Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Ei ole ollenkaan hölmö kysymys, vaan juurikin se ihan perusasia mitä noin 100% kuskeista ei ymmärrä. Ja se ymmärrys puuttuu ihan vaan sen takia kun niitä ei kiinnosta. Eli kysymys ei ole mistään viisas vs tyhmä asetelmasta.Hölmö kysymys. Keulan saa visiin de facto ”pohjaan” ilmajousta vasten jarrulla, vai kuinka? Jäljelle jäänyt stroukki voi sitten tulla käytetyksi, jos ajaa jonkin röykyn yli esimerkiksi.
Sen verran exponentiaaliselta kippurat näyttävät.
Ei ole ollenkaan hölmö kysymys, vaan juurikin se ihan perusasia mitä noin 100% kuskeista ei ymmärrä. Ja se ymmärrys puuttuu ihan vaan sen takia kun niitä ei kiinnosta. Eli kysymys ei ole mistään viisas vs tyhmä asetelmasta.
Se, paljonko keulaa kasaan painavaa voimaa (painonsiirto + jarruvoiman vastavoima) syntyy silloin kun painetaan jarrua.
Vs paljonko (esijännitys ja) metallijouset ja ilmajousi pyrkii keulaa venyttämään/ vastustamaan kasaan painavia voimia.
Normi esijännitys+metallijousi+ilmajousi kombolla koko keulan saa painumaan kokonaan kasaan hyvinkin helposti ihan perus (kovalla) rata jarrutuksella.
Tuommoisen jarrutuksen tavis harrastelijakuski saa tyypillisesti aikaiseksi silloin kun ei tarvi tehdä muuta kuin jarruttaa, eli kun on ajanut suoraa pitkin ja sitten jarruttaa.
Jos taas kuski joutuu vaihtamaan rataa puolelta toiselle, ja persettäkin siirtämään, ja ja ja, niin siinä vaiheessa jo sen yhtäaikaisen tekemisen takia jarruteho jää hyvinkin vajaaksi.
Sitten seuraa se ongelma mikä seuraa aina kaikista adjektiiveistä, eli paljonko on kova?
Toisille se on jotain, ja toisille se on jotain muuta, ja jollekkin jotain ihan muuta.
Jarrutuksesta kannattaa ihan alkuun ymmärtää se että jo pelkästään pitävä rata ja ratarengas tarjoa reilusti yli yhden Geen hidastuvuuksia, sanotaan nyt vaikka luokkaa 1,2G.
Siihen sitten päälle vielä se että ilmanvastus on (erittäin) merkittävä tekijä jarrun alotuksessa varsinkin jos vauhtia on 200+/ esim siinä vauhdissa siitä saa vielä jonkun 0,4 Geetä lisää hidastuvuutta.
Alamäki vähentää, ja ylämäki lisää hidastuvuutta. Esim alastaron lemminkäiseen saa ehkä jonku max 0,1G(?) lisää hidastuvuutta.
Eli jos vetäset esim lemminkäiseen kovalla 1.0G jarrulla, niin siin ois viel 60% kiristämisen varaa tjsp.
Mikä sitten ois kova jarru ja missä?
Hölmö kysymys. Keulan saa visiin de facto ”pohjaan” ilmajousta vasten jarrulla, vai kuinka? Jäljelle jäänyt stroukki voi sitten tulla käytetyksi, jos ajaa jonkin röykyn yli esimerkiksi.
Sen verran exponentiaaliselta kippurat näyttävät.
Tuo taulukko oli ihan hyvä, näkee miten öljyn pinta vaikuttaa. Jos sulla on joustoa kayttämättä 1,5 cm, niin jollain voimalla se loppukin joustaa, on se röykky tai lisää jarrua. Tai vaikka lisää lihaa kyydissä. Vai mitä Scuuba sanot?
9.5N/mm jouset ja öljyn pinta 160m ktech dds alusta. Kuski 79kg ja pyörä 177kg puolella tankilla.
^
No sais ees sen 1,1-1,2 aikaiseksi. Tästähän tämä ajatus on lähtenyt. Haha.
Mutta tämmöstä haarukointidataa on ihan hyvä olla, vaikka onkin aina pisteitä avaruudessa kokonaistekemisen seassa.
Edit. Mut jos kattelee sun ja Mikon kuskin sekä pyörän yhteispainoa ja jousivakioita, ei äkkisältään vaikuttais että 9,7 -> 10,5 muutos olisi mikään kovin turmiollinen 20 kiloa painavamman pyörän kanssa.
Edit2: viimeinen lause on aika yleispätevä.
Jos vielä jousen vaihtaminen onnistuu helposti, niin kannattaa tietenkin kokeilla erilaisia variaatioita ja kerätä dataa vaikka laittamalla kameran kuvaamaan keulan käytöstä
Laitetaan välillä jotain faktojakin keskusteluun:
Nopeus 195-202km/h
Jarrupaine 13,7-14,3bar
Hidastuvuus (GPS) 1,16-1,26G
Keulan painauma 107-112mm
Nopeus 127-130km/h
Jarrupaine 7,7-13 bar
Hidastuvuus (GPS) 0,83-0,93G
Keulan painauma 98-109mm
Hidastuvuuden puolesta kovin, jonka selailemalla settejä löysin
Nopeus 216km/h
Jarrupaine 15,9bar
Hidastuvuus 1,38G
Keulan painauma 114mm
Fakta loppuu, pohdinta ja yleinen lätinä alkaa:
30bar anturi pitäs piisaa. Oiskohan kovin piikki itsellä ollu 19bar, mut sillon kyllä alkaa vehkeet menemään etukautta ympäri aika vilkkaasti. Toki mopo paikallaan sinne puristaa helposti sen 30+bar, mutta ajossa ei tommosiin paineisiin ole tarvetta. Ja tämä koskee faktana 2016 R1:stä vakioilla jarrusatuloilla.Onko jarrupaineet tosiaan noin matalia? Olen ollut siinä uskossa että mentäisiin +50bar luokassa kuten autoissakin? Kysymys ei liity tämän ketjun aiheeseen mutta suunnittelen erästä juttua jossa tarvitsen jarrupaineella toimivan katkasimen ja pärrän jarrupaineiden suuruusluokka vaikuttaa painekatkaisijan valintaan.
Ei ole ollenkaan hölmö kysymys, vaan juurikin se ihan perusasia..
Se, paljonko keulaa kasaan painavaa voimaa (painonsiirto + jarruvoiman vastavoima) syntyy silloin kun painetaan jarrua.
Vs paljonko (esijännitys ja) metallijouset ja ilmajousi pyrkii keulaa venyttämään/ vastustamaan kasaan painavia voimia.
...
Mikä sitten ois kova jarru ja missä?
Ilmanvastus oli mainittu joka kompensoi tilannetta kun kuljettaja purjeena yrittää penkin, kahvojen, tappien kautta kääntää prätkää pois keulalta, mutta mihinkä sekään riittää? 250kg kuski/pyörä kombon jarruttamiseen 1.2G kiihtyvyydellä tarvitaan noin 3000N hidastava voima. Ja siltä osin kun se ei työnnä kuskia pois pyörän selästä tai vaikuta suoraan pyörään ilmanvastuksena, se tulee kumin ja radan välisestä rajapinnasta.
No läskiksihän tämä meni, mutta sama hölmö kysymys eri tavalla muotoiltuna.
Onko keulan kantavuuttaa mahdollista lisätä öljyn pintaa laskemalla? Oletus, että progressio lähtötilanteessa korkeammalla pinnalla on lopussa liian kova.
Taustaa:
Oman keulan stroukkia on lisätty se 5 mm, niin äkkisältään kuvittelis, että sama määrä pitäis pintaa laskea, että saa hyödyn irti???
^
Me ollaan Ilu ihan asiaheppuja, vaikkei mitään tiedetäkään. Tai no, sun kohdalla vain semiturvallinen oletus![]()
Stroukin puolesta keula sais mennä pölytiiviste jalkaan asti kiinni (juorun verran rakoa), mutta käyttämäti jää aina se ~10–12 mm. Stroukki 126 mm, kun stopparimuoveja on vähän höylätty ohuemmiksi.



