Moottoripyörän lataus

[sami1024]

Joko magneetti on sitten menettänyt magneettisuutensa tai mittari on rikki, ei tuossa paljoa muita vaihtoehtoja ole. Mittaa nyt varmuuden vuoksi jollain toisella mittarilla. Kahden keltaisen väliin voi tietysti laittaa vaikka kolme 24v polttimoa sarjassa, kirkkaudesta voi sitten päätellä tuottaako se laturi sähköä ollenkaan.

Toinen mittari on ehdottoman kannatettava ajatus. Nimittäin voihan olla niin huono säkä, että uusi jännitteensäädin on viallinen, eikä lataus kokonaisuutena siksi toimi oikein. Tai sitten voihan mittari näyttää myös dc-puolen jännitteen väärin. Jotain osviittaa tietysti saa siitä, näyttääkö mittasi vaikkapa pistorasiasta ja auton akusta oikein.

Sarjassa hyviä kysymyksiä on se, että oliko alkuperäisessä vialliseksi oletetussa staattorissa ilmiselvästi vikaa kun sen purki pois pyörästä? Eli silminnähden palanutta käämiä, oikosulku maahan, ohjeista poikkeavat resistanssit jne? Jos se näyttää mitaten ja silmällä ehjältä niin antaako se samat tulokset pyörää käyttäen? Ja sitten vielä uudesta staattorista sen verran, että onko se joku staunnainen nettihalpis, vai ns. tunnetun hyvämaineisen kauppiaan myymä? Meinaan vaikka se onkin vaan ”kasa piuhaa” niin voihan käämit olla ”rakennettu väärin”, eli johtojen paksuudet ja kierrosmäärät olisivat alkuperäisestä poikkeavat, joku napa käämitty kokonaan väärään suuntaan pienin kiinalaisin käsin tms.

 

[Mahoney]

Toinen mittari on ehdottoman kannatettava ajatus. Nimittäin voihan olla niin huono säkä, että uusi jännitteensäädin on viallinen, eikä lataus kokonaisuutena siksi toimi oikein. Tai sitten voihan mittari näyttää myös dc-puolen jännitteen väärin. Jotain osviittaa tietysti saa siitä, näyttääkö mittasi vaikkapa pistorasiasta ja auton akusta oikein.

Sarjassa hyviä kysymyksiä on se, että oliko alkuperäisessä vialliseksi oletetussa staattorissa ilmiselvästi vikaa kun sen purki pois pyörästä? Eli silminnähden palanutta käämiä, oikosulku maahan, ohjeista poikkeavat resistanssit jne? Jos se näyttää mitaten ja silmällä ehjältä niin antaako se samat tulokset pyörää käyttäen? Ja sitten vielä uudesta staattorista sen verran, että onko se joku staunnainen nettihalpis, vai ns. tunnetun hyvämaineisen kauppiaan myymä? Meinaan vaikka se onkin vaan ”kasa piuhaa” niin voihan käämit olla ”rakennettu väärin”, eli johtojen paksuudet ja kierrosmäärät olisivat alkuperäisestä poikkeavat, joku napa käämitty kokonaan väärään suuntaan pienin kiinalaisin käsin tms.

Uusi staattori oli niin sanottu kiinan malli ja ostin nyt vielä kolmannen joka pitäisi olla laadukkaampi. Kuitenkin sillä tuli suunnilleen sama mittaustulos eli reilu 30-40v kierrosten ollessa 5000 hujakoilla. Rupeaa nyt tuntumaan ettei tuosta pyörästä ole aiemminkaan irronnut tuon enempää vaan latausongelma johtui jostain muusta.

Kaikki mittaukset on tehty kahdella eri mittarilla joten ei pitäisi olla siinäkään vikaa. En kerennyt vielä uudella staattorilla testata paljonko akun jännite on käynnissä ollessa. Mittasin vain tuon staattorilla tulevan jännitteen. Toivottavasti tuo riittää vaikkei ihan ohjearvon ylläkkään.

 

[ismo]

Jännite voi vaikka riittääkin, jos sulla on pihtivirtamittari niin voisit mitata akun maajohdosta meneekö akkuun virtaa vai purkautuuko se kun kaikki valot jne on päällä.

Voi olla se kestomagneetti myös huono mutta en siihen heti usko. Ellei se sitten ole ollut pöydällä pitkään avoimessa tilassa ilman sulkuliuskoja ja/tai saanut kovan kolahduksen tai kuumennettu yli curie pisteen.

Jostain kun saisi uuden roottorin vielä lainaksi testiin niin sitten voisi olla varma.

 

[Tinde]

Jännite voi vaikka riittääkin, jos sulla on pihtivirtamittari niin voisit mitata akun maajohdosta meneekö akkuun virtaa vai purkautuuko se kun kaikki valot jne on päällä.

Voi olla se kestomagneetti myös huono mutta en siihen heti usko. Ellei se sitten ole ollut pöydällä pitkään avoimessa tilassa ilman sulkuliuskoja ja/tai saanut kovan kolahduksen tai kuumennettu yli curie pisteen.

Jostain kun saisi uuden roottorin vielä lainaksi testiin niin sitten voisi olla varma.

täytyy sitten olla DC-pihti joka on vähän harvinaisempi

 

[jocce]

Kuka korjaisi staattoreita tampereen lähistöltä? Suzuki GT 500 -75 kyseessä.

 

[Ghostrider]

Kerrotaanpas yhdestä menestystarinasta välillä, kun sellainen tuli tämän ketjun opeilla koettua. Eli potilaana '00 ZX-12R, ongelmana latausjännite luokkaa 12,9 - 13,1 volttia. Ihmettely alkoi luonnollisesti jännitteensäätimestä, ekana selvisi että staattorin liitin oli melko lailla sulanut. Näissähän on internetin mukaan tyyppivikana öljyn nouseminen tuohon liittimeen, joka sijaitsee kartanlukijan jakkaran alla. Simainen liitin ei johda sähköä yhtä hyvin kuin kuiva, tämä sitten aiheuttaa liikaa lämpenemistä ja ongelman pahentuessa liittimen sulamisen.

Ekaksi tietenkin liittimen uusimisen kokeilu abikoilla, lopputuloksena latausjännite ei noussut yhtään mihinkään. No, seuraavaksi tietenkin rupesin mittaamaan staattorin piuhoja. Vaiheiden väliset vastukset olivat ok, eikä yksikään vaihe ollut yhteydessä maihin, eli niiltä osin kaikki kunnossa. Staattorin tuottama jännitekin oli oikein sopiva, noin neljän tonnin kierroksilla 95VAC, korjausmanuaalin mukaan 85-120 volttia on 4krpm kohdilla oltava jännitettä.

No, seuraavaksi sitten jännitteensäätimen kimppuun. Raivoisan diodimittauksen perusteella näytti siltä, että jännitteensäädin on vainaa, eli ei muuta kuin uutta tilaukseen. Uuden säätimen asennusta väritti lapsenomainen into siitä, että nyt on latausongelmat historiaa ja alkaa sähköä piisaamaan vaikka Olkiluoto kolmosen käynnistymistä odotteleville. No, latausjännite seilaili 13,4 - 13,8 voltissa, eli melkein niin kuin ok, mutta ei kuitenkaan ihan.

Akkuvian pois sulkemiseksi kokeilin toisen mopon akullakin, ihan saman verran näytti latausjännitteeksi silläkin. Kumpaakin patteria mittailin halpiskuormitustesterilläkin, näytti molemmat olevan vähän niin kuin alarajalla, mutta kuitenkin käypäsiä akun virkaa toimittamaan. Tässä vaiheessa sitten maltoin tehdä tuon aloitusviestin ensimmäisen mittauksen, eli mitata jännite-eron säätimen liittimen ja akun välillä. No, jännite-erohan oli 0,4 voltin luokkaa sekä plus- että miinuspuolella, eli josko se vika sittenkin olisi löytynyt. Taas intoa puhkuen hommiin ja virittämään uudet johdot vanhojen latausjohtojen rinnalle. Sattui löytymään 2x2,5mm2 piuhaa, joka lumpsahti pluspuolelle, sekä 6mm2, joka taasen pääsi hoitamaan miinupuolen uuden johtimen virkaa. Johdot kiinni, kone tulille ja mittari akunnapoihin. Ja TSÄDÄM, latausjännite 14,6 volttia valot ja flekti päällä tyhjäkäynnillä, eli löytyi se vika sitten kuitenkin.

Säätimen ja akun väliset johdot näyttivät alun perin vastukseksi 0,2 ohmia, saman tuloksen mun mittarilla saa kun tökkää mittajohdot toisiinsa, eli vastuksen puolesta ei noita viallisiksi voi arvata. En sitten tiedä mihin tuolla jännite katoaa välillä, kaikki asiaan vähänkin liittyvät liittimet olen aukonut, ei ole ollut hapettumia tai muutakaan. Valtaosa liittimistä on ihan uuden näköisiä niin sisältä kuin ulkoakin.

Mutta enivei, nyt näyttäisi lataavan kuten kuuluukin, joten josko sähkö riittäisi tuleviin seikkailuihin.

 

[telamiinamunkki]

Vanhasta kawasta (GPX500R) tuli mitattua staattorin johdoilta lukemia, pyörä siis kasassa ja lähtee käyntiin, mutta käyntiongelmia ollut (sammuu välillä itsekseen, ei riitä kipinä isommalla kuormalla). Viime kesänä ongelmat hävisi hetkeksi kokonaan kun hankin uuden (käytetyn) jännitteensäätimen, mutta palasivat samanlaisina hieman alle 1000km jälkeen.

Ensin mitattu jokainen vaihe maadoitettuna pyörän runkoon, mittari näytti jokaisen kohdalla OL, eli pitäisi olla kunnossa.

Seuraavaksi mitattu vastusta vaiheiden väliltä (1-2, 2-3, 1-3), kaikki näyttii samaa, mutta mittari näytti 0.00 ohmia. Ei siis ollenkaan vastusta, tai mittarin tarkkuus ei riitä. Onko tämä ok?

Lopuksi vielä pyörä käyntiin, ja mitattu vaihtojännitettä vaiheiden väliltä. Korkeahkolla tyhjäkäynnillä (ehkä 2-2,5 krpm, talven jäljiltä bensapuolikin vähän tukkoinen) näytti samaa lukemaa kaikissa kolmessa mittauksessa, mutta vain 7,5V. Ei ollut huoltomanuaali mukana että olisi voinut ohjearvoa vilkuilla, mutta aika alhaiselta kyllä kuulostaa.

Itselle uutena tuli myös se, että tuon jännitteen vaiheiden välillä sai näkymään vasta kun johdot oli paikallaan, eli laturilta oli kytketty johto jännitteensäätimeen. Jos yritti irrallaan mitata laturilta, niin ei antanut minkäänlaista jännitettä vaiheiden välillä.

Apua?

 

[s151669]

7,5V. Ei ollut huoltomanuaali mukana että olisi voinut ohjearvoa vilkuilla, mutta aika alhaiselta kyllä kuulostaa.

Itselle uutena tuli myös se, että tuon jännitteen vaiheiden välillä sai näkymään vasta kun johdot oli paikallaan, eli laturilta oli kytketty johto jännitteensäätimeen. Jos yritti irrallaan mitata laturilta, niin ei antanut minkäänlaista jännitettä vaiheiden välillä.

Apua?

Alhaiselta vaikuttaa. Vaan kyllä noista pitää näkyä jännite irrallaankin. Muuten on mittauksessa jotain vikaa.

 

[ismo]

Vanhasta kawasta (GPX500R) tuli mitattua staattorin johdoilta lukemia, pyörä siis kasassa ja lähtee käyntiin, mutta käyntiongelmia ollut (sammuu välillä itsekseen, ei riitä kipinä isommalla kuormalla). Viime kesänä ongelmat hävisi hetkeksi kokonaan kun hankin uuden (käytetyn) jännitteensäätimen, mutta palasivat samanlaisina hieman alle 1000km jälkeen.

Ensin mitattu jokainen vaihe maadoitettuna pyörän runkoon, mittari näytti jokaisen kohdalla OL, eli pitäisi olla kunnossa.

Seuraavaksi mitattu vastusta vaiheiden väliltä (1-2, 2-3, 1-3), kaikki näyttii samaa, mutta mittari näytti 0.00 ohmia. Ei siis ollenkaan vastusta, tai mittarin tarkkuus ei riitä. Onko tämä ok?

Lopuksi vielä pyörä käyntiin, ja mitattu vaihtojännitettä vaiheiden väliltä. Korkeahkolla tyhjäkäynnillä (ehkä 2-2,5 krpm, talven jäljiltä bensapuolikin vähän tukkoinen) näytti samaa lukemaa kaikissa kolmessa mittauksessa, mutta vain 7,5V. Ei ollut huoltomanuaali mukana että olisi voinut ohjearvoa vilkuilla, mutta aika alhaiselta kyllä kuulostaa.

Itselle uutena tuli myös se, että tuon jännitteen vaiheiden välillä sai näkymään vasta kun johdot oli paikallaan, eli laturilta oli kytketty johto jännitteensäätimeen. Jos yritti irrallaan mitata laturilta, niin ei antanut minkäänlaista jännitettä vaiheiden välillä.

Apua?

Luultavasti se yleismittari ei toimi kunnolla pienien vastusten kanssa. Joku ESR mittari voisi toimia tuossa paremmin. Mitä ohjekirja antaa omimääräksi ?

Jännite on aivan liian vähän, irti piiristä useita kymmeniä voltteja olisi lähempänä oikeaa.
Ettei vaan olisi käämitys ja se säädin rikki.

 

[skuikka]

Jännitettä pitäisi olla kymmeniä voltteja AC ja vastustakin pitäisi staattorilta löytyä. Joko mittauksessa, mittarissa tai staattorissa on kyllä häikkää.

 

[telamiinamunkki]

Suurkiitos vastauksista!

Manuaalia en päässyt nyt tutkimaan sen osalta, että mitkä ohjearvot noille vastuksille pitäisi olla. Kävi myös mielessä että onko mittaajassa itsessään tai mittarissa jotain vikaa, etenkin kun staattori irti kytkettynä ei antanut mitään jännitteitä näkyviin. Laitoin varalta käytetyn staattorin tilaukseen, kunhan tässä aikaa löytyy niin pistää pyörää purkaen ja uusii sen jännitteensäätimenkin samalla, taas.

 

[ts18056]

Ja toi vaiheiden vaihtojännite mitataan aina ilman säädintä ,paitsi jos "oikea" vaihtovirtalaturi, ilman kestomagneetteja, jolloin säädin säätelee sitä magnetointivirtaa. Jos ilman säädintä kaikki nollaa, niin kanttuveihän noi käämit on. Ja onhan se mittari käännetty vaihtovirta-asennolle? Tasavirta-asennossa näyttää varmasti nollaa, säätimen kanssa mahdollisesti viallisen tasurin läpi päästämää vuotovirtaa!

 

[Patukka]

Suurkiitos vastauksista!

Manuaalia en päässyt nyt tutkimaan sen osalta, että mitkä ohjearvot noille vastuksille pitäisi olla. Kävi myös mielessä että onko mittaajassa itsessään tai mittarissa jotain vikaa, etenkin kun staattori irti kytkettynä ei antanut mitään jännitteitä näkyviin. Laitoin varalta käytetyn staattorin tilaukseen, kunhan tässä aikaa löytyy niin pistää pyörää purkaen ja uusii sen jännitteensäätimenkin samalla, taas.

Joo, nuo staattorin vaihtojännitteen taajudet ovat niin korkeita ja aallonmuoto epäpuhdas että aivan tavallinen yleismittari ei välttämättä anna totuudenmukaista tulosta. Jos antaa ylipäätään minkäänlaista mittausarvoa. Tarvitaan ns. true-rms yleismittari jotta mittaus varmuudella onnistuu. Esimerkiksi tämä, https://www.elfadistrelec.fi/fi/flu...MIporo78Cr6QIVwrUYCh1_wQqeEAQYAiABEgK6VfD_BwE.

Halvempiakin ja aivan toimivia kyllä löytyy. Mutta jos mittaustarvetta on vähänkään enemmän niin hankkisin tuon, ei nimittäin tarvitse toista hankkia seuraavaan pariin vuosikymmeneen. Nykyinen Flukeni on vuodelta -87 ja toimii kuten uutenakin ja on saanut välillä kovaakin kyytiä. Tosin on tuon lisäksi joitain kiinanihmeitä tullut hankittua mutta kumma kyllä tuo vanha Fluke tulee useimmin otettua.

True-rms:
https://www.fluke.com/fi-fi/lue-lis...ksen-perusteet/sahko/mita-true-rms-tarkoittaa

 

[ts18056]

Joo, nuo staattorin vaihtojännitteen taajudet ovat niin korkeita että aivan tavallinen yleismittari ei välttämättä anna totuudenmukaista tulosta. Jos antaa ylipäätään minkäänlaista mittausarvoa. Tarvitaan ns. true-rms yleismittari jotta mittaus varmuudella onnistuu.

Kyllä noi kaikki mittarit, joilla vaihtojännitteen mittaus on mahdollista, antavat ns. "järkevän" arvon. Toi harrastekäyttöön järkyttävänhintaisen Fluken hankkiminen on yhtä turhaa, kuin öljypurkin moottoripyöräkuvan kyttääminen!

 

[Tinde]

Joo, nuo staattorin vaihtojännitteen taajudet ovat niin korkeita ja aallonmuoto epäpuhdas että aivan tavallinen yleismittari ei välttämättä anna totuudenmukaista tulosta. Jos antaa ylipäätään minkäänlaista mittausarvoa. Tarvitaan ns. true-rms yleismittari jotta mittaus varmuudella onnistuu. Esimerkiksi tämä, https://www.elfadistrelec.fi/fi/flu...MIporo78Cr6QIVwrUYCh1_wQqeEAQYAiABEgK6VfD_BwE.

Halvempiakin ja aivan toimivia kyllä löytyy. Mutta jos mittaustarvetta on vähänkään enemmän niin hankkisin tuon, ei nimittäin tarvitse toista hankkia seuraavaan pariin vuosikymmeneen. Nykyinen Flukeni on vuodelta -87 ja toimii kuten uutenakin ja on saanut välillä kovaakin kyytiä. Tosin on tuon lisäksi joitain kiinanihmeitä tullut hankittua mutta kumma kyllä tuo vanha Fluke tulee useimmin otettua.

True-rms:
https://www.fluke.com/fi-fi/lue-lis...ksen-perusteet/sahko/mita-true-rms-tarkoittaa

87 III kotona, aina vaan toimii. Ne erilaisten tarvikeliikkeiden 9 Euron mittarit ei anna arvoa joka olisi lähelläkään totuutta. Ne mittaa vaihtojännitteen mahdollisen huippuarvon, tasaasuuntaa sen ja jakaa 1,414 saadaksen oletetun tehollisarvon. Oletuksena 50 Hz ja puhdas siniaalto.

 

[ts18056]

87 III kotona, aina vaan toimii. Ne erilaisten tarvikeliikkeiden 9 Euron mittarit ei anna arvoa joka olisi lähelläkään totuutta. Ne mittaa vaihtojännitteen mahdollisen huippuarvon, tasaasuuntaa sen ja jakaa 1,414 saadaksen oletetun tehollisarvon. Oletuksena 50 Hz ja puhdas siniaalto.

Ja mitähän muuta sieltä pyörivästä kestomagneetista käämien sisällä syntyy? Kanttiaaltoa? Herzeillä liene mitään merkitystä tehollisen jännitteen mittauksessa, ainakaan latureissa. Noh mä en olekaan sähködippeli ;-)

 

[Patukka]

Ja mitähän muuta sieltä pyörivästä kestomagneetista käämien sisällä syntyy? Kanttiaaltoa? Herzeillä liene mitään merkitystä tehollisen jännitteen mittauksessa, ainakaan latureissa. Noh mä en olekaan sähködippeli ;-)

Lue nyt alkuun tämän opinnäytetyön ensimmäinen luku, https://www.google.com/url?sa=t&rct...k1_k2015.pdf&usg=AOvVaw226reEwBI66uvdDEyIOZsH, ja vaikka koko kirjoitus.

Olellinen tulee esiin tässä lainauksessa:

Digitaaliset yleismittarit ovat helppokäyttöisiä ja niiden miellyttävä piirre on
digitaalisen näytön helppolukuisuus. Jännitettä mitattaessa on kuitenkin huomattava,
että digitaalisten yleismittareiden toiminta perustuu näytteenottoon. Niiden näyttämä
on yleensä kalibroitu sinimuotoiselle vaihtojännitteelle ja 50 Hz:n taajuudelle, joten
niiden näyttämä on virheellinen vaihtojännitteen muodon ja taajuuden poiketessa
tästä. Digitaalimittarin kritiikitön käyttö vaihtojännitteiden mittaamiseen voi
pahimmillaan johtaa virheellisiin tuloksiin. Erityisesti sellaiset vaihtojännitteet, jotka
ovat samaa luokkaa mittarin näytteenottotaajuuden kanssa, saavat digitaalimittarin
täydellisesti sekaisin. Analogisten mittareiden näyttämän taajuusriippuvuus on
oleellisesti vähäisempi, joten niiden käyttö on suositeltavaa erityisesti suuritaajuisia
signaaleja mitattaessa.

 

[ts18056]

Ja jenkeissä myytävät mittarit on skaalattu 60 hertsiin? Ja ja näyttävät parhaiten oikeen 110 voltin jännitettä?

Fluken mainoksessahan käy ilmi, paljonko toi keskiarvovasteen mittari heittää näillä seksikkäilla aaltomuodoilla verrattuna Flukeen ;-) Siniaalloilla 0%

 

[jahonen]

Vaikea kyllä kuvitella että staattorin aaltomuoto olisi niin erikoinen että "false RMS" näyttäisi vaan 7,5 volttia ja true RMS sitten esim. 75 volttia.

Hienot yleismittarit on kyllä ihan kivoja ja itsellänikin on 3 suhteellisen kallista yleismittaria (2 Gossen-Metrawattia ja 1 Fluke) joissa kaikissa on true RMS, mutta lopulta sitä tarvitsee oikeastaan vain siihen jos haluaa esim. sulakkeen nimellisarvoa verrata todelliseen virtaan, tai saada selville jännitteen synnyttämän lämpötehon vastuksessa. Tätäkin voisin ehkä suositella, tosin enpä tiedä säästääkö miten paljoa Flukeen verrattuna: https://www.eevblog.com/product/bm235-multimeter/

Elektroniikan kanssa ainakin useimmiten haluaisi tietää signaalin maksimi- tai minimijännitteen tai "kokonais-swingin" ja tehollisarvo on vähän turhaa tietoa. Ehkä jopa tuossa staattorin tapauksessa tuo kokonais-swing eli jännitteen huipusta huippuun-arvo olisi ihan hyvä mitta sekin. Sikäli ennemmin suosittelen oskilloskooppiin investointia kuin kovin kalliiseen yleismittariin Oskilloskooppihan on ajoneuvojen kanssa puuhatessa mitä mainioin työkalu moneenkin juttuun. Tosin ei liene ihan aloittelijan työkalu.

t. Janne

 

[Patukka]

Vaikea kyllä kuvitella että staattorin aaltomuoto olisi niin erikoinen että "false RMS" näyttäisi vaan 7,5 volttia ja true RMS sitten esim. 75 volttia.

Hienot yleismittarit on kyllä ihan kivoja ja itsellänikin on 3 suhteellisen kallista yleismittaria (2 Gossen-Metrawattia ja 1 Fluke) joissa kaikissa on true RMS, mutta lopulta sitä tarvitsee oikeastaan vain siihen jos haluaa esim. sulakkeen nimellisarvoa verrata todelliseen virtaan, tai saada selville jännitteen synnyttämän lämpötehon vastuksessa. Tätäkin voisin ehkä suositella, tosin enpä tiedä säästääkö miten paljoa Flukeen verrattuna: https://www.eevblog.com/product/bm235-multimeter/

Elektroniikan kanssa ainakin useimmiten haluaisi tietää signaalin maksimi- tai minimijännitteen tai "kokonais-swingin" ja tehollisarvo on vähän turhaa tietoa. Ehkä jopa tuossa staattorin tapauksessa tuo kokonais-swing eli jännitteen huipusta huippuun-arvo olisi ihan hyvä mitta sekin. Sikäli ennemmin suosittelen oskilloskooppiin investointia kuin kovin kalliiseen yleismittariin Oskilloskooppihan on ajoneuvojen kanssa puuhatessa mitä mainioin työkalu moneenkin juttuun. Tosin ei liene ihan aloittelijan työkalu.

t. Janne

Satasen verran halvempi kuin Fluke 115, https://www.ebay.com/sch/i.html?_from=R40&_trksid=m570.l1313&_nkw=BM235+Multimeter&_sacat=0. Varmaankin aivan hyvä hankinta.

Noista scoopeista, aikoinaan, liki parikymmentä vuotta sitten, olisin saanut poiskantohinnalla töistä Tektronicsin scoopin lisähilppeineen, mallia en enää muista mutta aivan toimiva peli se oli. Silloin tuntui että ei ollut oikein paikkaa tuolle, pienessä kerrostalokaksiossa kun asuttiin ja työmaan kaluja sai käytää vapaasti omiin touhuihinkin. No, työkaveri sitten vei sen. Harmittaa vieläkin.

No, kyllähän noita netistä löytyy uutenakin aivan kohtuuhintaan, ainakin jos joku kiinanihme kelpaa tai sitten ammattikalu käytettynä.

P.S

Käyvät näköjään nämä kirjoittelut kalliiksi . Sen verran tuo BM 235:nen jäi kiinnostamaan kun sitä kehuit että tilasin sellaisen. Ei minullakaan ole ollut kunnollista True-rms mittaria ja kun tuo ei maksanut kuin 109.00€ posteineen niin otin riskin, ajastaan sitten selviää mitä tuli ostettua.

Jos muitakin kiinnostaa niin täältä löytyy, https://www.welectron.com/