• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Männät hukassa

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja 667
  • Aloituspäivä Aloituspäivä

667

New member
Eli etsiskelen jonkun moottoripyörän, merkillä ei oo niin väliä, mäntiä. Männän halkaisija pitää olla 77-78mm. Kertokaas viisaat että missä pyörissä on tämän kokoisia mäntiä, luullakseni ainakin zx10r männän halkaisija on 77mm? Onk muita? Männät sais olla mahd kevyet, tulee auton kilpamoottoriin...

Kiitos tiedoista.
 
Miksi auton moottoriin pitäis väkisin sovittaa moottoripyörän männät, eli tiedätkö ihan varmasti mitä olet suunnittelemassa? Männän täytyy olla muutenkin sopiva, ei pelkkä halkaisija kerro mitään. Eka tulee mieleen männäntappi, miten meinaat sen veiviin sovittaa? Ja sen tapin reiänkin pitää olla just sopivalla etäisyydellä männän laesta. Lisäksi tappi voi olla sivuun siirretty jne.. Ei tule mitään, ei ainakaan ihan helposti.
Sattumalta sopivat männät voi toki löytyä. Aikoinaan laitettiin Skodan männät vanhan traktorin peruskorjattuun moottoriin, kun alkuperäisiä ei löytynyt. Vaan ne vastasivatkin alkuperäisiä täydellisesti.
 
Tuota tuota. Olen rakentanut n. 30 kilpamoottoria viimeisen 10 vuoden aikana ja epäilen suuresti että pystyisin elämään minkä tahansa männän kanssa jonka halkaisija vain sopii minulle. Moottoripyörän mäntä olisi nyt vain tässä hakusessa painonsa takia. Männäntapin halkaisijallakaan ei ole minkäänlaista merkitystä koska saan tehtyä vaikka epäkeskoholkin kiertokangen yläpäähän laakeripronssista. Eli en kaipaa opastusta moottorin virittämiseen vaan tietoa että minkälaisesta pyörästä löytyisi minun tarkoitukseen sopivat männät??
 
Anteeksi, ei ollut tarkoitus loukata. Jotenkin vaan luin viestisi niin, että sain toisenlaisen käsityksen taitojesi suhteen. Ennakkoasenne ehkä, täällä kun kysellään kaikenmoista..
Ihan mielenkiinnosta.. Mitenpä sen männäntapin sijaintia muutat männässä, jos tapin reikä on väärällä korkeudella? Ja eikö ko. moottoriin saa siihen tarkoitettuja kilpamäntiä, eli mikä niissä mopon männissä on parempaa jos sopivia viritysosiakin löytyy - vai eikö siis löydy?
 
Nopealla googletuksella ainakin -06 Suzuki 250 RMZ:ssa ja Yamahan YZ250F:ssä on männän halkaisija 77mm.

J@ck: Kannatta käydä vilkaisemassa tuolta b-foorumin projektit tai 2-tahti osioista kuinka eri koneiden osia naitetaan toisiinsa. Eihän tuollainen männäntapin paikka vaikuta juurikaan jos on halua ja osaamista rakentaa.

Edit. Samoin -04 R1:ssä on männän halkaisija 77mm.
 
J@ck: Kannatta käydä vilkaisemassa tuolta b-foorumin projektit tai 2-tahti osioista kuinka eri koneiden osia naitetaan toisiinsa. Eihän tuollainen männäntapin paikka vaikuta juurikaan jos on halua ja osaamista rakentaa.
Vaikka mielenkiintoa periaatteessa onkin, niin ei jaksa enää perehtyä. On noiden mopojen ja autojen kanssa tullut joskus värkättyä ihan tarpeeksi, eli aikansa kutakin..
Sen verran kuitenkin mielenkiinto heräsi, että millä se männäntapin väärä paikka eliminoidaan?

Oli mulla aikoinaan esim. 850 Fiiatti, jonka kone rakennettiin aika kireäksi ja jatkettiin jopa iskua. Mitenkö, sitä saatte arvailla.. Ko. kinneri kulki jotain 170, tehoista ei mitään virallista tietoa - eikä ajo-ominaisuuksista. Sen muistan, että vetoakselit oli sen virityksen jälkeen heikoin lenkki, niitä vaihdettiin useampaan kertaan.

Ai niin, ei tuo em. kerro nuoremmalle polvelle varmaan paljoakaan. Lisätään siis sen verran, että Fiatin tehot oli alkujaan huikeat 34 hp ja huippunopeus jotain 120 luokkaa..
 
J@ck: Kannatta käydä vilkaisemassa tuolta b-foorumin projektit tai 2-tahti osioista kuinka eri koneiden osia naitetaan toisiinsa. Eihän tuollainen männäntapin paikka vaikuta juurikaan jos on halua ja osaamista rakentaa.
Vaikka mielenkiintoa periaatteessa onkin, niin ei jaksa enää perehtyä. On noiden mopojen ja autojen kanssa tullut joskus värkättyä ihan tarpeeksi, eli aikansa kutakin..
Sen verran kuitenkin mielenkiinto heräsi, että millä se männäntapin väärä paikka eliminoidaan?

Oli mulla aikoinaan esim. 850 Fiiatti, jonka kone rakennettiin aika kireäksi ja jatkettiin jopa iskua. Mitenkö, sitä saatte arvailla.. Ko. kinneri kulki jotain 170, tehoista ei mitään virallista tietoa - eikä ajo-ominaisuuksista.
Mitä tarkoitat tuolla männäntapin väärällä paikalla? Olisi helpompi vastata kun tietäisi mikä ongelma tuosta aiheutuu.

Moottorin iskua on aika vaikea muuttaa muuten kuin siirtämällä kammentapin paikkaa ulommas kampiakselin kehällä.
 
Mitä tarkoitat tuolla männäntapin väärällä paikalla? Olisi helpompi vastata kun tietäisi mikä ongelma tuosta aiheutuu.

Moottorin iskua on aika vaikea muuttaa muuten kuin siirtämällä kammentapin paikkaa ulommas kampiakselin kehällä.
Sitä, että männäntappi ei sijaitse joka männässä samalla etäisyydellä männän laesta. Jos se on alempana kuin alkuperäisessä, niin johan se mäntä kohta koputtelee kantta. Ja jos toisinpäin, niin ainakin puristussuhde pienenee.. Siis eikö tässä leikissä pidä muuttaa jo kiertokangenkin mittoja?

Arvauksesi on aika lähellä, mutta miten..?
 
Mitä tarkoitat tuolla männäntapin väärällä paikalla? Olisi helpompi vastata kun tietäisi mikä ongelma tuosta aiheutuu.

Moottorin iskua on aika vaikea muuttaa muuten kuin siirtämällä kammentapin paikkaa ulommas kampiakselin kehällä.
Sitä, että männäntappi ei sijaitse joka männässä samalla etäisyydellä männän laesta. Jos se on alempana kuin alkuperäisessä, niin johan se mäntä kohta koputtelee kantta. Ja jos toisinpäin, niin ainakin puristussuhde pienenee.. Siis eikö tässä leikissä pidä muuttaa jo kiertokangenkin mittoja?

Arvauksesi on aika lähellä, mutta miten..?
Pieni korotuspala sylinteriryhmän alle tai vastavuoroisesti lastuavaa työstöä kanteen/sylinteriryhmään, tai sitten tosiaan muokataan kiertarit käyttötarkoitukseen sopiviksi.

Tarkempia poppakonsteja tuon kammentapin siirtoon en lähde arvuuttelemaan. Sisältänee kuitenkin hieman lastuavaa työstöä ja ehkä täytehitsausta?
 
Pieni korotuspala sylinteriryhmän alle tai vastavuoroisesti lastuavaa työstöä kanteen/sylinteriryhmään, tai sitten tosiaan muokataan kiertarit käyttötarkoitukseen sopiviksi.

Tarkempia poppakonsteja tuon kammentapin siirtoon en lähde arvuuttelemaan. Sisältänee kuitenkin hieman lastuavaa työstöä ja ehkä täytehitsausta?
Normaalista auton 4-t moottorista oli kai kyse, korotuspala siis minne  
withstupid.gif

Kannesta pois männän tieltä ehkä useita millejä, vai männästä ainetta pois, tai mikä ihmeen lastuava menetelmä sylinteriryhmään? Ja miten kiertokankia muokataan, pätkä pois välistä, vai pituutta lisää - miten? Ja toisin päin, siis jos mäntä jää liian alas.. Siis en oikeasti ymmärrä.

Tuohon arvoitukseen.. Iskua jatkettiin jokunen milli tosiaan kampiakselia täytehitsaamalla ja hiomalla se uuteen kuosiin (ei siis lastuavaa). Jotain muokkauksia jouduin tekemään ainakin kanteen ja ehkä mäntiinkin, en muista enää.. Se oli helppoa silloin, kun olin koneistamossa töissä (ja jotain kuvittelin osaavanikin)
 
Pieni korotuspala sylinteriryhmän alle tai vastavuoroisesti lastuavaa työstöä kanteen/sylinteriryhmään, tai sitten tosiaan muokataan kiertarit käyttötarkoitukseen sopiviksi.

Tarkempia poppakonsteja tuon kammentapin siirtoon en lähde arvuuttelemaan. Sisältänee kuitenkin hieman lastuavaa työstöä ja ehkä täytehitsausta?
Normaalista auton 4-t moottorista oli kai kyse, korotuspala siis minne  
withstupid.gif

Kannesta pois männän tieltä ehkä useita millejä, vai mikä lastuava menetelmä sylinteriryhmään? Ja miten kiertokankia muokataan, pätkä pois välistä, vai pituutta lisää - miten? Ja toisin päin, siis jos mäntä jää liian alas.. Siis en oikeasti ymmärrä.

Tuohon arvoitukseen.. Iskua jatkettiin jokunen milli tosiaan kampiakselia täytehitsaamalla ja hiomalla se uuteen kuosiin (ei siis lastuavaa). Jotain muokkauksia jouduin tekemään ainakin kanteen ja ehkä mäntiinkin, en muista enää.. Se oli helppoa silloin, kun olin koneistamossa töissä (ja jotain kuvittelin osaavanikin)
Menee jo aika kauas offtopicin puolelle. En ymmärrä mitä et ymmärrä tuossa korotuspalassa, mutta antaa olla. Kiertarin muokkaaminen esim. tuossa aiemmin mainitulla epäkeskisellä yläpään laakeriholkilla on mahdollista. Tai yksinkertaisesti käytetään alkuperäistä lyhyempää/pidempää kiertaria aihiona. Isotkin muutokset moottorin alkuperäiseen geometriaan ovat mahdollisia kun käytössä on sopivat aihiot.

Pilkun viilausta: Hiominen muuten on lastuavaa työstöä geometrisesti epämääräisen muotoisella terällä.
 
En ymmärrä mitä et ymmärrä tuossa korotuspalassa
Sitä meinaan, että normaalissa auton moottorissa ei ole irrallista sylinteriryhmää, jonka alle voisi laittaa jotain korotuspalaa. Tosin esim. jossain kuplan koneessa on irralliset sylinterit..
Ymmärsit kuitenkin sen palikan funktion? En ole ajatustenlukija, joten en voi tietää mitä tarkoitat tavallisella auton moottorilla. Eikä tuon viestin ollutkaan tarkoitus olla tieteellisesti eksaktia tekstiä vaan tuoda esille, että moottoria voi muokata monin tavoin.
 
Ymmärsit kuitenkin sen palikan funktion? En ole ajatustenlukija, joten en voi tietää mitä tarkoitat tavallisella auton moottorilla.
Toki ymmärsin, niin ainakin luulen ja siksi vastasinkin. Tavallisin bensakäyttöisen auton moottori ainakin täällä kotimaassa on 4-tahtinen ja 4-sylinterinen rivikone. Sellainen löytyy varmaan >90% henkilöautoista ja niissä ei ole lohkosta irrotettavaa sylinteriryhmää, jonka alle voisi laittaa yhtään mitään..
Ja ihan sama juttu, vaikka kyseessä olisi V-4-6-8, tai suora kutonen..
 
Back
Ylös