Myös yksi on että se havannointi, siis kyllä ymmärrä että ikää kun alkaa tulemaan on se reaktioaika jne heikkoa. Se ikä kun ei tule yksin. Mutta tuolla näkee kyllä, niin jotka "luottaa" siihen toiseen, eli luotetaan että se toinen "antaa myöten", siis tilanne yleensä on liikeenne ympyrässä esim, että toinen katsoo kaukaa, ei tule ketään. Mutta kun on "astumassa" ympyrään, niin ei perkele sieltä tulikin, niin toiset ei edes reakoi siihen...
Kyllä tuo tuolla liikenteessä tarvii oikeasti "keskittyä", se on puppua että tulee selkärangasta, kyllä perus ajaminen, mutta se toisen huomioiminen, sen nopeus, ennakointi jne. Niin ei se välttämättä riitä että on kokemusta ja että siihen omaan kokemukseen voi luotta, kun yleensä se toisen "ongelma" on että sitä ei voi ennakoida, mitä se toinen tekee...
Ps, oho menihän vaikeaksi, no kait joku ymmärtää
Sama se millä vauhdilla tuolla ajelee.
Siinä kohtaa kun vauhti suuntaan tai toiseen alkaa poikkeamaan.... keskimääräisestä menosta,
alkaa tulla enemmän ja enemmän ohjelmaa niin itselle kuin muillekin.
Ihan "tasapäänäkin" tuolla liikkuessa mausteena on tosiaan erilainen ja eri syistä ilmenevä "puusilmäisyys",
nopeat ja yllättävät ratkaisut (vilkku vasemmalle-käännös oikealle, kato! kaveri!, oho-meni ohi.... ja ties mitä)
Liikenteessä (kovaakaan) ehjänä ajamaan ei opi kun kovaa ajamalla ja "törmäämään" ainakin
kuvainnollisesti kaikkiin mahdollisiin "miinoihin". Yksilöiden oppimiskyky, omista tai muiden tekemisistä,
tahtoo vaihdella aika paljon. Monelle "arkiset asiat" tulee kerta toisensa jälkeen aina ylläreinä eteen.
Paljon ajaminen ja kertynyt kokemus on juttu jota arvotetaan pitkälti väärin ja väärin perustein.
Kokemuksen hyöty ja arvo liikenteessä realisoituu ihan samoista lähtökohdista kuin kokemus snagarijonossa.
Tähän liittyy myös lopputuleman suhteen se laittamaton asia, että viisas, tasapää ja kokenut löytää itsensä
helvetin paljon harvemmin tilanteista, joissa tarvitaan selviytymiseen lähes yliluonnollisia aisteja ja lahjakkuutta.
Tuo "oikeasti keskittyminen" on tosiaan liikenteessä selviytymisen suhteen aika olennainen perusasia.
Helvetisti eri liikenneympäristöissä ajanut 35-40 vuotias on varmaan käytännössä aika "ässä" selviämään
tuolla liikenteessä..... jos perusasenne on suurinpiirtein kohdillaan.
Turhan usein myös sotketaan kukkahattuiluun se ajatus, että tuolla laduilla ei olla yksin......
ja siksi ei oikeen skulaa jos siellä "ollaan koko ajan kovana, keulien kuin kotona kylppärissä ja ovi lukossa".
Eikä siinäkään mitään..... kunhan ei paikka- ja tilannetaju petä

.
Senkin voi oppia kokemuksesta, jos ei omasta, niin muiden
Toisaalta.... vähillä kolhuilla ja ihan kunnon kansalaisena täällä näyttää pärjäävän sellaisetkin
kaverit, jotka tuolla vuosien varrella monilla reissuilla, kerta toisensa jälkeen, kusitauolla
menevät ja kusevat suoraan tuuleen

.
Sitten tullaan lahkeet ja bootsit märkänä todeten.... Ei vittu.... mä tein sen taas!

.