matkapyörä analyysi

[GSFN]

Niin, kääntyy se matkalehmäkin  

Jäätävä kaveri  

 

[Matkalahna]

Samalla tauolle ehtiminen riippuukin tuossa tapauksessa kuskeista ei pyöristä.

Siksi minä olen varmaan ehtinytkin kahville ennemmin tai myöhemmin. Niin mutkilla kuin suorilla, niin Panilla, kyykyllä kuin Tuutillakin.

 

[pecha]

Myönnän, että Panin renkaista löytyy 5 mm Pussy (Chicken) Straippia, mutta kyllä sillä mutkapätkillä pärjää muiden mukana.

Kaikki on suhteellista tuon pärjäämisen suhteen. Jos mutkapätkälle laitetaan seuraksi kyykkypyöriä niin ei noilla Pannareilla ja FJR:llä ehdi samalle kahvitauolle kyykkyjen kanssa.

Kyllä se on vaan moneen kertaan nähty, että pelkkä pyörä ei yksinään riitä siihen, että mennään kovasti mutkateillä. Ratahommat on kokonaan asia erikseen, mutta meidän normi sukankuluttajien vauhdeissa kadulla asian ratkaisee nimenomaan kuski, ei pyörä. Suorillahan melkein jokainen osaa toki ajaa vaikka miten lujaa, jos vaan on valmis riskeeraamaan ajolupansa ja kosmiset sakot.

Ajaminen mutkateillä on sitä paitsi eri juttu kuin ajaminen radalla - puhumattakaan vielä siitä, että keskustellaan ajamisesta mutkateillä jonkun pidemmän reissun aikana, jolloin tiet ovat käytännössä meille tuntemattomia, tai ainakaan emme ole ajaneet niitä kovin usein, eli emme voi olla varmoja olosuhteista, hiekasta tai dieselöljystä mutkissa, huonosti havaittavista risteyksistä, jne. Pitää olla kyllä aika reikäpää kuski, joka sellaisilla teillä ajaa edes lähellä omaa ´limiittiään´, ja se voi kostautua kalliisti.

Muutenkin koko ajatus siitä, että touring-ajo olisi jotain ihme nopeuskilpailua ja ajotaitojen mittelöä, on aivan vinksallaan.

 

[vetomies]

Ihanko oikeasti joku on sitä mieltä, että matkustaminen eri tavalla kuin joku muu voisi olla ongelma? Onneksi minulla ei tätä ongelmaa ole, koska minun tapani matkustaa on ainoa oikea.

 

[Matkalahna]

Muutenkin koko ajatus siitä, että touring-ajo olisi jotain ihme nopeuskilpailua ja ajotaitojen mittelöä, on aivan vinksallaan.

Ten points.

 

[pecha]

Matkailu kyykylläkin on varmaan kivaa, mutta rajoitetumpaa. Jos mielisi vaikkapa lähteä kaksi päällä muutamaksi viikoksi ent. itä-eurooppaan, niin kyykkykuski ehkä keksii jonkun vaihtoehtoisen lomasuunnitelman eli pyörämalli ohjaa valintoja enemmän.

Tai jos tekisi vaikk mieli lähteä ratapäiville Brnohon tai Rijeikaan tai nauttimaan polvimaassa ajaen Dolomiittien teistä niin matkapyörällä ajavan on keksittävä joku muu suunnitelma eli pyörämalli ohjaa valintoja enemmän.

Matkapyörän valinnassa ehkäpä tärkeimpiä kriteereitä on se, mennäänkö 1 vai 2-päällä. Yksin matkustavalla valikoima on hurjasti laajempi kuin kaksin matkaavalla. Tai kyllähän sitä VOI reissata kaksipäälläkin vaikka kyykyllä, mutta silloin tinkii suuresti ajomukavuudesta, kyytiläisen mukavuudesta edes puhumatta, eikä matkatavaraa mahdu kovin paljoa mukaan. 2-päällä ja matkatavaroineen kokonaispainokin nousee monesti sellaiseksi, että vääntöä kaivataan, ja moni pienempikokoinen moottori voi alkaa tuntua nuhaiselta.

Nykypyöristä muuten löytyy kyllä sellaisiakin vaihtoehtoja, ns. allroad-pyöriä, joilla on hyvä matkata 2-päällä runsain varustein, ja niillä voi vaikka pistäytyä radalla ajamassa, eikä sielläkään ole pakko olla vain tulppana kyykyille, varsinkaan mutkissa, jos vaan on se pyörän vieminen kuljettajalla hanskassa. Vakiorenkaat kyllä joutuu vaihtamaan pitävämpiin, mutta niitäkin nykyjään noihin saa. Esim. 1200GS tai Vstrom 1000 on esimerkkejä tällaisista pyöristä, enkä suinkaan väitä, että ne olisivat radalla likimainkaan supersporttien veroisia, mutta ne ovat hauskoja ajaa jopa siellä, ja samaan aikaan matkapyörinä hieman eri sarjassa.

Kävin joskus Epsanjassa CBR900:lla, ja yksin ajaessa oli kaikinpuolin ihan kivaa. Mutta jos vertaan silloin mukana ollutta roinamäärää ja painoa siihen, mikä nykyisin on pyörän päällä, kun lähdetään vaimokkeen kanssa reissuun, niin en kyllä aivan välttämättä haluaisi Firebladella lähteä...

 

[Juutana]

Kyllä se on vaan moneen kertaan nähty, että pelkkä pyörä ei yksinään riitä siihen, että mennään kovasti mutkateillä. Ratahommat on kokonaan asia erikseen, mutta meidän normi sukankuluttajien vauhdeissa kadulla asian ratkaisee nimenomaan kuski, ei pyörä. Suorillahan melkein jokainen osaa toki ajaa vaikka miten lujaa, jos vaan on valmis riskeeraamaan ajolupansa ja kosmiset sakot.

Ajaminen mutkateillä on sitä paitsi eri juttu kuin ajaminen radalla - puhumattakaan vielä siitä, että keskustellaan ajamisesta mutkateillä jonkun pidemmän reissun aikana, jolloin tiet ovat käytännössä meille tuntemattomia, tai ainakaan emme ole ajaneet niitä kovin usein, eli emme voi olla varmoja olosuhteista, hiekasta tai dieselöljystä mutkissa, huonosti havaittavista risteyksistä, jne. Pitää olla kyllä aika reikäpää kuski, joka sellaisilla teillä ajaa edes lähellä omaa ´limiittiään´, ja se voi kostautua kalliisti.

Muutenkin koko ajatus siitä, että touring-ajo olisi jotain ihme nopeuskilpailua ja ajotaitojen mittelöä, on aivan vinksallaan.

Toi on niin totta, että kuski ratkaisee paljon enemmän kuin kalusto. Kyllä meikäläisestäkin mentiin tonnisella fasulla ohi eikä reikäpäisempi kaverinikaan meinannut saada sitä karistettua R1:llä. Yhdestä kaverista vedettiin vespalla ohi itäpuolisella Stelviolla. (kuulemma ne kääntyy ihan käsittämättömällä tavalla tiukkohin neulansilmiin...)

Ero tulee matkapyörien ja supersporttien välissä siitä, että ainakin minä uskallan ajaa huomattavan paljon lujempaa mutkat läpi bladella kuin uskalsin Ducan ST4S:llä, jonka senkään säädettävät öhlinssit eivät olleet huonoimmasta päästä. Silti väitän että "varmuuskerrointa" jää bladella enemmän ja esim. Norjan keikalla joutui useassa sokeassa mutkassa vaihtamaan ajolinjaa eläinten, poron ulosteiden tai hiekan takia. Kyykyllä korjausliikkeet onnistuu suuremmassa nopeudessa, sillä niissä nopeuksissa/kallistuskulmissa pannari tai vastaava olisi jo kylki kiinni tiessä ja kyykyssä joutuu vasta siirtämään varpaat tapeille ettei kengät kulu puhki.

Edellämainittuun viitaten väitän että supersportteja voidaan viedä paljon kovempaa mutkien läpi ilman, että riskikerroin juurikaan kasvaa.

Matkalahnan videoon voisin heittää sellaisen vastapallon, että tuo video kertoo asiasta suurinpiirtein yhtä paljon kuin Staffan Söderströmin otteet Rykkösellä radalla.

 

[Matkalahna]

Matkalahnan videoon voisin heittää sellaisen vastapallon, että tuo video kertoo asiasta suurinpiirtein yhtä paljon kuin Staffan Söderströmin otteet Rykkösellä radalla.

Vaikka se nyt ei ollut tarkoitettukaan vastapalloteltavaksi, niin kerrottakoon, että ymmärrän kyllä varsin hyvin, että se ei kerro mitään. Kunhan linkitin em. kommentin toivossa

Tosin, täälläkin varmaan pyörii ketteräkyykyn kuskeja, jotka eivät noissa tiloissa saa kampettaan kääntymään edes työntämällä saatika siten ajamalla. Ja tämä ei tarkoita sitä, että olisin yhtä kätevä Panin tai minkään muunkaan (ehkä poljettava kolmipyörä) kanssa, kuin mitä tuo jeppe oli, keilojen välissä tai missään muuallakaan. Koetan vain pysyä pystyssä ja hengissä, siinä apuna hillitty harjoittelu, ennakointi, hyvä tuuri ja mottona "joka reissu perille"

 

[pecha]

Edellämainittuun viitaten väitän että supersportteja voidaan viedä paljon kovempaa mutkien läpi ilman, että riskikerroin juurikaan kasvaa.

Ehkä radalla. Mutta katuajossa se koko yhtälö on kyllä vähän erinäköinen, ja kadulla vaikkapa tuollainen suht isokoneinen matkaenskalehmä on käytännössä yllättävän ripeä. Esimerkiksi tienpinnan epätasaisuuksista ei tarvi välittää läheskään niin paljon kuin tiukka-alustaisella sportilla.

Ne, jotka oikeasti osaavat viedä sporttipyöriä, varmaankin pakenevat sekä kadulla että varsinkin radalla. Mutta oikeassa elämässä näitä tosiosaajia on hyvin harvassa, vaikka heitä olisikin netin sivut turvoksissa. Ajamisen helppous ja pyörän soveltuvuus suomalaisen tiestön ominaisuuksiin voikin meille tavallisille kuolevaisille tuoda vauhtia jopa enemmän kuin extremet suoritusarvot, joita ei pystytä hyödyntämään.

Ja tosiaan vielä kerran, ei kohdennettuna erityisesti kenellekään: touring ja racing on kaksi aivan totaalisesti eri maailmaa, kannattaa oppia erottamaan ne toisistaan.

 

[ttuttu]

Jotenkin sain sellaisen kuvan, että monella on hirveä kiire ajaa se reissu? Että nopeasti Etelä-Eurooppaan ja pian takaisin Suomeen? En ymmärrä! Matkamopolla ON mukavampi tehdä matkaa. FJR:llä on mukavampi istua matkaa tehden kuin millään CBR:llä! Miksi siellä pitää ajaa mutkat polvipalat maata viistäen?

Radalla sillee, mutta..... Menneen kesän reissuun meni aikaa 15 vrk ja keskimäärin maaseututeitä ajaen ehkä 350km/päivä? Pari välipäivääkin ehti pitää. Tällä kertaa oli kulkuvälineenä K1200S ja hyvinpä se viihtyi sekä Puolan maaseudulla, että Saksan motarilla.

 

[Pandemia]

Toiset ostaa sellasen mopon jonka päällä ei viihdy.

Kova kiire eteenpäin tauolle, jopa niin ettei sivuilleen juurikaan näe.

Toiset ymmärtää mukavuuden päälle toiset ei.
Kovin mukavalta ei kullosta takamatkustajan polvikulma jos se on n.45astetta.
Takaraivo edellä ajettaessa ei kovin paljoa ympärilleen näe ja niska jäykkäna illaksi.
Entä kun nuo "matkapyörät" lastataan samalla tavalla kuinka niiden ajoominaisuuksien kävi?
Eihän lomalla pitäisi olla kiire mihinkään.
No kuitenkin tankkausvälien aikana se "matkalehmä" viimeistään ohi menee....

Jokaiselle toki suotakoon oma valinta millä matkansa tekee toiset nyt vain haluaa matkamopon ja toiset sporttisemman matkalehmän.

 

[TeroT]

Edellämainittuun viitaten väitän että supersportteja voidaan viedä paljon kovempaa mutkien läpi ilman, että riskikerroin juurikaan kasvaa.

Ehkä radalla. Mutta katuajossa se koko yhtälö on kyllä vähän erinäköinen, ja kadulla vaikkapa tuollainen suht isokoneinen matkaenskalehmä on käytännössä yllättävän ripeä. Esimerkiksi tienpinnan epätasaisuuksista ei tarvi välittää läheskään niin paljon kuin tiukka-alustaisella sportilla.

Jos noin on niin sporttipyörän alusta on säädetty perseelleen. Enemmänkin näkisin asian päivvastoin. Oikein säädetty sportti ei vaapu mutkissa olevissa epätasaisuuksissa yms ja on siten turvallisempi ja mukavampi.

 

[TeroT]

Jotenkin sain sellaisen kuvan, että monella on hirveä kiire ajaa se reissu? Että nopeasti Etelä-Eurooppaan ja pian takaisin Suomeen? En ymmärrä! Matkamopolla ON mukavampi tehdä matkaa. FJR:llä on mukavampi istua matkaa tehden kuin millään CBR:llä! Miksi siellä pitää ajaa mutkat polvipalat maata viistäen?  

Radalla sillee, mutta..... Menneen kesän reissuun meni aikaa 15 vrk ja keskimäärin maaseututeitä ajaen ehkä 350km/päivä? Pari välipäivääkin ehti pitää. Tällä kertaa oli kulkuvälineenä K1200S ja hyvinpä se viihtyi sekä Puolan maaseudulla, että Saksan motarilla.

Ei sinun eikä minuunkaan tarvitse kaikkea ymmärtääkään.

Jos mukavuuden perusteella pitää valita kulkuneuvo niin silloin kannattaa lähteä ilmastoidulla X5:lla, XC90:llä tms.

Ai että miksi pitää ajaa polvipalat maataviistäen? Because I can!

 

[Juutana]

Ja tosiaan vielä kerran, ei kohdennettuna erityisesti kenellekään: touring ja racing on kaksi aivan totaalisesti eri maailmaa, kannattaa oppia erottamaan ne toisistaan.

Näinhän se on. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa, mutta ne yhdistämällä saadaan jotain mistä ainakin minä tykkään. Sanotaan sitä sitten vaikka SportTouringiksi, SpeedTouringiksi tai pelkästään urheilulliseksi matka-ajoksi.

TeroT:

Ai että miksi pitää ajaa polvipalat maataviistäen? Because I can!

Oikein!

 

[barfly]

Just tehtiin vaimon kanssa noin 4000 kilsan rupeamat HD XL 1200 N:llä ja Suzuki Intruder VS 800: sella.

Pyörän soveltuvuus on asennekysymys.
Tosin pari (sataa) kertaa tuli mieleen noi takajousien madallukset.
Löi nimittäin hyvin noi isot hyndät hanuriin satasen nopeudessa.


Tottakai perse puutu välillä ja väsyneenä Norjan mutkateihin ei uskaltanu ajaa yli 60 kmh.
Mutta sou not?

Perille päästiin joka paikkaan, joihin tarkoituskin oli päästä.
Ja ps: Tankinsuojina tankkilaukun alla oli jätesäkki kiinnitettynä sinisellä maalarinteipillä.
Joten, ei toi kaiketi niin esteettistäkään ollu.
Mutta, kaverin sanoin " Kaikki tarkoituksenmukainen on kaunista".

http://koti.mbnet.fi/~barfly/kuvat/Loma/

Siinä pyörät matkavarustuksessa.

 

[pecha]

Edellämainittuun viitaten väitän että supersportteja voidaan viedä paljon kovempaa mutkien läpi ilman, että riskikerroin juurikaan kasvaa.

Ehkä radalla. Mutta katuajossa se koko yhtälö on kyllä vähän erinäköinen, ja kadulla vaikkapa tuollainen suht isokoneinen matkaenskalehmä on käytännössä yllättävän ripeä. Esimerkiksi tienpinnan epätasaisuuksista ei tarvi välittää läheskään niin paljon kuin tiukka-alustaisella sportilla.

Jos noin on niin sporttipyörän alusta on säädetty perseelleen. Enemmänkin näkisin asian päivvastoin. Oikein säädetty sportti ei vaapu mutkissa olevissa epätasaisuuksissa yms ja on siten turvallisempi ja mukavampi.

Sporteissa vaan saattaa loppua jousituksen verrattain lyhyt liikematka kesken hoidellakseen edes kotimaiset routapatit ja -kuopat kunnialla. Alustahan varmaan toimii oikein säädettynä hienosti tasaisella moottoriradalla, mutta mitä perunapellompi tie on alla, sitä enemmän kaivataan hieman pidempää jousitusta.

Kumpi on turvallisempi - tämäkään ei mielestäni riipu niinkään pyörästä, vaan kuljettajasta, joka joko ymmärtää laitteen alustan rajat, tai ei. Toisaalta olen kuullut lukemattomista ulosajoista, joissa sporttipeli on kimmonnut lapasesta mutkassa olleen huonon pinnan tai epätasaisuuden vuoksi (tai tätä on ainakin tarjottu syyksi)... möhköenskapuolelta näitä ei tosiaankaan voi sanoa usein kuulevansa. Eräs tuttavani on jopa kaksi kertaa vetänyt ZXR:nsä lepikkoon juuri tämänkaltaisessa suistumisonnettomuudessa, jälkimmäisessä pyörä meni lunnaiksi, mutta kuski onneksi ei kumpaisessakaan. Johtuu se sitten loppukädessä pyörästä tai kuskista, vauhdinpidosta tai muusta, mutta tuntuvat sportit käytännössä lähtevän kuopista leppään äkäisemmin kuin pidempijoustoiset.

Kovin kuoppaisella tiellä pitkäjoustoinen on kyllä selvästi mukavampi, siitä ei voine olla epäselvyyttä.

 

[Tympeysmies]

Lievä analyysintapainen keskustelusta yllä. Tai ehkä kirjoitan kysymyksen muotoon.
Onko meitä kahdenlaisia?
- Niitä jotka lähtevät matkalle ajaakseen moottoripyörällä uudenlaisilla teillä ja uudenlaisissa maisemissa niin että ajaminen on hauskaa ja lisäksi on vähän muutakin oheistoimintaa
- Niitä jotka lähtevät matkailemaan ja siinä sivussa vähän kruisailevat paikasta toiseen moottoripyörällä

 

[barfly]

Lievä analyysintapainen keskustelusta yllä. Tai ehkä kirjoitan kysymyksen muotoon.
Onko meitä kahdenlaisia?
- Niitä jotka lähtevät matkalle ajaakseen moottoripyörällä uudenlaisilla teillä ja uudenlaisissa maisemissa niin että ajaminen on hauskaa ja lisäksi on vähän muutakin oheistoimintaa
- Niitä jotka lähtevät matkailemaan ja siinä sivussa vähän kruisailevat paikasta toiseen moottoripyörällä

Ja ne, jotka menevät ja haistattavat kuikat yleiselle mielipiteelle onko joku soveliasta vai ei?

 

[Tympeysmies]

Ja ne, jotka menevät ja haistattavat kuikat yleiselle mielipiteelle onko joku soveliasta vai ei?

Ja vihjailevat siinä samalla että se on se ainoa oikea tapa..?  

Onhan tämä "oman tiensä kulkija" ja "lone biker" ehkä se kaikkein kulunein klisee...  

Mutta ei anneta sen haitata hyvää vääntöä jossa on jo havaittavissa selvä "rauhallisesti nautiskeleva kukkahattumatkaaja" ja "polvi maassa kaahaava vetomies joka ei ehdi katsoa maisemia" - vastakkainasettelu  

Enää puuttuu ne kaksi - tuskin kauan?

 

[roskakuski]

Lievä analyysintapainen keskustelusta yllä. Tai ehkä kirjoitan kysymyksen muotoon.
Onko meitä kahdenlaisia?
- Niitä jotka lähtevät matkalle ajaakseen moottoripyörällä uudenlaisilla teillä ja uudenlaisissa maisemissa niin että ajaminen on hauskaa ja lisäksi on vähän muutakin oheistoimintaa
- Niitä jotka lähtevät matkailemaan ja siinä sivussa vähän kruisailevat paikasta toiseen moottoripyörällä

JUST NÄIN

Kaksi täysin eritapaa viettää lomaa. Siirtyä puukirkosta museoon mosalla tai ajella mahdollisimman paljon uusilla ja tuntemattomilla reiteillä

Kumman vaihtoehdon valitset ?