• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Katseen käyttö

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja J@ck
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Meidän kuningatar aina ihmettelee miun pään liikeitä, kun minut on komennettu ohjastamaan kunignattaren kulkuneuvoa tai kuningatar on alentunut tulemaan minun Merssun kyytiin.
Hän kysyy, että miksi mie katselen koko ajan ja joka paikkaan.
Vastaan, että en tiedä, mutta kun se taitaa olla vaan tapa ja tottumus.
Sinullakin Lario taitaa olla ajokokemusta ja ikää sen verran, että tiedät miksi.
 
Tuo oli myös aika mielenkiintoinen kommentti. Miten ne katseen käytön virheet tulevat radalla helpommin esiin?
Onko kyseessä ehkä väärä ajolinja vai väärä jarrutuspaikka vai radalle hyppäävä hölkkääjä tai kani vai mikä?

Kaivetaan hieman kevyehköä alumiinipalkkia esiin.

Pää ei käänny, leuka on alhaalla & mutkat ajetaan mutterina. Helppo huomata mm. siksi, että tarkkailijan ei tarvitse pälyillä punasilmäkaneja, ja vaikka siksi, että virheet tulevat systemaattisesti, koska rata pysyy samana.
 
Ajotaitokursseilla tai radalla ei voi oikeesti katsoa kovin laajasti liikenneympäristöön, joka kyllä liikenteessä on aina läsnä. Ei siellä radalla tai harjoituskentällä ole sivulta tulevia autoja, leikkiviä lapsia, liikennevaloja ja muita juttuja, joita liikenteessä pitää katsoa.
Haastavampaa on ymmärtääkseni liikenne kuin rata mitä tulee katseen käyttöön. Pitää vaan nähdä niin paljon pienessä ajassa.

Siinä missä radalla katseen tulee olla 110% fokusoituna siihen "putkeen" mihin olet menossa, niin radalla harjaantunut samalla omaksuu kadulla laveamman katseen käyttöön, ennakoimaan lapset, eläimet, autot, milloin mitäkin.

Siinä ohessa kun oppii omat rajansa radalla, niin väistöt, jarrutukset jne, niin paljon helpompia suorittaa myöskin kadulla.

Lähden ainakin siitä, että orgin ratakurssit tähtäävät juuri näiden taitojen parantamiseen. On valitettavaa, että tämä sana "rata" karsii niin monen motoristin taitojensa harjaannuttamisesta "turvallisissa" olosuhteissa.

Maksettu vakuutus kun ei ole tae selvitä tiukasta tilanteesta hengissä!
 
Siinä missä radalla katseen tulee olla 110% fokusoituna siihen "putkeen" mihin olet menossa, niin radalla harjaantunut samalla omaksuu kadulla laveamman katseen käyttöön, ennakoimaan lapset, eläimet, autot, milloin mitäkin.
Mielenkiintoinen ajatus. Kun katsoo 110% putkeen, niin siinähän sitten omaksuu katsomaan koko liikenneympäristön ja ennakoimaan kaikenlaisia tilanteita mitä liikenteessä tulee vaikka mistä suunnasta.
 
Uskaltaako sitä enää ajaa ollenkaan kun liikenteen havainnointi on näin pirun haastavaa.
 
Ylipäätään kadulla ja kaupungissa on se ongelma, että katsoa jäpitetään vain eteen. Isommat niskojen ja silmien kääntelyt voi aiheuttaa ajamiseen epävarmuuden tunnetta, varsinkin jos ollaan kaartamassa samalla. Radalla on "pakko" kääntää päätä niin paljon kuin niskat antaa myöten ja lisäksi vääntää silmätkin seljälleen PLUS käännettävä neulansilmässä tarkasti suunniteltua ajolinjaa. Se opettaa hallitsemaan pyörää vaikka katse on kaukana muualla.
 
Mielenkiintoinen ajatus. Kun katsoo 110% putkeen, niin siinähän sitten omaksuu katsomaan koko liikenneympäristön ja ennakoimaan kaikenlaisia tilanteita mitä liikenteessä tulee vaikka mistä suunnasta.

Kannattaa erottaa näytteen otto (katseen käyttö) ja sen analysointi (nähdyn hahmottaminen). Yksikään analyysi ei voi olla tarkempi kuin näyte.

Viet tätä nyt ihan tarkoituksella omalle harhapolulle. Mikäpäs siinä. Kyllä foorumille bittejä mahtuu.

Niin joo. Jos pointti on todistaa, että liikenteessä on enemmän muuttujia kuin radalla, niin voin allekirjoittaa.

Entäs sitten?
 
Mielenkiintoinen ajatus. Kun katsoo 110% putkeen, niin siinähän sitten omaksuu katsomaan koko liikenneympäristön ja ennakoimaan kaikenlaisia tilanteita mitä liikenteessä tulee vaikka mistä suunnasta.

Näin olen sen kokenut 50v motorisoidulla laitteella liikenteen seassa liikkuneena.
 
...

Summasummarum: näinollen "katseenkäyttö" ja "liikenteen havainnointi" ovat mielestäni kaksi eri käsitettä.:)

Samaa mieltä ja osa taitaa ihan vaan periaatteesta tehdä asiasta kovin vaikean kuuloista sekä tahallaan sekoittaa asiat.
 
Tässä ihan mielenkiintoinen video kuinka silmät käyttäytyvät tarkastellessa maisemaa ja liikkuvaa kohdetta.
Ei valitettavasti sisällä moottoripyöriä.
https://www.youtube.com/watch?v=YJbKieEC49M
Koko homma toimii myös toiseen suuntaan, eli katsottava kohde on paikoillaan ja katselija (tässä tapauksessa motoristi) liikkuu.
Mitä tuo sitten tarkoittaa käytännössä? Aivot saavat eniten informaatiota juuri tarkasteltavasta kohteesta. Kroppa tekee niin kuin aivot käskee.

Pari vuotta sitten laskettelin takaisin Espooseen Lohjan suunnalta. Letkeetä mutkaa ja vähän liikennettä.
Oli syksy ja paljon vaatetta päällä eli kankeata, sekä myös melko väsynyt.
Muutenkin jo nojasin tankoa vasten niin kokeilin kuinka hyvin katseella ohjaaminen onnistuu.
Yritin pitää pään suorassa ja olla täysin liikkumatta, käyttäen vain silmiä.
Melkoinen yllätys oli, että vain kääntämällä katsetta (ei päätä) pystyi ajamaan mutkat ilman ongelmia. Ohittaminenkin toista kaistaa käyttäen oli aivan yhtä helppoa. Jos hieman saa liioitella niin lähestulkoon renkaiden lämmittäminenkin olisi onnistunut.
Toki kroppa teki kaiken ohjaamisen, mutta se tuntui kuin olisi pelkästään katseella ohjannut.
 
Nyt kun on vielä muutama viikko aikaa miettiä näitä juttuja, niin katse hyvä ja vauhti paha.

Ainakin kun kahlasin läpi nuo Itävallan ( lue mutkatie, ei vain lievä poikkeama ajosuunnassa)
onnettomuus tilastot.

Yllättävää oli että Veeti Vetomies yli 100kW laitteellaan ratanahoissaan ja rintapanssarilla ajaa itsensä hengiltä kymmen kertaa todennäköisemmin kuin Hippu Küllberg alle 20 kW skootterilla ja mikroshortseilla....

Ja täysin sama tilanne on vakavissa onnettomuuksissa. Vasta lievissä onnettomuuksissa Veetin ratanahat pesee Hipun säihkysääret.
 
Ajotaitokursseilla tai radalla ei voi oikeesti katsoa kovin laajasti liikenneympäristöön, joka kyllä liikenteessä on aina läsnä. Ei siellä radalla tai harjoituskentällä ole sivulta tulevia autoja, leikkiviä lapsia, liikennevaloja ja muita juttuja, joita liikenteessä pitää katsoa.
Haastavampaa on ymmärtääkseni liikenne kuin rata mitä tulee katseen käyttöön. Pitää vaan nähdä niin paljon pienessä ajassa.

Aika huonosti menee liikenteessäkään jos jäät katsomaan jokaista autoa, lasta yms., koska silloin tapahtuu ns. target fixation, eli näet vain sen kohteen jota katsot. Tässä sekoitetaan suloisesti katseen käyttö ja havainnointi keskenään. Tietenkin liikenteessä pitää havainnoida ympäristössä tapahtuvat asiat aivan kuten radallakin, mutta asioiden havaitseminen on eri asia kuin katseen käyttö moottoripyörän tehokkaan ohjaamisen apuna.
Tässä pieni esimerkki:

Vaihtoehto1:
Ajat tietä pitkin ja katseesi kulkee pääasiallisesti riittävästi pyörän edellä ja katse osoittaa haluttuun kulkusuuntaan. Koska katse toimii oikein (on riittävän kaukana), havaitset ilman eri katsomista, että sivutietä lähestyy auto risteystä. Tässä kohtaa tietenkin hälytyskellot jo vähän pirahtaa. Kuten arvattua auto tulee kolmion takaa eteesi, mutta osaat etsiä katseella sen vapaan reiän johon voit väistää. Tällä kertaa se turvallisin paikka oli vastaantulijan kaista, koska olit havainnut, ettei vastaantulijoita ole silloin kun hälytyskellot ensimmäistä kertaa pirahtivat.

Vaihtoehto2:
Ajat tietä pitkin ja katse ei toimi vaan kulkee liian lähellä pyörää, joten et huomaa sivutieltä lähestyvää autoa ennen kuin se on jo tulossa ajokaistallesi. Jäät tuijottamaan auton kylkeä, etkä saa tehtyä kunnollistä väistöliikettä vaikka miten mielestäsi yrität. Osut auton kylkeen aika tarkasti siihen kohtaan, jota tuijotit.
 
Tuo oli myös aika mielenkiintoinen kommentti. Miten ne katseen käytön virheet tulevat radalla helpommin esiin?
Onko kyseessä ehkä väärä ajolinja tai väärä jarrutuspaikka vai radalle hyppäävä hölkkääjä tai kani vai mikä?

Yleisimmät virheet ovat liian lähellä pyörää kulkeva katse ja/tai se, että katse jumittuu yhteen pisteeseen liian kauaksi aikaa. Mitä haastavampaa/pidempää/jyrkempää mutkaa ajetaan, sen helpommin huono katseenkäyttö erottuu. Käytännössä huonosti toimiva katse johtaa kulmikkaaseen ajamiseen.
 
Mielenkiintoinen ajatus. Kun katsoo 110% putkeen, niin siinähän sitten omaksuu katsomaan koko liikenneympäristön ja ennakoimaan kaikenlaisia tilanteita mitä liikenteessä tulee vaikka mistä suunnasta.

Kuinka monella teistä katse on putki? Meikäläisen näkökenttä ainakin on n. 180 astetta.

P.S. Minä olen Pekka ihan oikeasti huolissani siitä, että sinä koulutat toisia motoristeja kun itseltäsi tuntuu olevan vähän yksi ja toinen ajamisen perusasia ihan totaalisen hukassa.
 
Yllättävää oli että Veeti Vetomies yli 100kW laitteellaan ratanahoissaan ja rintapanssarilla ajaa itsensä hengiltä kymmen kertaa todennäköisemmin kuin Hippu Küllberg alle 20 kW skootterilla ja mikroshortseilla....

Ja täysin sama tilanne on vakavissa onnettomuuksissa. Vain lievissä onnettomuuksissa Veetin ratanahat pesee Hipun säihkysääret.

Itse asiassa tuossa ei ole oikeastaan mitään yllättävää. Se kyykkypyöräilijä alppiteille vain ottaa moninkertaisesti isomman riskin kuin se skootterikuski. Toiset tekee sen tietoisesti, toiset tietämättään, mutta lopputulos on molemmissa tapauksissa sama jos sattuu lipsahtamaan.
 
Re: Katseen käyttö

Itse asiassa tuossa ei ole oikeastaan mitään yllättävää. Se kyykkypyöräilijä alppiteille vain ottaa moninkertaisesti isomman riskin kuin se skootterikuski. Toiset tekee sen tietoisesti, toiset tietämättään, mutta lopputulos on molemmissa tapauksissa sama jos sattuu lipsahtamaan.
Kumpikin ottaa sen tiedostamatta tai ainakin perustuen vääriin luuloihun ja tietoihin . Ellei sitten ole kokemusta alppitiellä kolaroinnista.
 
Kuinka monella teistä katse on putki? Meikäläisen näkökenttä ainakin on n. 180 astetta.
Ei ole kaikissa olosuhteissa, kaikella kunnioituksella kokemustasi ja osaamistasi kohtaan, sillä lähes kaikki on suhteellista. Motarilla/radalla/autobahnalla nopeutta kikottimessa, prätkä tai kotilo, over 150 kmh ja siitä se näkökenttä kapenee, mitä kovempaa mennään.

Ja esim,. elävästä elämästä, kun se on ihmeellisintä, nyt koskien edellä olevan perävalon tuijottamista aamuisessa liikenteestä henk.koht.

Tuttuakin tutumpi valoristeys ja aamun hämärää ja hetken odotus valojen vaihtumista ja katse edellä olevan Seatin perävaloissa. Valo vaihtuu ja kaikki liikkeelle, myös vas. puoleisen kaistan autot, kunnes Seat yht.äkkiä ennen risteysalueelle tuloa löi liinat kiinni ja meikä melkein peräluukussa, ja manaten mitä h******ä, ja sitten katse valoihin ja siellähän se punainen loisti kuin paholainen. Siis Seatin edessä oleva paku liikkeelle, kun viereisen vas. kääntyville syttyi vihreä, suoraan meneville palaessa edelleen punainen. No, paku kerkis, Seatti tajus ja meikäläinen hönäs.

Ja näin niitä pikku jonoissa ja letkoissa tapahtuvia perään ajoja syntyy, kokeneillekin. Kotiloissa pellit ja tyynyt suojaa, prätkä on paljon armottomampi.
 
Back
Ylös