• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Ktm superduke modifikaatiot

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja brand x
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Nyt lähti se shifteriki sitte tilaukseen... ainoa mitä tuohon romuun enää vois ostaa on turbo ja hiilikuituvanteet
biggrin.gif


Niin ja tottakai koko alustan voisi vaihtaa laadukkaampaan, mutta tuskin omilla taidoilla tulee vastaan.
 
kuvaa omasta vehkeestä ;)

a1df2243d126d80b4c68654fb81eb89b.jpg


Onkos kukaan laittanut omaan peliin dragbar tankoa? Ja jos on niin kuvia ja kommentteja tangosta kehiin.
 
Nyt alkaa vihdoilla duke kasassa kaiken mailman maalauksien ym muiden huolto hommien päätyttyä. Tuli samalla myös huollatettua nuo etupumput ja taka iskari.

Nyt oli tarvis säätä alusta edes johonkin malliin. Itellä elopaino reikut 95kg jne. Radalla en aja. Kiinostaa lähinnä ns painuma lastattuna? Takajousen esijännite n?? ja hyväksi todetut ns napsujen määrät?

Mielelläni kuuntelen vinkkejä kokeneimmilta. itellä ei ole näistä katupyörän säädöistä hajuakaan...
 
Nyt alkaa vihdoilla duke kasassa kaiken mailman maalauksien ym muiden huolto hommien päätyttyä. Tuli samalla myös huollatettua nuo etupumput ja taka iskari.

Nyt oli tarvis säätä alusta edes johonkin malliin. Itellä elopaino reikut 95kg jne. Radalla en aja. Kiinostaa lähinnä ns painuma lastattuna? Takajousen esijännite n?? ja hyväksi todetut ns napsujen määrät?

Mielelläni kuuntelen vinkkejä kokeneimmilta. itellä ei ole näistä katupyörän säädöistä hajuakaan...

Alustan säädöiksi kadulle ne vakionapsut. Jos tuntuu löysältä niin kokeilee sport-asetusta, mutta vakio asetuksellakin laskee radallakin reilusti keskiryhmän nopeamman puoliskon vauhtia ilman mitään ongelmia. Lastattu painuma eteen n. 35mm tai vähän yli ja taakse 25-30mm. Takajousen esijännityksen mitta määräytyykin sitten tuon painuman mukaan.
Kadulla ajellessa on tärkeintä, että nuo painumat ovat kohdallaan, napsujen merkitys tulee esille sitten kovemmassa ajossa.

Edit. Sun painolla voi olla, että takapäässä esijännityksen joutuu kiertämään aika tiukalle, että saa painumat tontille, joten voi olla, että pykälän jäykemmällä takajousella alusta toimii paremmin. Muistelen, että 65-70kg ajokamat päällä oli 6mm esijännityksellä painuma n. 30mm. Tämä tosin ihan muistin varaista ja kannattaa mittailla painumat ennen kuin alkaa jousia tilailemaan.
 
Viimeksi muokattu:
Itse laitoin SDR:ään ohjekirjan mukaiset sport-asetukset ja pakko sanoa että ainakin minun kohdallani muutos parempaan oli käsinkosketeltava.

Sen sijaan mitä tulee noihin esijännitysten muuttamisiin, niin iskari-spesialisti Skog Racing antoi varsin jyrkät tuomiot
niiden kanssa leikkimiselle, kun kyseessä ei ole progressiivinen jousi. Ylipäätään hänen kantansa hifistelylle painumien osalta oli hämmästyttävän tuomitseva. Kun ottaa huomioon että kys herra on siivittänyt 7 maailmanmestaria eri luokissa
menestykseen, en ainakaan itse lähde juurikaan kyseenalaistamaan sanojaan =)
Lineaarinen jousi kun ei jäykisty sisäänpainuessaan lainkaan, nousee kuulemma esille se riski että liiallisen kiristämisen myötä jousen mahdollinen pohjaaminen heilauttaa ukkelin horsmansyöntiin ennen kuin ehtii kissaa sanoa. itse olen 198 cm ja 115 kiloa ajokamoissa ja ainakaan
minun ei ole tarvinut häslätä esijännityksen kanssa laisinkaan. Ja alusta (WP) toimii mielestäni täysin moitteetta.
Niin radalla kuin kovavauhtisilla roudan raiskaamilla mutkillakin. Ja tämä siis vain SDR:n WP alustaa silmälläpitäen.
Muusta en sano mitään :)
 
^Aika outoa kommenttia, olisiko Skog Racingin osaaminen enemmän motocross- ja enskapuolella, jossa on vähän omat juttunsa. Takaiskarin oikealla esijännityksellä on todella suuri merkitys pyörän käyttäytymiseen (vrt. esim. yksin ajo vs. kakspäällä). Tuskin kukaan saa takajousta pohjaamaan, taitaa ennemmin siellä iskari ja sen stopparit pohjata. Linkustokaan on tuskin lineaarinen, joten aika monttuun saa vetää ennen kuin takanen pohjaa.

GuessWho on aika samalla hehtaarilla painon puolesta kuin itse olen ja (edes lähes) oikealla esijännityksellä on todella iso merkitys ajettavuuteen. En itsekään huomannut ennen kuin sen kokeili parilla eri pyörällä:) (sillä oletuksella, että vakiona jousitus on liian löysä ja esijännitystä liian vähän)

Itse olen siinä uskossa, että ensin jouset ja esijännitys kuntoon, sitten vasta vaimennusominaisuuksien maailmaan. "Tieto lisää tuskaa".
 
Juu, tuo on tietääkseni totta että herra Skog on niittänyt suurimmat kannuksensa näppylärengas-puolella, mutta vastaa myös mm. poliisien pyörien alustoista. Lähinnä kai kyse oli siitä että liiallinen kiristys painaa jousta kasaan ja tämän seurauksena jousen painumavara saattaa loppua kovassa paikassa. Korostan että itse liikun viisaampien harteilla tässä asiassa ja kertomani ei pohjaa omaan osaamiseeni todellakaan vaan ihan kerättyyn tietoon. Tosin Skogin kanssa jutellessani hänellä oli tarkkaan tiedossa mikä pyörä, mikä alusta ja millaista ajoa ajan.

Voihan se olla niinkin että minulle vain sattui hyvä tuuri omien säätöjeni kanssa koska loistava alusta on yksi suurimpia riemun asioita mitä Kotari on tuonut tullessaan. Tämän ei tietenkään tarkoita muuta kuin sitä että kenties minulla ei vain ole tietoa paremmasta :banned:

Mutta tässä sitä opitaan kokoajan lisää samalla :;):
 
Nyt kyllä on Skog Racingissä puhuttu läpiä päähän tai sitten sanoma on ymmärretty väärin. Tod. näk. on tarkoitettu, että tuon vakiojousen kanssa ei kannata kiertää esijännitystä tappiin jos kuski on reilusti liian painava ko. jouselle. Tai sitten on tarkoitettu, että kun kerran on saatu painumat kohdalleen, ei niitä tarvitse/kannata ruuvata jos ei tiedä mitä tekee.

Pyörän alustan ja ajogeometrian toiminnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että alustan painumat ovat kuskin painolle sopivat. Esim. itselläni Super Dukessa painumien muutos vs. vakioasetus oli muistaakseni keulassa ~+10mm, mikä tarkoitti käytännössä sitä, että pyörä alkoi kääntymään myös keskimutkassa. Super Duken jousituksen säätämisessä rata-ajoon/kadulle kunnolliseksi on omat haasteensa, koska takaiskarin joustomatka on huomattavasti suurempi kuin kyykkypyörissä. Takapään jousto on myös keulan joustoon suhteutettuna suhteellisen suuri, mikä johtaa siihen, että perä ui herkästi liian syvällä keskimutkassa, minkä seurauksena geometria loivenee, jolloin pyörä ei käänny ja keulalle on vaikea saada riittävästi painoa.

Super Dukessahan ei ole takaiskarissa linkkua ollenkaan, joten iskarin toiminta on käytännössä lineaarista. Progressiivisuutta ei alustassa yleensä kaivata kuin katuajossa, jossa samalla jousella pitäisi pärjätä mukavasti niin yksin kuin 2-päälläkin. Tämä tarkoittaa sitä, että on lähes pakko käyttää progressiivista jousta/linkkua jos halutaan, että yksin ajaessa pyörä ei ole pintakova tai ettei takajousi pohjaa 2-päällä. Perus-Duken lineaarisen takajousen/linkun puutteen huomaa hyvin siitä, että pyörä painuu todella alas 2-päällä ajaessa. 2-päällä iskarin pohjaaminen lieneekin mahdollista, mutta yksin ajellessa en saanut sitä pohjaan edes hyppyistä.

Edit. Iskarithan tuossa Super Dukessa ovat vakionakin ihan loistavaa kamaa, pyörän geometria on vain vähän hassu mutka-ajelua ajatellen: Pirun ketterä nopeissa suunnan muutoksissa, mutta kankea pitkissä mutkissa.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt kyllä on Skog Racingissä puhuttu läpiä päähän tai sitten sanoma on ymmärretty väärin. Tod. näk. on tarkoitettu, että tuon vakiojousen kanssa ei kannata kiertää esijännitystä tappiin jos kuski on reilusti liian painava ko. jouselle. Tai sitten on tarkoitettu, että kun kerran on saatu painumat kohdalleen, ei niitä tarvitse/kannata ruuvata jos ei tiedä mitä tekee.

Pyörän alustan ja ajogeometrian toiminnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että alustan painumat ovat kuskin painolle sopivat. Esim. itselläni Super Dukessa painumien muutos vs. vakioasetus oli muistaakseni keulassa ~+10mm, mikä tarkoitti käytännössä sitä, että pyörä alkoi kääntymään myös keskimutkassa. Super Duken jousituksen säätämisessä rata-ajoon/kadulle kunnolliseksi on omat haasteensa, koska takaiskarin joustomatka on huomattavasti suurempi kuin kyykkypyörissä. Takapään jousto on myös keulan joustoon suhteutettuna suhteellisen suuri, mikä johtaa siihen, että perä ui herkästi liian syvällä keskimutkassa, minkä seurauksena geometria loivenee, jolloin pyörä ei käänny ja keulalle on vaikea saada riittävästi painoa.

Super Dukessahan ei ole takaiskarissa linkkua ollenkaan, joten iskarin toiminta on käytännössä lineaarista. Progressiivisuutta ei alustassa yleensä kaivata kuin katuajossa, jossa samalla jousella pitäisi pärjätä mukavasti niin yksin kuin 2-päälläkin. Tämä tarkoittaa sitä, että on lähes pakko käyttää progressiivista jousta/linkkua jos halutaan, että yksin ajaessa pyörä ei ole pintakova tai ettei takajousi pohjaa 2-päällä. Perus-Duken lineaarisen takajousen/linkun puutteen huomaa hyvin siitä, että pyörä painuu todella alas 2-päällä ajaessa. 2-päällä iskarin pohjaaminen lieneekin mahdollista, mutta yksin ajellessa en saanut sitä pohjaan edes hyppyistä.

Edit. Iskarithan tuossa Super Dukessa ovat vakionakin ihan loistavaa kamaa, pyörän geometria on vain vähän hassu mutka-ajelua ajatellen: Pirun ketterä nopeissa suunnan muutoksissa, mutta kankea pitkissä mutkissa.

Todellakin suositus oli häneltä että esijännityksen sijaan tulisi ensin vaihtaa painolle soppelimpi takajousen jäykkyys.
Mutta en todellakaan kiistä sitä etteikö kyse voisi olla väärinymmärryksestäkin omalta osaltani. Moisen velhon kanssa kun juttelee niin oma kompetenssi loppuu kahteen ensimmäiseen virkkeeseen :p

Mutta näinhän tässä nyt uhkaa käydä että Hra Nitrous pääsee kauden alussa mun häirinnän kohteeksi ja katsellaan kohtuullista korvausta vastaan että mitä tapahtuu kun esijännärit laitetaan kohdilleen. Geometriaan vaikuttanee kuitenkin SDR:n osalta melkolailla jyrkempi ohjauskulma verrattuna perus SD:hen ? Ainakin omasta mielestäni reippaassa mutka-ajossa on selvä ero herkkyydessä, ja tässä tapauksessa nimenomaan SDR:n hyväksi (noh, tietysti kuka mistäkin tykkää). Koko mutkan ajan ajettaessa yllätyksen teki enemmänkin melkeinpä yliherkkyys kuin jäykkyys. Toki tähän varmasti myös vaikutti KTM-kulttuurishokki kun äkkivaihdos B-Kingistä tuli ajankohtaiseksi aikanaan. Näiden kahden mutkaominaisuudet kun eivät mahdu edes samalle maailmankartalle.
 
Viimeksi muokattu:
Super Dukessahan ei ole takaiskarissa linkkua ollenkaan, joten iskarin toiminta on käytännössä lineaarista. Progressiivisuutta ei alustassa yleensä kaivata kuin katuajossa, jossa samalla jousella pitäisi pärjätä mukavasti niin yksin kuin 2-päälläkin. Tämä tarkoittaa sitä, että on lähes pakko käyttää progressiivista jousta/linkkua jos halutaan, että yksin ajaessa pyörä ei ole pintakova tai ettei takajousi pohjaa 2-päällä. Perus-Duken lineaarisen takajousen/linkun puutteen huomaa hyvin siitä, että pyörä painuu todella alas 2-päällä ajaessa.
Iskunvaimentimen liike on ehkä kohtuullisen lineaarinen. Iskunvaimennin voi olla PDS/TTX tyyppinen toisella männällä jolloin vaimennukseen saadaan progressiota.

Eli perä voi painua paljonkin mutta vaimennus on silti progressiivinen ja "tuntuma" hieman linkustollisen perän tapainen.

Tämä nyt näin mutuiluna. Crossipyörissä on ollut molempaa, pds perä progressiivisella jousella ilman toista mäntää ja nyt on vakiovaimennin lineaarisella jousella. En juuri ole eroa huomannut. Miulla onkin hieman tunnoton hanuri näitä aistimaan.
 
Todellakin suositus oli häneltä että esijännityksen sijaan tulisi ensin vaihtaa painolle soppelimpi takajousen jäykkyys.
Mutta en todellakaan kiistä sitä etteikö kyse voisi olla väärinymmärryksestäkin omalta osaltani. Moisen velhon kanssa kun juttelee niin oma kompetenssi loppuu kahteen ensimmäiseen virkkeeseen :p

Mutta näinhän tässä nyt uhkaa käydä että Hra Nitrous pääsee kauden alussa mun häirinnän kohteeksi ja katsellaan kohtuullista korvausta vastaan että mitä tapahtuu kun esijännärit laitetaan kohdilleen. Geometriaan vaikuttanee kuitenkin SDR:n osalta melkolailla jyrkempi ohjauskulma verrattuna perus SD:hen ?

Sijota talven aikana 80€ oikean jäykkyiseen takajouseen niin voin tulla osoittamaan, että mistä ruuvista pitää kääntää ja mihin suuntaan. :;): Vaikea sanoa kuinka paljon tuo geometria ero (ja hieman erilainen iskari) vaikuttaa käytännössä, kun en ole rataa tuolla ärrällä ajanut.

Edit. Hyvä tarkennus willik. En tähän hätään ole varma, mutta muistelisin, että Dukessakin on tuollainen 2-mäntäinen iskari. Jännä juttu muuten tämä progressiivisuus. Radalla ymmärtääkseni tähdätään mahdollisimman lineaariseen alustan toimintaan ja kadulla progressiivisuudella haetaan mukavuutta ja laajaa käyttöaluetta kuorman suhteen. Kuinka tuolla kurapuolella? Onko progressiivisuus tärkeä ominaisuus vai ei ja kummassa se vaikuttaa enemmän, jousessa vai vaimennuksissa?
 
Viimeksi muokattu:
Ohjekirja sanoo takapään esijännityksestä että 6 kierrosta tai jotain?! ja joku puhu että 6mm? Siis ne perus asetukset. Lasketaanko noita mittoja siitä kierteen alusta alkaen vai mikä se lähtökohta on. Krossimopona mulla on yammu ja siinä on kerrottu esijännityksen max ja min mitat. Hitto ku ei tullu sillo purkaessa mitattua. Tuntu vaa jotenki nii pirun kovalle ku sitä on nyt tiukattu sillee et kierrettä on näkyvissä jok 25mm. Tosin eipä tuossa ole puoleenvuoteen tullu kiikuttuakaan ja yammussa nyt on semmuen retku että tuntuu tuo jäykkyys tietysti oudolle...

Oks kukaan muuten löytäny netistä oikein kunnon manuaalia ilmaiseksi tähän vehkeeseen?
 
Ohjekirja sanoo takapään esijännityksestä että 6 kierrosta tai jotain?! ja joku puhu että 6mm? Siis ne perus asetukset. Lasketaanko noita mittoja siitä kierteen alusta alkaen vai mikä se lähtökohta on. Krossimopona mulla on yammu ja siinä on kerrottu esijännityksen max ja min mitat. Hitto ku ei tullu sillo purkaessa mitattua. Tuntu vaa jotenki nii pirun kovalle ku sitä on nyt tiukattu sillee et kierrettä on näkyvissä jok 25mm. Tosin eipä tuossa ole puoleenvuoteen tullu kiikuttuakaan ja yammussa nyt on semmuen retku että tuntuu tuo jäykkyys tietysti oudolle...

Oks kukaan muuten löytäny netistä oikein kunnon manuaalia ilmaiseksi tähän vehkeeseen?

Esijännityksen vakiomitta on tosiaan tuo 6 kierrosta = 6mm. Tuo 25kierrosta = 25mm esijännitystä on (melko) varmasti liikaa, koska lastatun painuman pitäisi olla tuota 25-30mm luokkaa. Tuolla esijännityksellä vapaa painuma on varmasti nollissa. Jos taas tuolla esijännityksellä saat lastatun painuman kohdalleen, on jousi varmasti ihan liian löysä sinulle. Liika esijännitys johtaa aikamoiseen pintakovuuteen.

Edit. Painuma siis mitataan taka-akselista johonkin sopivaan pisteeseen, joka on suoraan takahaarukan yläpuolella. Esim. joku katteen kulma tms. Lastattu painuma saadaan kun ensin mitataan etäisyys takahaarukan ja em. pisteen välillä niin, että takapyörä on ilmassa ja sitten mitataan sama etäisyys kun kuski istuu pyörän päällä ja pyörä on pystyssä. Painuma on noiden mittojen erotus. Vapaa painuma on sitten muuten sama, mutta ilman kuskia.
 
Viimeksi muokattu:
En tähän hätään ole varma, mutta muistelisin, että Dukessakin on tuollainen 2-mäntäinen iskari. Jännä juttu muuten tämä progressiivisuus. Radalla ymmärtääkseni tähdätään mahdollisimman lineaariseen alustan toimintaan ja kadulla progressiivisuudella haetaan mukavuutta ja laajaa käyttöaluetta kuorman suhteen. Kuinka tuolla kurapuolella? Onko progressiivisuus tärkeä ominaisuus vai ei ja kummassa se vaikuttaa enemmän, jousessa vai vaimennuksissa?
Kotarin crossi iskarin vaimennuksen on oltava vielä enemmän progressiivinen, kun iskunvaimennin on hyvin makaavassa asennossa takahaarukkaan nähden ja iskarin liike on degressiivinen(loppuun päin hidastuva). SD:ssä iskari on takahaarukan kanssa lähes 90´ kulmassa jolloin liike on lineaarinen. Välttämättä vaimennuksella ei tarvitse tehdä progressiota tässä tapauksessa. (tästä on kelkkapuolella esimerkkejä, lynx pystykeula vs. polaris)

Crossipyörissä iskunvaimentimien progression etu on mielestäni ihan se, että iskareiden alkujousto saadaan herkäksi. Alkupään herkkyys ja loppupään jäykkyys taas sitten sietää hyppyrit ja patikot paremmin ettei iskari pääse pohjaamaan.

Ratapyörässä ehkä lineaarinen jousitus tuo paremman tuntuman alustaan, kun pidon rajalla on taiteiltava ja pohjaaminen sinänsä hallittua. Tiellä taas progressio auttaa siihen, että iskarit ei pääsisi pohjaamaan. Pohjaaminen aiheuttaa aika usein vaaratilanteita ja muuten taas ajotuntuma kadulla ei ole niin justiinsa. Rossissa taas herkkyys tuo pitoa ja saa näin olla enemmän kaasulla. Teksti sisältää asiavirheitä ja henkilökohtaista mielipidettä yms. pohdintaa.
 
kun SD tuli talliin viime kesänä, niin se näytti tältä
128.jpg


Ja tältä se näyttää nykyään. Putket lyheni hieman ja perämuovit sai samalla myös hieman sahasta. Crossitanko vaihtui dragbariksi. Peilit tulee olemaan tangonpäämallit. Oranssit katteet on todellisuudessa saman värisiä, mutta Nokia jotenkin muuttelee noita :)
27012012049-1.jpg


Perän uuteen ilmeeseen olen tyytyväinen. Ei ole enää niin raskaan näköinen.
27012012045.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Nyt sain uuden virtalukon dukeen ja niinhän siinä kävi että pyörä ei lähteny käyntiin. Avain ei käänny kuin siihen asentoon, että virrat tulee päälle, mutta ei enempää. Ei kai tossa mitää kikkakolmosta ole vaan sarjotettu huonosti. Muuten lukko toimii kuten pitääkin. Onneks talvella on aikaa...
 
Nyt sain uuden virtalukon dukeen ja niinhän siinä kävi että pyörä ei lähteny käyntiin. Avain ei käänny kuin siihen asentoon, että virrat tulee päälle, mutta ei enempää. Ei kai tossa mitää kikkakolmosta ole vaan sarjotettu huonosti. Muuten lukko toimii kuten pitääkin. Onneks talvella on aikaa...

Ei kait siinä enempää asentoja pitäs ollakkaan, jos virrat kerran tulee päälle. Ei muuta kuin napista käyntiin. Vai enkö nyt ymmärtänyt jotain?
 
Ei kait siinä enempää asentoja pitäs ollakkaan, jos virrat kerran tulee päälle. Ei muuta kuin napista käyntiin. Vai enkö nyt ymmärtänyt jotain?

Ymmärsit aivan oikein, en itse ymmärtäny että eihän sitä avaimesta käynnistetä vaan napista :p
Tätä se pitkä talvi teettää...
 
Kellään SuperDukessa HM shifteriä? Itellä ollut haasteita.. pyörä ei starttaa enää shifterin kanssa..
 
Back
Ylös