• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Lapset

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Juke
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Eikö se ole enää vaarallista, kun perheen teini lähtee kuskaamaan mopedilla nuorempia sisaruksia tai kavereita kaupunkiliikenteeseen? Ei ole goreteksejä ei selkäsuojia, vain hennot kesämekot ja ja jotkut tennarit sen halvimman ja kolhitun kypärän lisäksi.

On vaarallista? Mikä on pointtisi? Ei pitäisi kukkahattuilla penikan istumisesta tankin päällä kun 13v myöhemmin se voi ajaa kiinaskootterilla paljain jaloin? Kyllähän noita hazardeja paketteja näkee yhtenään tiellä. Pysäytin yhden skootterin 60kmh tiellä, jossa oli äiti about 10v muksunsa kanssa. Viitoin bussipysäkille ja kerroin ystävällisesti, että hänellä oli unohtunut vilkku päälle eikä sekään toiminut kunnolla kun paloi kokoajan takana oikealle. Lyhyesti valistin, että auto ajaa risteyksen suoraan kun luulee heidän kääntyvän ja sitten sattuu. Kiitti kun ilmoitin rikkinäisestä vilkusta, mutta jotenkin jäi fiilis että huolenpitoni koettiin vain riesaksi ja hidasteeksi...
 
No niin, kerrotaanpas tarinaa mun nuoruudestani. Kyseessä vuodet 1958 - 1959. Meidän perhe, isäni, äitini, 3 vuotta vanhempi veljeni ja minä, noihin aikoihin 3 - 4 vuotias pojan kloppi. Me matkustimme IC 350:llä siten että veljeni istui ensimmäisenä tankin päällä katse eteenpäin, minä seuraava katse taaksepäin, isäukko ajoi ja mamma takana. Muutama matka mentiin niin, en muista kuinka usein. Ja tuuria oli ei koskaan kaaduttu.
Siitä 45 vuotta eteenpäin ja pyöräkuume iski. Nyt on kymmenkunta vuotta harrastettu. Tosin nyt täytyy todeta etten ole ketään, en isoa enkä pientä vienyt kyydissä, enkä vie.
 
Ketjun aloittajana kommentoisin melko vilkasta ja asiallista viestiketjua.

Hieman pitää vielä tarkentaa alkuperäistä viestiäni. Lähinnä kritisoin lapsen (tytön) puutteellisia ajovärmeitä (ei hanskoja/jalassa lenkkarit) sekä epävarman oloista istumista osittain tankin päällä (jalat eivät tahtoneet yltää moottorin poskille/piti käsillä kiinni kuskin käsivarsista/ranteista). Minua ärsytti välinpitämättömän oloinen suhtautuminen lapsen turvallisuuteen. Saatoin toki tulkita asiaa väärin.

En suhtaudu kielteisesti lapsen kanssa mopoiluun lapsen ehdoin.

Oma 9-vuotias tyttäreni ei toistaiseksi ole ollut pyörän kyydissä. Vaimon kanssa neuvottelut asiasta ovat kesken. :jpstyle:Talven aikana olen netistä netistä onnistunut hankkimaan tytölle hyvät ajokamppeet, kun niitä olen tarjouksista 50 - 80 %:n alennuksilla saanut. Tosin kasvuvaraa kamppeissa on vähintäänkin riittävästi. Kypärä on toki oikeaa kokoa.

Olen melkoinen nihilisti omien ajovarusteiden suhteen ja jos kyydissäni on maailman kallein kyytiläinen, olen vieläkin tarkempi. En antaisi itselleni koskaan anteeksi, jos jotain pahaa sattuisi oman välinpitämättömyyteni takia.
 
Käykäähän jossain aasiassa katsomassa kun isä ajelee jollain 125cc skootterilla ja kyydissä vaimo ja 3 pientä lasta, eikä kenelläkään edes kypäriä päässä :( ...

Kyllä ite ainakin ottanut tytön 9v kyytiin pikkuteille missä hissukseen ajeltu ja on mielissään :thumbup:
 
Nuo on tosiaan ihan oma kulttuuri. Intiassa ei pysynyt suu kiinni kun katsoi liikennettä...
 
Lähinnä kritisoin lapsen (tytön) puutteellisia ajovärmeitä (ei hanskoja/jalassa lenkkarit) sekä epävarman oloista istumista osittain tankin päällä (jalat eivät tahtoneet yltää moottorin poskille/piti käsillä kiinni kuskin käsivarsista/ranteista). Minua ärsytti välinpitämättömän oloinen suhtautuminen lapsen turvallisuuteen. Saatoin toki tulkita asiaa väärin.

En suhtaudu kielteisesti lapsen kanssa mopoiluun lapsen ehdoin.

Just tätä itekin lähinnä tarkotin tossa aikasemmassa viestissä.
Vanhemman lapsen kanssa ollaan käyty läpi koko ketju: skootteri, kevari ja "iso"pyörä.
Samaan aikaan kuitenkin menopelien oston kanssa, ollaan hommattu kunnon ajovermeet, joita on myös päivitetty konekoon kasvaessa. Hyvin likka ymmärsi ku sanottiin, ettei metriäkään ajeta sitten ilman niitä. Ilmeisesti hommattiin sitten sellaset, mitä kehtas pitää kavereitten nähden, tai sitten vaan ajohalut oli niin kovat. :grin:
Tässä ei ollu siis kyse kyyditsemisestä, mutta ihan sama pätee jos naperoita meinaa kyyditä.
Voi olla että itelle tulee toi varusteiden tärkeys tuolta crossipuolelta, tuli sentään 15 vuotta harrasteltua ja epäilen vahvasti ettei ois ukko ees tässä kunnossa, ilman kunnon varusteita. :kääk:
Ok, meni vähän offtopic, mutta toivottavasti pointti selvis.
 
En oikein ymmärrä tätä vastareaktiota. Joku täällä kehtaa kyseenalaistaa lasten kyyditsemisen moottoripyörällä, niin heti ollaan puolustelemassa ja perustelmassa vedoten johonkin taajamatilastoihin. Ensinnäkin minkä takia lasta pitäisi kuljettaa moottoripyörällä??? Ymmärän tän jossain kehitysmaassa, jossa perheen ainoa kulkuväline on se kevari, mutta Suomessahan tämä on hyväosaisten hedonistinen nautinto, johon ei ole mitään pakottavaa tarvetta.

Mites sitten turvavyöt ja pyöräilykypärät? Käyttävätkö lapsenne näitä vai onko nämäkin vain kukkahattutätien salaliitto hyvää meinikiä vastaan. Uskallan väittää, että on turvallisempaa kyyditä autolla lastaan ilman turvavöitä tai -kaukaloa, kuin sillä prätkällä. Ja jos pitäisi valita otanko tyttäreni moottoripyörän kyytiin vai annako ajaa polkupyörää ilman kypärää, niin valinta olisi polkupyörä.

Vanhemmat tekevät päätöksen ja ottavat vastuun lapsen kyyditsemisestä. Mielestäni lapsen omaa toivetta siinä ei pidä kuunnella. Hänellä ei vielä ole tarpeeksi järkeä päässä päätöksen tekoon. Hieman vanhemmankin lapsen kyydissä istumista kannattaa kuskin miettiä. Turhan vamman saaminen jo nuorella iällä ei ole hyvä juttu. Aikuinen osaa jo ajatella lähteekö kyytiin istumaan vai ei. Samalla hän voi miettiä, että kannattaako ottaa se pienikin riski ottamalla lapsi kyytiin. Vaimokaan ei enää lähde kyytiin, kun pitää sitä liian vaarallisena. Ajelen nykyään yksin ja nautin siitä enkä vaaranna turhaan kenenkään kyydissä istuvan henkeä tai turvallisuutta.
 
Viimeksi muokattu:
Saksan, Sveitsin ja Itävallan lainsäätäjät ovat antaneet hyvin selkeät ohjeet lapsen kuljettamisesta kaksipyöräisellä:

Ei koskaan kuskin etupuolella
Oltava paikka käsille ja jaloille
(Siis 4 tukipistettä niin kuin kuljettajjallakin)
Ei saa sitoa mitenkään kiinni pyörään tai kuljettajaan.

Plus riittävät henk.koht. varusteet.

Omana nyrkkisääntönä näiden päälle olen pitänyt sitä, että pitää jaksaa roikkua jonkun aikaa tangossa tai pystyä vetämään pari leukaa ennen kuin minun kyytiin pääsee.
 
Poika aloitti kotimaan matkailun kyydissä n.6v.,kokoontumisajoja laidasta laitaan, eripuolilla Suomea. Ulkomaille lähdettiin kun kundi oli 13v.,suoraan Assenin MotoGp-kisoihin. Meillä käytettiin alusta alkaen kunnollisia ajovarusteita,eikä mitään tankin päällä kuljetuksia harrastettu.

Itse kävin pojan kanssa autolla ensin etsimässä varusteet, ennekuin otin edes kokeeksi kyytiin. Opin kantapään aikoinaan, kun vaimo oli raskaana, että oma osuus kannattaa hoitaa hyvin... Jäinen piha jäi hiekoittamatta vaikka siitä puhuttiin ja vaimo siihen mahalleen.. VITTU että oli paha olla sen jälkeen.. Onneksi ei mitään sattunut.

Samaa tunnetta en halua kokea, on ainakin yrittänyt suojella jos metsikköön mennään..
 
Jos 60kmh alueella suistuu vastaan tulevien kaistalle, niin ei siinä mitään tikkarinopeutta ole vedetty.

Nojaa, onhan noita tiukkoja mutkia siellä täällä missä kuusikin kymppiä alkaa olla aika maksimit. Puhumattakaan jos kyydissä on vielä mukula joka saattaa kallistaa vastakkaiseen suuntaan.

Tai tiessä iso routamonttu / -patti. Ei välttämättä vedetty reikä päässä siis.

Mun veikkaus on silti liian kova tilannenopeus kuskin taitoihin nähden.
 
Jos 60kmh alueella suistuu vastaan tulevien kaistalle, niin ei siinä mitään tikkarinopeutta ole vedetty.

Mistä sen tietää. Voi olla jokin häiriötilanne, jonka takia ajautunut leveeksi. Vaikka paskaa tiellä tmv. Mutta ehkä se todennäköisin syy on liika vauhti ja puuttuvat ajotaidot.
 
The Dunning–Kruger effect is a cognitive bias manifesting in two principal ways:

Unskilled individuals suffer from illusory superiority, mistakenly rating their ability much higher than is accurate. This bias is attributed to a metacognitive inability of the unskilled to recognize their ineptitude.[1]
 
Tänään iltapäivällä kun ajelin saaristolenkin edessäni ajoi 2 pellavapää poikaa mopedilla tai piikkisellä ilman kypärää shortsit jalassa, takana istuvalla tainnut olla edes jalkineita. Vanhempi ehkä 12, toinen suunnilleen 3 vuotta nuorempi. Takana istunut kovin huolestuneena kuikuili taakseen kun osoittelin kypärääni ikään kuin vihjeeksi että olisikohan tarpeen. En siihen sen pidemmäksi aikaa jäänyt. Kilvet näytti mopedille mutta jotenkin se takarengas ja muu vaikutti että olisi voinut isompikin olla. Ihan asiallisesti siinä hiljaisella tiellä ajoivat, tuo varustus vaan oli aika järkky kun miettii kaatumista pienessäkin vauhdissa. Hämärä muistikuva että samat pojat näin viime kesänä ajelemassa samoilla tienoilla, ei mua niin nuo iät ja muut kiinnosta. Itsekin sitä mailla aika nuorena ajeltiin mutta tuo varustus, ja oltiinko luvatta yleisillä teillä ajamassa...
 
SK:n kommenteissa oli joku letkaan osallistunut kirjoittanut, että nopeus olisi ollut alle 60km/h. Mikä on varmaankin suht uskottavaa, kun ei henki mennyt keltään.

Itte olin mukulana kaverin isän pyörän kyydissä ilman kypärää tms. joskin vain muutaman sata metriä pari- kolme kertaa. Saattaa silti olla, että juuri siksi puraisi tämä mp homma. 70-luvulla oli silti moni muukin asia toisin, kuin nyt. Omaa lastani en halua ottaa kyytiin toistaiseksi - en ehkä koskaan. Jos kuitenkin vaikka itsestä riippumatta kävisi huonosti, niin ei sitä vaan pystyisi käsittelemään mitenkään. En näe hyvien puolien olevan niin isoja, että riski kannattaisi.
 
Back
Ylös