii liian aikaisin, tahtoo myös sisääntaitto aikaistua. Jos taas katsoo liian pitkään taittomerkkiin, ei saa apeksi kiinni. Olenkin pyrkinyt treenaamaan sitä, että ääreisnäön avulla ajolinja pysyisi radan ulkolaidassa taittomerkkiin asti vaikka katse onkin jo mutkassa. Heti taiton jälkeen katse siirtyy ulkokanttaria pyyhkäisten seuraavaan jarrumerkkiin tai niin pitkälle kuin näkyvyyttä on. Saa olla vapaasti eri mieltä. Optimaalinen tilanne varmaan tässäkin olisi jos pystyisi pitämään katseen tasaisesti n. 3s pyörän edellä, mutta itseltäni se ei onnistu vaan katsetta joutuu liikuttelemaan askel kerrallaan.

3) Jarruttaminen suoraan
-Mitä kauempana katseen pystyy pitämään, sen vakaamman ja helposti hallittavamman jarrutuksesta saa.

4) Väistö / jarrutus&väistö
-Koska ennen tilannetta katse on ollut riittävän kaukana (ks. kohta1), olemme havainneet tilanteen kehittymisen ja ennakoineet väistön tarpeen. Heti kun huomataan, että oikeasti tarvitaan jarruttaa/väistää, katse etsii sen vapaan reiän eikä missään nimessä liimaudu siihen hirven/auton tms. kylkeen. Yleensä kannattaa katsella se vapaa reikä sieltä väistettävän kohteen takapuolelta.

5) Hartialukko/mutka meinaa mennä leveäksi.
-Käännä katse pois vaarasta (kaide, metsä, oja, auto, hirvi tms.) sinne turvalliseen paikkaan (tie). Esim. jos mutka meinaa mennä leveäksi niin käännä katse niin paljon sisäkurvin suuntaan kuin pystyt ja mopo kääntyy kuin itsestään. Itse käytän tuota myös rata-ajossa aika paljon. Yleensä kurvi, jonka luuli menevän leveäksi muuttuukin mutkaksi, jossa ulkokanttariin jää pari metriä tilaa ihan pelkästään katsetta siirtämällä.

Ihan hienoa settiä. Mutta tuohon kohtaan 4 voisin mainita kuuden kuolonkolarin kokemuksella, että on aivan turhaa lähteä vaarantamaan omaa henkeä ja kalustoa pelastaakseen jonkun kanan, kissan tai koiran. Säikähtänyt eläin (villi tai lemmikki) liikkuu niin nopeasti, että ei ihmisellä ole mitään toivoa yrittää väistää. Varsinkin jos oma nopeus on yli 50 km/h.

Tiedän myös reilu puoli tusinaa tapauksia joissa kuski kaatoi oman pyöränsä yrittäessään väistää eteen yllättäen pysähtynyttä ajoneuvoa. Näistäkin olisi mielestäni selvitty pienemmillä vaurioilla jos väistöyrityksen sijaan olisi yritetty pysähtyä. Ai miksi?

No siksi että se katseen irroittaminen ja uuden kiintopisteen löytäminen ei näköjään käytännössä kovin monelta onnistu kun on tosipaikka edessä.

 

[PoS]

viestejä haudan takaa? ei vaan, vakava asia.

siksi sitä katseen irrottamista kannattaa treenata. jarrutus ja väistö riittävällä nopeudella ja lyhyellä jarrulla.

 

[M58]

Mä mitään tollasia mieti ja analysoi, kunhan huristelen menemään ja koitan pysyä pystyssä ja törmäämättä mihinkään

No totta Mooses sitä mietiskellä noin yleensä lasketellaan vain. Mutta raapustellessa asiaan liittyvää teoriaa...

Niin kuin itsekin raapustelit.

Toi on hyvin sanottu, kun mennään mutkaan sisään niin katse on jo seuraavassa, ja pääkoppa "piirtää" kolmannen ja neljännen mutkan muotoja ja ajolinjoja. Endurossa on pakko oppia tämä, muuten ajaminen on vauhdin osalta enduron sijaan trialia. Siinä tulee jatkuvasti uusia elementtejä ja latua pitää jatkuvasti lukea aktiivisesti mahdollisimman pitkältä että on aikaa reagoida ladun muutoksiin, toi kouluttajan näkemys kuvastaa hyvin tätä asiaa.

 

[Koheltaja]

Jep, eipä näitä asioita oikein tule ajateltua normi ajossa. Sitten kun on käynyt touhuumassa, tai normi ajossa ollut joku tilanne päällä, sen jälkeen tulee käytyä itsekseen feedbäkkiä mitä tuli tehtyä ja miten jotain olisi voinut tehdä toisin.

 

[shyhander]

Radalla tuo kääntöpaikan merkkaaminen on mulla ainakin hiukan kaksipiippuinen juttu (ehkä siksi etten vaan osaa..) esim Alastaron ykkös- ja nelosmutkaan selkeä kyllä ja kakkoseenkin osittain. Kolmonen ja varsinkin palmas/lemminkäinen taas menee tavallaan jarrumerkin kautta, eli luulen että ainakin palmasissa taitan sen mukaan kun vauhti antaa periksi. En mä lähde kääntämään etäisyysmerkistä, vaan paremminkin mulla on vauhtimerkki. Se on sitten jarrusta kiinni että osuuko apeksi kohdalleen vai mennäänkö pitkäks. En sitten tiedä...

 

[Nitrous]

Entäs kun yrität ajaa vaikka 50 m niin hitaasti kuin vaan pystyt. Onko katseella väliä? Toinen juttu, joka ei liity katseeseen. Missä ja miten niitä jalkoja pidetään hidasajossa, vai ihan samako?

Miten ympyrän ajo ohjaustanko rajoittimeen saakka käännettynä... Onnistuuko ja mihin täytyy katsoa, jotta onnistuu ? Tässä on silmien lisäksi yksi jippo ja jos sitä ei osaa käyttää, niin ei osaa ajaa ympyrääkään.
Ympyrän ajo mahdollisimman tiukalla säteellä on minulle niitä juttuja jotka unohtuvat talven aikana. Vai sanoisko, että uskallus ja luottamus itseen unohtuu..

Tiukan ympyrän ajamisesta tulikin mieleen isompi ympyrä. Mites jotkut saavat liikenneympyrän ajon menemään automaattisesti ja ihan luonnostaan? Miksi ympyrän ajo on joillekin muille vaativaa, vaikeaa, hankalaa?


Mun teksit tulee tässä tällain kysyvässä muodossa siksi, että saisitte hieman miettimistä. Myös siksi, ettei tästä tulisi "paatoksellista saarnaamista"

Näihin ei jaksa vastailla, koska selkeästi tiedät mistä on kysymys.

 

[3JJ]

Liikenteessä: Vilkuile, älä tuijota!

Jos jumitut tuijottamaan esim. kolmion takaa sivutieltä lähestyvää ajoneuvoa, jää sinulla paljon havainnoimatta siitä mitä edessäsi ja toisella puolella tapahtuu.

Muista kuitenkin pysäyttää katse hetkeksi, sillä näköaisti ei päivitä kuvaa silloin kun silmämuna on liikkeessä.

(Helppo testi: Liikuttele silmiä sivuille, sitten ylös-alas, ei sumennu yhtään liikkeen aikana, eli kuva ei välity liikkeen aikana. Jostain syystä silmien pyörittely hämää mekanismia, ja kun pyörittelet silmiä, niin kuva onkin epäselvä liikkeen ajan, kuva välittyy koko ajan.)

 

[J@ck]

Näihin ei jaksa vastailla, koska selkeästi tiedät mistä on kysymys.

Tää onkin "opetusvideo"

 

[marko.fzs]

Katseen käyttö. Yllättävän yksimielistä porukkaa liikkeellä. Tuli jo mieleen että onko tää orkki ollenkaan.
Tässä muutama oma aivoitus, tai aivo pieru riippuu miten sen nyt ottaa.

Katseen käyttö hidasajossa, ok pitää katsoa horisonttiin niin on helpompaa, mutta miksi? Loppujen lopuksi katseella ei olekaan niin paljon väliä, vaan enemmänkin pään asennolla. Sisäkorvan tasapainoelin toimii parhaiten kun pää on suorassa.
Helppo kokeilla, katse eteen, pää suoraan, kädellä jalasta kiinni. Helppoa eikö totta? nyt sama homma katse katsoo samaan paikkaan mutta laittaa leuan rintaan ja pään kallelleen. Ei ollutkaan enää niin kovin helppoa. Tai näin mulla toimii.

Täysjarru, katselee sinne kaukaisuuteen niin jarrun annostelu on helpompaa, tuntee koska perä rupeaa tulemaan rinnalle jne..
Taas jos pitää pään samassa asennossa niin kyllä sitä voi vaikka laittaa silmät kiinni ja käyttää forcea.

Kun yhdistää katseen (horisontista vaaka) ja tämän sisäkorvan tasapainoelimen niin liikkeet pyörän päällä pysyy riittävän pieninä ja herkkinä. Pätee oikeastaan kaikkeen

 

[Pitkiss]

Liikenteessä: Vilkuile, älä tuijota!

Jepujee. Pään kääntäminen ja katseen luominen kohteeseen vie pitempään, kuin pelkästään silmien liikutus (lue: vilkaisu). Meikäläisellä tuo on vasta harjoittelussa eikä meina välillä tuota muistaa, vaan pää pyörii kuin pöllöllä ja ihan turhaan. Tottakai pimeän kulman kurkkaan aina eikä sitä pelkästään silmiä liikuttamalla voi tehdä, mutta esimerkiksi peiliin vilkaisu tulee välillä tehtyä päätä kääntämällä. Siihenkin riittäisi vilkaisu.

Katseen käyttö. Yllättävän yksimielistä porukkaa liikkeellä. Tuli jo mieleen että onko tää orkki ollenkaan.

Ai sulla tuli sama tunne..

 

[Pekkavee]

Täällä on aika paljon painotettu katseen suuntaa pyörän hallinnan kannalta. Mihin katsoa radalla tai kurvissa tai ympyrän ajossa.
Tai väistötilanteessa.
Ihan hyviä kommentteja kaikki.

Liikenteessä on tärkeää katsoa myös joka suuntaan, jotta voi ennakoida tulevat tilanteet.
Ja peileihin kanssa, usein.
Ja ihan ajatuksen kanssa.
Siis antaa katseen vähän kiertää oikealle, keskelle ja vasemmalle. Aina liikennetilanteiden ja risteysten yms. mukaan.
Se on tapa ennakoida tulevia tapahtumia, joihin voi sitten reagoida nopeasti asian vaatimalla tavalla.

Kipalla oli hyvä esimerkki. Vanha herra pyöräilee tien oikeaa reunaa. Tien vasemmalla puolella on vanhainkoti. No sinnehän se kääntyi eikä katsonut taakseen yhtään. Kipalla oli tilanteessa ihan oikea ajatus ja analyysi ja hän kertoi apukuskille miten tässä voi käydä. Hyvin kävi, koska Kipa hiljensi vauhtia ja pystyi väistämään edessään ollutta kääntyjää.

Tuo Kipan ajatus myös siitä, että pitää vähän miettiä muiden tiellä liikkujien ajatusten juoksua on myös erinomainen.
Noita asioita miettimällä voi ennakoida kaikenlaista.

 

[shyhander]

Vaikka asia ei minua koskekaan, niin pitäisikö turvallisuuden nimissä käydä keskustelua katseen käytöstä myös erilaisissa baari- ja yökerhotilaisuuksissa? Miten estää hartialukko ja target fixation? Tulisiko miettiä 3-5 sekuntia tuijotusta pidemmälle?

 

[Nabla]

Jepujee. Pään kääntäminen ja katseen luominen kohteeseen vie pitempään, kuin pelkästään silmien liikutus (lue: vilkaisu). Meikäläisellä tuo on vasta harjoittelussa eikä meina välillä tuota muistaa, vaan pää pyörii kuin pöllöllä ja ihan turhaan. Tottakai pimeän kulman kurkkaan aina eikä sitä pelkästään silmiä liikuttamalla voi tehdä, mutta esimerkiksi peiliin vilkaisu tulee välillä tehtyä päätä kääntämällä. Siihenkin riittäisi vilkaisu.

Tuo vilkaisu koko pään kääntämisen sijaan on tärkeä muistaa myös hidasajossa. Erityisesti kesäisin "strategisilla" paikoilla liikuttaessa kun yleisön pukeutuminen on kevyttä... ei näytä niin törkeältä vilkaisu vs. tuijotus. Tässäkin varmaan pätee aiemmin mainitut aikarajat katseen käytölle