Mitä tallissa tapahtuu?

[finn]

No tuotanoinniin...Mun mielestä sillä on eroa, onko esijännitystä lisätty vai löysytetty. Tuntuu erilaiselta ajossa. Jos pelkästään halutaan nostaa tai laskea keulaa, niin silloin niitä etutolppia siirretään T-palojen läpi ylös tai alas.

Jos minä laitan esijännitystä ihan hulluna, pyörästä tulee kivireki ajaa. Jos taas vähennän esijännitystä reilusti, niin silloin pyörä on mukava ajaa hiekkatiellä.

Se on totta, että esijännitystä säädettäessä (eli tässä tapauksessa holkkia pidennettäessä tai lyhennettäessä) keulan pituus muuttuu mukana, mutta itse sanoisin sen olevan vain pieni sivutekijä. En nyt lähde horisemään geometrioista, balansseista tai vaimennuksista, kun -92 hondan omistaja ei sitä kysynyt.

edit. Sen verran vielä, että sun ratarassissa oot laittanut painaumat jollekin millimäärälle. Se, että millimäärä muuttuu, ei itsessään muuta ajo-ominaisuuksia kyseiseen suuntaan, vaan sen jousen vaatima voiman määrä muuttuu ja se tekee sen eron.

Nyt kannattaa paneutua hieman paremmin jousituksen säätöihin!! Orgin sivuilta löytyy paljon aineistoa asian tiimoilta.

 

[scuuba]

No tuotanoinniin...Mun mielestä sillä on eroa, onko esijännitystä lisätty vai löysytetty. Tuntuu erilaiselta ajossa. Jos pelkästään halutaan nostaa tai laskea keulaa, niin silloin niitä etutolppia siirretään T-palojen läpi ylös tai alas.

Jos minä laitan esijännitystä ihan hulluna, pyörästä tulee kivireki ajaa. Jos taas vähennän esijännitystä reilusti, niin silloin pyörä on mukava ajaa hiekkatiellä.

Se on totta, että esijännitystä säädettäessä (eli tässä tapauksessa holkkia pidennettäessä tai lyhennettäessä) keulan pituus muuttuu mukana, mutta itse sanoisin sen olevan vain pieni sivutekijä. En nyt lähde horisemään geometrioista tai balansseista, kun -92 hondan omistaja ei sitä kysynyt.

Tuossapa oikeestaan koottuna kaikki tyypillisimmät mututuntumalla tehdyt analyysit.
Eli koska kuski "kiristää" jotain, niin silloin keula tuntuu "jäykemmältä".
Ts kuski tuntee sen minkä haluaa tuntea/ ei sitä mitä oikeasti tapahtuu.

Toki silloin kun on kunnolla kaasulla/kiihdyttää voimakkaasti, niin keula voi tuntua hieman "kovemmalta"/ pompottaa, jos esijännitystä on liikaa. Eli jos keulassa on liian löysät jouset, ja painaumaa on yritetty saada liiallisella esijännityksellä kohdilleen.
Mutta silloin kun ajaa tasakaasulla, tai moottorijarruttaa tai jarruttaa, niin keulan toiminnan kovuus ei muutu mihinkään, oli esijännitystä paljon (järkevissä määrin) tai vähän.

Kuskin fiilis keulan kovuudesta on yleensä suoraan verrannollinen menovaimennuksen määrään. Ts mitä enemmän vaimennusta, sitä kovemmalta keula tuntuu.

Ja sitten taasen jos haluaa keulasta mahdollisimman pintaherkän, eli että täydellä kaasulla kiihdytettäessä keula pompottaa mahdollisimman vähän, niin silloin tulisi valita keulaan jäykät jouset. Joka taasen tuntuu tavis kuskista täysin järjettömältä.
Jäykät siksi, että silloin esijännitystä tarvitsee mahdollisimman vähän saadakseen painauman kohdilleen.
Jos painaumaa ei tarvitsisi ottaa huomioon ollenkaan, niin silloin vois laittaa löysät jouset.

Lisäksi keulassa yleensä aina on myöskin top-out jouset cartridgen sisällä, jotka käytännössä poistavat keulasta tuon esijännityksen aiheuttaman pintakovuuden. Jos ei kokonaan, niin ainakin suurimmaksi osaksi, riippuen ihan siitä millaset speksit inssi on aikoinaan sattunut kasaan pistämään.

 

[scuuba]

edit2. Ja sit vielä käppyrää ja Lontoon murretta
https://www.sportrider.com/technicalities-spring-rate-and-preload

Tuosta puuttuu kokonaan top-out jousen vaikutus, mikä on hyvin oleellinen komponentti pintaherkkyyden suhteen.
Ks esim: https://www.sportrider.com/tech/ask-geek-fork-top-out-springs

 

[T1mppa]

Ajatuksissani itse hyppäsin 1992 vuoden hondan selkään ja ajelen epätasaisella pinnalla tasakaasulla. Eteen tulee kuoppia ja töyssyjä. Siihen perustin tuon "jäykkä" ja "löysä" termit. Empi ko. Hondalla edes kuvitellut ajavani täysiä Alastarossa.

Mutta erittäin hyviä pointteja! Yritin tuossa kysellä, onkohan ne jouset oikean jäykkyiset ko. kaverin painolle, mutta eipä ehtinyt vielä tulla vastausta :|

 

[garagesale]

En ole juuri ikinä samaa mieltä Scuupan kanssa.

Paitsi nyt.

Paras pintaherkkyys saadaan periaatteessa 0 esijännityksellä. Mutta ratapyörässä sitä joutuu yleensä vähän laittamaan koska jousituksen like on lyhyt ja muutoin ei saa painumaa oikeaksi. Liika esijännitys taas pilaa herkkyyden täysin = kumi ei tee töitä ja etsi pitoa. Esim crossipyörässä (hiekkatiet mainittu) haen jousta jolla painuma on oikea ja esijännitys 0.

 

[scuuba]

Laittelin viimeviikolla Hondan ohjauslaakerin ja etustefat. Alko kulkee suoraan, ennen ei varsinkaan pienissä nopeuksissa menny metriikään suoraan, no olihan se aika kulmikas kun käsin käänteli yläkolmiosta pumput irroitettuna.
Etujousia on joku viritelly ihan huolella, vaimentimen tangon yläpään mutterin ja jousen välissä on 12mm mutteri ja neljä aluslaattaa , oiskohan joku vaihtanu 92:een 93-> uudemman jouset, niissä ainakin kuvien mukaan pitäisi olla muutaman sentin mittainen holkki jota tossa vanhemmassa ei ole. Jos noi viritykset ottaa pois sieltä alkaa etupää helistä ja kolista eli sinne pitää keksii jotain, kai ne jouset pitää vaihtaa

Mutta jos itse asiaankin hieman kommentoisi.
Tosiaankin joku noheva seppä on todennäköisesti joko hukannut tai hajottanut keulan alkuperäiset sisuskalut, tai sitten viritellyt sisuskaluja jostain tuntemattomasta syystä.

Mutta nyt kun lähdet sitä kokonaisuutta diagnosoimaan, niin poista ensin ne viritelmät, pistä cartrige jousineen ja korkkeineen kasaan, ruuvaa esijännityssäädin kokonaan auki eli vastapäivään, vedä catridge koko pituuteensa (eli että se top-out jousi siellä vamenninsylinterin sisällä on kasassa), ja mittaa jousen yläpään, ja esijännityssäätimen välinen etäisyys.
Nyt sulla on arvo, mitä sen esijännitysholkin pituuden pitää minimissään olla, jotta palikat ei kolise.
Ja sen holkin voi tosiaan tehdä vaikkapa halkaisijaltaan sopivasta huonekaluputkesta.

Mutta, sitten pitäisi ottaa huomioon myöskin se, että kuinka löysät tai jäykät ne keulan jouset on. Eli jos ne on riittävän jäykät, niin et välttämättä tarvitse ns asennettua esijännitystä.
Mutta jos jouset on löysät, niin sitten tarvitset myöskin asennettua esijännitystä, koska ilman sitä painaumaa on liikaa, vaikka vääntäisi esijännityssäätimen maksimiin.

Eli jos tarvitset asennettua esijännitystä xx mm, niin tuon esijännitysholkin pitää olla xx mm pitempi kuin mitä tuo aikaisempi mitta oli.

Jos osaat kertoa jousien jäykkyyden, keulan kulman, mopon painon täyteen tankattuna, kuskin painon ajokamoineen, niin voin antaa sulle veikkauksen tuosta asennetun esijännityksen tarpeesta.

Tai, voit tehdä esim 25 mm "ylipitkät" holkit, ja kasata mopon/ keulan ilman öljyjä, ruuvata esijännityssäätimet puoleen väliin, mitata keulan lastatun painauman huolella, ja laskea montako milliä holkkeja pitää lyhentää, jotta pääset esim 40 mm lastattuun painaumaan.

 

[shyhander]

No tuotanoinniin...Mun mielestä sillä on eroa, onko esijännitystä lisätty vai löysytetty. Tuntuu erilaiselta ajossa. Jos pelkästään halutaan nostaa tai laskea keulaa, niin silloin niitä etutolppia siirretään T-palojen läpi ylös tai alas.

Jos minä laitan esijännitystä ihan hulluna, pyörästä tulee kivireki ajaa. Jos taas vähennän esijännitystä reilusti, niin silloin pyörä on mukava ajaa hiekkatiellä.

Se on totta, että esijännitystä säädettäessä (eli tässä tapauksessa holkkia pidennettäessä tai lyhennettäessä) keulan pituus muuttuu mukana, mutta itse sanoisin sen olevan vain pieni sivutekijä. En nyt lähde horisemään geometrioista, balansseista tai vaimennuksista, kun -92 hondan omistaja ei sitä kysynyt.

edit. Sen verran vielä, että sun ratarassissa oot laittanut painaumat jollekin millimäärälle. Se, että millimäärä (korkeus) muuttuu, ei itsessään muuta ajo-ominaisuuksia kyseiseen suuntaan, vaan sen jousen vaatima voiman määrä muuttuu ja se tekee sen eron.

edit2. Ja sit vielä käppyrää ja Lontoon murretta
https://www.sportrider.com/technicalities-spring-rate-and-preload

Se miten pitkänä keulaputket on vaikuttaa kääntyvyysherkkyyteen/kääntyvyyteen koska keulakulma muuttuu. Jousen jäykkyys muuttuu jäykemmäksi mitä enemmän sitä puristetaan -> koska kuskin+pyörän massa on täsmälleen sama esijännityksestä huolimatta, tarkoittaa se sitä että jousi päinuu saman verran kuin ennenkin, mutta liukuputken paikka vaan vaan siirtyi ylemmäs tai alemmas iskunvaimentimessa.

Anteex pitkä lainaus kännykällä vaikee klipsasta..

 

[shyhander]

Täyspuristuksessa siis on enemmän varaa käyttää voimaa ennen iskarin pohjaamista esim.

 

[scuuba]

Jousen jäykkyys muuttuu jäykemmäksi mitä enemmän sitä puristetaan

Ei, vaan keulan kantavuus muuttuu sitä suuremmaksi, mitä enemmän jousta puristetaan.

 

[Salmon]

Laitoin vilkut kiinni kun meinasin huollon jälkeisen koeajon lähteä ihan yleiselle tielle suorittamaan, mut sit mä hokasin että enhän mä voi missään yleisillä syöttää silleen että sais shifterin toiminnan kunnolla tarkistettua

 

[finn]

Jousen jäykkyys muuttuu jäykemmäksi mitä enemmän sitä puristetaan

Jousi ei muutu jäykemmäksi. Jousivakio on mitä se on, eikä se muutu muuksi.

 

[shyhander]

Ei, vaan keulan kantavuus muuttuu sitä suuremmaksi, mitä enemmän jousta puristetaan.

Aaah.. juuri näin!! Ajatukseni oli mielestäni oikein mutta tietty väärin termein sanottuna.

 

[Goofy S]

Laitoin vilkut kiinni kun meinasin huollon jälkeisen koeajon lähteä ihan yleiselle tielle suorittamaan, mut sit mä hokasin että enhän mä voi missään yleisillä syöttää silleen että sais shifterin toiminnan kunnolla tarkistettua

Motarille tekemään lähtöharjoituksia.

 

[Kotarikuski]

En ole juuri ikinä samaa mieltä Scuupan kanssa.

Paitsi nyt.

Paras pintaherkkyys saadaan periaatteessa 0 esijännityksellä. Mutta ratapyörässä sitä joutuu yleensä vähän laittamaan koska jousituksen like on lyhyt ja muutoin ei saa painumaa oikeaksi. Liika esijännitys taas pilaa herkkyyden täysin = kumi ei tee töitä ja etsi pitoa. Esim crossipyörässä (hiekkatiet mainittu) haen jousta jolla painuma on oikea ja esijännitys 0.

Mp-lehtien testeissä usein toimittajat lisäävät esijännitystä ja poikkeuksetta ajo paranee. Kertaakaan en ole huomannut mainintaa että onko painumia mitattu. Omani olen saanut toimimaan paremmin esijännitystä vähentämällä, kun painumaa on tullut edes vähän.

 

[jarhe]

Nää alusta jutut on mukavia kun saa ainakin keskustelua aikaiseksi, kiitos siitä kaikille

Yritin tuossa kysellä, onkohan ne jouset oikean jäykkyiset ko. kaverin painolle, mutta eipä ehtinyt vielä tulla vastausta :|

Empä vielä ole ehtinyt edes painaumia mittailemaan, oli vaan tarkoitus tässä vaiheessa saada keula pitämään öljynsä sisällä ja toi ohjauslaakeri kuntoon.

Mutta jos itse asiaankin hieman kommentoisi.
Tosiaankin joku noheva seppä on todennäköisesti joko hukannut tai hajottanut keulan alkuperäiset sisuskalut, tai sitten viritellyt sisuskaluja jostain tuntemattomasta syystä.

Mutta nyt kun lähdet sitä kokonaisuutta diagnosoimaan, niin poista ensin ne viritelmät, pistä cartrige jousineen ja korkkeineen kasaan, ruuvaa esijännityssäädin kokonaan auki eli vastapäivään, vedä catridge koko pituuteensa (eli että se top-out jousi siellä vamenninsylinterin sisällä on kasassa), ja mittaa jousen yläpään, ja esijännityssäätimen välinen etäisyys.
Nyt sulla on arvo, mitä sen esijännitysholkin pituuden pitää minimissään olla, jotta palikat ei kolise.
Ja sen holkin voi tosiaan tehdä vaikkapa halkaisijaltaan sopivasta huonekaluputkesta.

Mutta, sitten pitäisi ottaa huomioon myöskin se, että kuinka löysät tai jäykät ne keulan jouset on. Eli jos ne on riittävän jäykät, niin et välttämättä tarvitse ns asennettua esijännitystä.
Mutta jos jouset on löysät, niin sitten tarvitset myöskin asennettua esijännitystä, koska ilman sitä painaumaa on liikaa, vaikka vääntäisi esijännityssäätimen maksimiin.

Eli jos tarvitset asennettua esijännitystä xx mm, niin tuon esijännitysholkin pitää olla xx mm pitempi kuin mitä tuo aikaisempi mitta oli.

Jos osaat kertoa jousien jäykkyyden, keulan kulman, mopon painon täyteen tankattuna, kuskin painon ajokamoineen, niin voin antaa sulle veikkauksen tuosta asennetun esijännityksen tarpeesta.

Tai, voit tehdä esim 25 mm "ylipitkät" holkit, ja kasata mopon/ keulan ilman öljyjä, ruuvata esijännityssäätimet puoleen väliin, mitata keulan lastatun painauman huolella, ja laskea montako milliä holkkeja pitää lyhentää, jotta pääset esim 40 mm lastattuun painaumaan.

Tossa keulassahan ei ole edes esijännityksen säätöä eli koko säätö pitää hoitaa jousella ja mahdollisella holkilla. Ilmeisesti tässä on haettu sopivampaa jousta jollekkin kuskille koska tuon vuosimallin alkuperäinen jousi on niin pitkä ettei välttämättä tarvitse mitään holkkia, eli on sinne lyhyempi jousi vaihdettu joka vaatii holkin että saa löysät pois. Se että olis samanlaisen uudemman pyörän jouset oli vaan arvaus koska kuvien mukaan uudempi vaatii holkin ja jousi on lyhyempi mutta eipä tuolla ole merkitystä mistä pyörästä jouset on.

Keulan kulmat ja painot sais helpostikkin mutta jousien jäykkyydestä taas ei oo mitään käryä joten kokeilemalla pitää mennä. Tosin ei tästä mitään ratalaitetta ole tulossakaan kunhan pääsee kurvailemaan niin ei tarvii pilkkua viilata
Täytyy nyt sitten katsoa noi painaumat ensin vähintään minimittaisella holkilla ja sitten pähkäillä jousta meneekö se vaihtoon tai ei.

 

[scuuba]

Keulan kulmat ja painot sais helpostikkin mutta jousien jäykkyydestä taas ei oo mitään käryä joten kokeilemalla pitää mennä. Tosin ei tästä mitään ratalaitetta ole tulossakaan kunhan pääsee kurvailemaan niin ei tarvii pilkkua viilata
Täytyy nyt sitten katsoa noi painaumat ensin vähintään minimittaisella holkilla ja sitten pähkäillä jousta meneekö se vaihtoon tai ei.

No kerro kulmat ja painot, niin voin antaa eri arvauksia eri jousilla ja eri holkeilla.

Ja jousien jäykkyyden saat selville jos jaksat viritellä ja mittailla.
Esim jos löytyy jotain 10 tai 20 kilon levypainoja tai vastaavia.
Niin mittaa ensin jousen vapaa pituus, sit pistä jousi pystyyn pöydälle, joku tanko jousen sisälle pitämään hässäkkää pystyssä, ja levypaino jousen päälle, ja mittaa jousen pituus.
Paino kg / jousen kokoonpuristuma mm = jousivakio kg/mm.

 

[jarhe]

No kerro kulmat ja painot, niin voin antaa eri arvauksia eri jousilla ja eri holkeilla.

Ja jousien jäykkyyden saat selville jos jaksat viritellä ja mittailla.
Esim jos löytyy jotain 10 tai 20 kilon levypainoja tai vastaavia.
Niin mittaa ensin jousen vapaa pituus, sit pistä jousi pystyyn pöydälle, joku tanko jousen sisälle pitämään hässäkkää pystyssä, ja levypaino jousen päälle, ja mittaa jousen pituus.
Paino kg / jousen kokoonpuristuma mm = jousivakio kg/mm.

Keulan kulma 26, mopo 244 kg ja kuski +vermeet 90 kg tossa olis varaa vähän pudottaakin, siis kevyempiä varusteita

 

[scuuba]

Keulan kulma 26, mopo 244 kg ja kuski +vermeet 90 kg tossa olis varaa vähän pudottaakin, siis kevyempiä varusteita

Ok, jos oletetaan että mopon ja kuskin painojakauma etu- ja taka-akselin suhteen on noin 50-50, ja otetaan targetiks 40 mm painauma, niin jousivakio vs asennettu esijännitys on abaut:
0,5 99
0,6 76
0,7 59
0,8 47
0,9 37
1,0 30
1,1 23
1,2 18
Eli esim 1,0 kg/mm keulajousilla esijännitysholkin pitää olla noin 30 mm ylipitkä, niin painauma on noin 40 mm.
(Virallinen jousivakio on esim 10 N/mm, mutta se on niin lähellä 1 kg/mm ett se helpottaa arpomista.)

 

[jarhe]

Ok, jos oletetaan että mopon ja kuskin painojakauma etu- ja taka-akselin suhteen on noin 50-50, ja otetaan targetiks 40 mm painauma, niin jousivakio vs asennettu esijännitys on abaut:
0,5 99
0,6 76
0,7 59
0,8 47
0,9 37
1,0 30
1,1 23
1,2 18
Eli esim 1,0 kg/mm keulajousilla esijännitysholkin pitää olla noin 30 mm ylipitkä, niin painauma on noin 40 mm.
(Virallinen jousivakio on esim 10 N/mm, mutta se on niin lähellä 1 kg/mm ett se helpottaa arpomista.)

Pitääpä jossain välissä mitata noi jouset.

 

[JMH]

Pitääpä jossain välissä mitata noi jouset.

Siehän oot seppämiehiä, niin varmaan tietänet, että jos eteen vaihtuu vähän kuskia muistuttavaa kankeampaa tavaraa, niin on syytä ihmetellä se takavieteri vähintään pikkuserkuksi.