• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Nokan ajoitus

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Ouzi
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
^Aloita mielellään ketju varoitukseksi kaikille, jotka kyselevät: "Tarvitseeko mopo säätää slipari/suotimen/alushousujen vaihdon jälkeen?"

Yllättävän hyvin tuo motti on kyllä tuupannut noillakin puristuksilla. Mielenkiinnolla odotan tuloksia korjatusta moottorista.
 
Nokka-akselimuutokset on oikeaa virittämistä, putkiston vaihtaminen yms. näpertämistä joka ei oikeastaan vaikuta yhtään mitään......
Tästä haluaisin faktaa eli jos vaihetaan putkisto ja tehdään muut "näpertämiset" (ecusäätö,airbox mod) VS vaihetaan vakio pyörään pelkät nokat?
Kumpi parempi ja miksi?
 
Jollei koneeseen vaihdeta mitään mutta ympäriltä(putket, seokset, imupuoli y.m.) lähes kaikki niin käsittääkseni tellussa oltaisi melko tasoissa nokkien vaihtoon verrattuna, tosin nokkiakin on useita.

Samalla kun tuo motti nyt aukeaa ajattelin pienentää sguish-aluetta vakion n.1,5millistä n.1milliin sylinteristä sorvaamalla, jolloin ollaan vielä turvassa mahdollisten vaihtovirheiden sattuessa. Samalla nousee puristukset aika sopivasti.
 
Vaikee kyllä tuota uskoa et pelkällä nokkien vaihdolla saadaan sama huipputeho ja yhtä hyvin ajettava/vääntävä/kaasuunvastaava moottori.
Kun pyörästä johon vaihdetaan putkisto ja ilmaboxi muokataan sopivaksi sekä säädetään ecu molempien pyttyjen osalta erikseen kohdalleen.
Toki jos noin on niin hyvä sitten,mutta en kyllä usko ennen kun itse nään.(niinkuin en paljon muutakaan
biggrin.gif
)
 
Vaikee kyllä tuota uskoa et pelkällä nokkien vaihdolla saadaan sama huipputeho ja yhtä hyvin ajettava/vääntävä/kaasuunvastaava moottori.
Kun pyörästä johon vaihdetaan putkisto ja ilmaboxi muokataan sopivaksi sekä säädetään ecu molempien pyttyjen osalta erikseen kohdalleen.
Toki jos noin on niin hyvä sitten,mutta en kyllä usko ennen kun itse nään.(niinkuin en paljon muutakaan  
biggrin.gif
)
Riippuu ihan moottorista johon nokat vaihdetaan.
 
Ja just siittä faktaa haluaisinkin,koska en helposti usko et näin tapahtuu missään prätkän moottorissa.
 
auton moottoria joskus virittäessä kansi + kaasarit niin toimii eiköhän se ole aika paljon sama näissä mopoissakin,onhan näissä viritys aste pikkasen parempi kun jossain vanhassa ooppelissa mutta kone kun kone,
biggrin.gif
 
Pelkkä painehan ei riitä jos tuottoa ei ole tarpeeksi.
Tuottoahan on tarpeeksi jos paine on riittävä ?
Väärin, verrataan vaikka ihan kotikompressoriin jossa on pieni säiliö ja sen täyttyminen 10bar kestää 2min. Sitten otetaan iso teollisuuskompressori, edelleen mäntätyyppinen, niin se täyttää 20 kertaa suuremman säiliönsä samassa ajassa, ero on tuoton määrässä, eli enemmän kulkee läpi. Eli paine on vain kuvaava tekijä, jollain virtausmäärällä paine lähtee putoamaan, eli silloin kun pumpun tuotto loppuu vaadittavalla paineella.

Asiaa selventääkseni, Tl:ssä mitataan paine bensakiskosta kone sammuksissa ja bensan tuotto paluuletkusta edelleen moottori sammutettuna. Eli pumpun vapaaseen tuottoon ei ole arvoa vaan mitataan ruiskutuspaineen alainen tuotto.

Edit:sanamuotoja
 
^Aloita mielellään ketju varoitukseksi kaikille, jotka kyselevät: "Tarvitseeko mopo säätää slipari/suotimen/alushousujen vaihdon jälkeen?"

Yllättävän hyvin tuo motti on kyllä tuupannut noillakin puristuksilla. Mielenkiinnolla odotan tuloksia korjatusta moottorista.
Sliparin yms. putkimuutosten jälkeen ei mitään tarvetta, sen sijaan jos imuputkistolla on kuristettu 25% koneen tehoista niin tarvitsee.

Sen sijaan tuo ohivuoto ei näy noissa näytetyissä tehokäyrissä mitenkään, ohivuodon pitäisi tappaa alakierrosteho kokonaan ja vaikutus vähentyy kierroksilla, sen sijaan ongelma tehokäyrässä oli vakioteho 8000 kierroksen jälkeen mikä viittaa ennemmin virtausongelmiin jollain osa-alueella.....

Eli vanhan koneen ohivuoto ei välttämättä merkkaa palaneita venttiileitä, voivat olla vain karstaiset tms....
 
Allekirjoitatko kaiken?
Ei ihan näin, tehokäyrä vastaavilla muutoksilla olevalle tellulle on aika normaali, tehoa vain puuttuu...

Otatko vastuun väittämästä kun joku vaihtaa ilmansuodattimen, putkiston ja venttiilit palaa? Omanikin oli muutettu vastaamaan ilmakuristusten poistoa katsoen, mutta ei mitään muuta ajatellen.

Dynossa et näe alakierrosten muutosta kun ei ole vääntökäyrää mun lapussa, tehohan on vain laskennnallinen numero joka riippuu... Jos ajat mun pyörän ja kunnossa olevan, TUNNET eron.

En kiellä että venttiileissä EI olisi karstaa, EPÄILEN sitä koska on ollut käytössä 10-15% liian pienellä bensan syötöllä...

Tämä jeesustelu nyt on vähän turhaa mutta pari seuraavaa päivää kertoo kuvien kera totuuden, sekä lukeminen ajatuksella...
 
Otatko vastuun väittämästä kun joku vaihtaa ilmansuodattimen, putkiston ja venttiilit palaa? Omanikin oli muutettu vastaamaan ilmakuristusten poistoa katsoen, mutta ei mitään muuta ajatellen.
Kyse on tekniikasta, mitä vain voi sattua sattumalta. Mutta siis teknisesti vaarallisen laiha seos riippuu palotilan mallista, joku hemipalotilainen polttaa laihan seoksen niin hitaasti että venttilivauriot on aina käsillä, sen sijaan nykyaikainen runsaspyörteinen palotila kuten vaikka Suzukin TSCC, joka muuten aikanaan kehitettiin jotta ilmajäähdytteisiä koneita voisi ajaa laihoillakin seoksilla vaaratta korkeammillakin viritysasteilla, rikkaiden seosten ongelma on jatkuva tulppien kanssa roplaaminen, on lähes täysin immuuni liian laihoille seossuhteille, hitaasti palava seos on sitten jo niin laiha että lämpökuorma jää palavan seoksen vähyydestä turvalliseksi jokatapauksessa.

Sitten taas kuinka paljon seoksen pitää olla laiha että se on vaarallinen? Yleensä prätkiäkin ajetaan varmuuden vuoksi täysteholla 13:1 seossuhteella ja maltillisilla sytkäennakoilla, kireämmin viritetyt voivat uskaltaa nykyään nykyaikaisemmalle 14:1 seossuhteelle ja reilummalla ennakolla(en tiedä onko yhdessäkään pyörässä, autopuolella nykyään kyllä lähes kaikissa jo). 10% seosvajaus ensimmäiseen tarkoittaa vain parin kaakin tehotappiota, jälkimmäinen tapaus taas 15.5:1 seossuhdetta joka on jo sen verran laiha että korkeapuristeinen kone voisi detonoida joka aiheutta kaikenlaisia konemurheita, venttiilien palaminen nykyaikaisessa 4-venttilikoneessa on niin harvinaista että sitä en kyllä itse ainakaan pelkää pätkääkään.

Mitäs taas tuollaiseen 10% seossuhdemuutokseen tarvitaan? Ruiskupyörässä 10% enemmän läpi menevää ilmaa jota saa unelmoida kovastikin saavansa aikaiseksi putkisto ja ilmanputsarimuutoksilla. Pakoputkistomuutokset on vielä vähemmän vaarallisia koska putkiston vastapaineen väheneminen vähentää moottorin työkiertoon jäävää pakokaasua joka nopeuttaa palamista joka kompensoi laihemman seoksen hitaampaa palamista....

Kaasarivehkeessä tilanne on vähän toinen, jos ilmanputsarin  painehäviö muuttuu edes muutaman kymmenen millibaaria(muutaman prosentin) samalla mukaan imeytyvän bensan määrä saattaa vähentyä jopa useammalla kymmenellä prosentilla, seurauksena seossuhteen oleellinen muuttuminen edellisestä, mikä ei kyllä jää epäselväksi liian laiha seos kun ilmenee koneen pätkimisenä, tehottomuutena ja tolkuttomana kuumenemisena jos kaikesta varoittavasta käyttäytymisestä huolimatta ajetaan kaasu auki jolloin kone kehittää sen verran tehoa että ylipäätänsä vehje liikkuu eteenpäin....

Mutta kaikkihan saavat toki elää varman päälle, eli jos ne hurjat muutokset korvata hyvin virtaava putkisto ja ilmanputsari toisenlaisilla vastaavilla saa pelkäämään koko moottorin hajoamista kannattaahan siihen hommata joku commanderi ja säädättää, jos ei muuta niin on sillä työllistävä vaikutus.....


Ja sitten säädättämisessä on myös eräitä tosi epäilyttäviä asiasta tietämättömien kusetuspiirteitä, eli esimerkiksi 40% ja 60% kaasunavaustehokäyrät. Osakaasulla moottorille on pelkästään eduksi laihat seokset ja rikkaat myrkkyä mistä syystä niitä ajetaan laihalla, toki kyseisten osa-alueiden rikastamisella saadaan kyseiset käyrät näyttämään erilaisilta mutta asiallahan ei ole vaikutusta yhtään mihinkään muuhun kuin polttoaineen kulutuksen nousuun, kaasukahva on tarkoitettu vääntömomentin säätämiseen ilman määrän avulla ja jos vaste on liian hidas niin läppien aukaisuun on erilaisia epäkeskoja joilla kaasun tuntumaa voi muuttaa, osakaasun seosten säätäminen täystehon seoksille on typerää polttoaineen kulutuksen kannalta ja moottorille vahingollisempaa kuin lievästi laihat täyskaasun seokset.
 
Voisitko naukkis perustella miksi osakaasulla koneelle laiha seos on parempi? Vielä parempi jos osaat perustella asian ilman, että mainitset saasteet ja polttoaineen kulutus.
 
TLS:n tietää olevan kunnossa, jos  kakkosella nostaa keulaa satasesta(~7000rpm), kun esim seisoo tapeilla ja vaan vääntää kaasua.
tounge.gif


noita TL koneita on levinnyt sen verran, että luulis, että löytäisit sylinterit ja männät ja kannet jostain halvalla. kun yleensä ne pysyy kunnossa.

jos leväytät koneen, niin kannattaa vaihtaa kiertokangen alapään laakerit, tai ainakin tarkistaa ne.

vesipumpun akselin tiivisteet kannattaa laittaa, ne vuotaa helposti.

öljypumpun kourun metallikylkeä voi lyhentää pari senttiä, se ottaa silloin öljyä vähän taaempaakin.

muistaakseni jotkut pienentää squishia, jättämällä sylinterin alatiivisteen pois ja laittamalla tiivisteliimaa sen tilalle. tai tekemällä ohuemman tiivisteen. jotkun myös poisti kannentiivisteistä yhden metallisiivun (kolme normaalisti)

en itse tekis mitään noista. se on kunnossa ihan hyvän tehokas.
 
Tänään nappasin koneen ja kannet pois. Pakoistukat on uponneet juuri ja juuri mainittavasti, mutta tarpeeksi. Pikku venttiilin läppäyksellä kävi heti ilmi että lähtee koneistukseen. Koitan saada kuvia huomenna.

Naukkis, olit osittain oikeassa karstasta, takasylinterin toinen pakoistukka oli vajonnut sen verran että oli kerännyt karstaa seetiin...
 
TLS:n tietää olevan kunnossa, jos  kakkosella nostaa keulaa satasesta(~7000rpm), kun esim seisoo tapeilla ja vaan vääntää kaasua.
tounge.gif


noita TL koneita on levinnyt sen verran, että luulis, että löytäisit sylinterit ja männät ja kannet jostain halvalla. kun yleensä ne pysyy kunnossa.

jos leväytät koneen, niin kannattaa vaihtaa kiertokangen alapään laakerit, tai ainakin tarkistaa ne.

vesipumpun akselin tiivisteet kannattaa laittaa, ne vuotaa helposti.

öljypumpun kourun metallikylkeä voi lyhentää pari senttiä, se ottaa silloin öljyä vähän taaempaakin.

muistaakseni jotkut pienentää squishia, jättämällä sylinterin alatiivisteen pois ja laittamalla tiivisteliimaa sen tilalle. tai tekemällä ohuemman tiivisteen. jotkun myös poisti kannentiivisteistä yhden metallisiivun (kolme normaalisti)

en itse tekis mitään noista. se on kunnossa ihan hyvän tehokas.
Joo, noi kaikki olikin tiedossa, kun ei mulla ole nostanut keulaa kuin ykkösellä vähän heikosti. Tehot on riittänyt tähän asti mutta nyt lähin selvittämään kun jotain on vialla ja aina vaivannut.

Squishin ajattelin pienentää n.1 milliin kuten aikaisemmin mainitsin, mutta tekemällä asian kunnolla, sorvaan "sylinteriryhmän" alta tavaraa pois ettei tehdä mitään purkkavirityksiä...

Niin mikään ei ole LIIAN tehokas
biggrin.gif


Vararikkoa tehdessä, mokaanikko Ouzi
 
Ja sitten säädättämisessä on myös eräitä tosi epäilyttäviä asiasta tietämättömien kusetuspiirteitä, eli esimerkiksi 40% ja 60% kaasunavaustehokäyrät. Osakaasulla moottorille on pelkästään eduksi laihat seokset ja rikkaat myrkkyä...
Nitrousin jo tuossa ylempänä penäämät perustelut kiinnostaisivat minuakin.

Eli miksi osakaasulla rikas (vaikka se wanhan kansan Dynojettimiesten 13:1) seos on mielestäsi moottorille myrkkyä?
 
Eli miksi osakaasulla rikas (vaikka se wanhan kansan Dynojettimiesten 13:1) seos on mielestäsi moottorille myrkkyä?
Ylirikas seos eli se 13:1 on tarpeellinen vain palotilan lämpötilan kurissa pitämiseksi, eli rikkaampi seos viilentää palotapahtumaa ja vähentää nakutusriskiä täydellä kuormituksella jolloin nakutus on lähimpänä. Vanha perinteinen seossäätökin otti jo tuon huomioon, eli seos pidettiin rikkaimmillaan vääntöhuipussa ja laihennettiin korkeammilla kierroksilla, em. tyyliin säädettyjä kuvattiin aikanaan ns. lean and mean, eli muutama kaakki tehoja löytyy aina huippukierrosten laihalla seoksella lisää rikkaaseen verrattuna. Joka kaasarissa on em. tarkoitukseen lisäilmasuutin jolla laihennetaan huippukierrosten seosta.

Sitten osakaasulla palotilan lämpötila on jokatapauksessa alhainen, ja alentamalla sitä rikkaalla seoksella vielä lisää kaikki menee moottorin toiminnan kannalta perseelleen, palamaton polttoaine muodostaa karstaa, kylmänä käyvät tulpat karstoittuvat, palamaton bensa pisaroituu sylinterinseinämille ja liuottaa öljykalvon, sylinterien kuluminen johtuu yleensä aina rikkaasta osakaasun seoksesta tai kaasarin tulvimisesta, ja moottorin sisäiset lämpötilavaihtelut ovat suuria, moottorin lämpötilavaihtelut pysyvät minimissä kun osakaasulla ajetaan laihalla seoksella ja vain täyskaasulla rikkaalla, palotapahtuman lämpötila saadaan tällöin pidettyä lähes vakiona. Rikkaalla osakaasun seoksella männät, venttiilit, kansi yms. viilenevät reilusti ja täyskaasulla tulee lämpöpiikki joka aiheuttaa pikkuhiljaa näiden osien lämpövaurioita, halkeamisia yms.
 
Back
Ylös