Nopean ryhmän kuskit

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Kriisi
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Jos tuos on Bitubo kitti edessä niin siinä taitaa olla yksi kierros esijännitystä aina 2mm ainakin tuossa täyskeulassa joka mulla on tossa bemarissa edessä.
Tyypillisesti keulassa yksi kierros on 1 mm. Ainakin kaikissa niissä mopoissa mitä koskaan olen säätänyt.
Ja perässä yksi kierros on tyypillisesti 1.5 mm jousessa, eli jos linkkusuhde sattuu olemaan 2:1, niin 3 mm taka-akselin kohdalta mitattuna.
 
Tyypillisesti keulassa yksi kierros on 1 mm. Ainakin kaikissa niissä mopoissa mitä koskaan olen säätänyt.
Ja perässä yksi kierros on tyypillisesti 1.5 mm jousessa, eli jos linkkusuhde sattuu olemaan 2:1, niin 3 mm taka-akselin kohdalta mitattuna.

Noin se on yleensä mutta tuo Bitubon keula on poikkeus tuosta.
 
Mitä opin? En varmaan mitään mutta tulevaisuudessa katon uuden pyörän geometriat ennen kuin ajan metriäkään.
Kannattaa ihan ensimmäiseksi tsekata mikä on ko mopon vakio etujättö. Kyseinen arvo kun kertoo hyvinkin paljon siitä, millaisella ohjausvoimalla kyseistä mopoa joutuu kampeamaan kun haluaa sen kallistuvan/kääntyvän.
Toki ei ole ainoa arvo joka määrää ohjausgeometrian "jäykkyyttä", mutta suurin yksittäinen tekijä.

Suuntaa antavia arvoja:
+-80 mm, kääntyy ennen kuin edes kosket mihinkään, ei taida löytyä mistään perus (600/1000) kyykästä mitä myydään kaupassa, liian vaarallinen perus jonnelle
+-90 mm, todella kevyt ja hätäinen, löytyy joistakin, esim ihan alkupään bimmereistä
+-100 mm, aika tyypillinen viimeaikojen vehkeissä, kompromissi?
+-110 mm hieman kankeahko, tyypillinen (tonnareissa) myöskin?, varsinkin muutaman vuoden ikäisissä?
+-120mm, suht kankea

Jos kääntyvyyttä ajatellaan itseisarvona, niin kaikki mopothan sinänsä kääntyy ihan yhtä helposti/ niillä voi ajaa ihan samaa ajolinjaa mutkaan mennessä.
Ainoa ero on se fyysisen ohjausvoiman tarve.
Eli toisin sanoen, jos kuski on sitä mieltä, että mopo ei käänny/ kampeaa apeksin jälkeen sinne ulkokanttareelle, niin vika ei ole alustassa tai ohjausgeometriassa, vaan siinä miten, ja millä voimalla, kuski sitä mopoa ajaa.

Ja suuntaa antavasti, muistaakseni tyypillisessä (akseliväli 1400mm) kyykyssä 3,6 mm korkeuden muutos keulassa tai perässä vaikuttaa 1 mm etujätön suuruuteen. Eli keulaa/perää joutuu jumppaamaan aika paljonkin ennen kuin sillä on varsinaista vaikutusta mopon "kääntyvyyteen" eli siis siihen millaisella voimalla sitä joutuu käytännössä kampeamaan.

Etujätön suuruus vaihtelee hyvin paljon sen mukaan mikä merkki/malli/vuosimalli on kyseessä. Joten se kannattaa ensimmäisenä tarkistaa, ja tietenkin ymmärtää mitä se merkitsee.
 
Viimeksi muokattu:
Jotenkin noi kaasuiskarit on erilaiset säätää kuin tavallinen öljyvaimennusiskari.
"Kaasuiskarin" ainoa ero "tavalliseen" verrattuna on se että öljytila on paineistettu. Ja paineistus on tehty sen takia, että öljyn kavitointia pyritään minimoimaan. Eli keulan vaimennustoimintaa pyritään pitäämään mahdollisimman samanlaisena esim kisan ajan.
Jos vaimentimen öljy kavitoi (koko ajan), eli siihen muodostuu pieniä kaasukuplia, niin sen myötä öljyn viskositeetti muuttuu, öljystä tulee ohkaisempaa, jolloin myöskin vaimennuksen suuruus muuttuu.

Eli noin verrokkina, "kaasukeula" on ihan samaan tapaan paineistettu kuin takapamppu.

Vaimennuksen säädöt toimii molemmissa/ kaikissa ihan samaan tapaan. Niissä kun on käytännössä ihan samat fyysiset palikat sisällä.
 
Oliko nuo 6 vuotta vanhaat renkaat ajetut/ajamattomat/minkä kuntoset/miten säilytetty...?

Ajetut, vähän palluroita reunalla, merkit vielä syvät, säilytyksestä ei tietoa, ostin käytettynä 40e. Oli huonommat kuin ajattelin, meni kellariin kemoraa odottelemaan.
 
Suuntaa antavia arvoja
+-80 mm, kääntyy ennen kuin edes kosket mihinkään, ei taida löytyä mistään perus (600/1000) kyykästä mitä myydään kaupassa, liian vaarallinen perus jonnelle
+-90 mm, todella kevyt ja hätäinen, löytyy joistakin, esim ihan alkupään bimmereistä
+-100 mm, aika tyypillinen viimeaikojen vehkeissä, kompromissi?
+-110 mm hieman kankeahko, tyypillinen (tonnareissa) myöskin?, varsinkin muutaman vuoden ikäisissä?
+-120mm, suht kankea

Itsellä on touring-pyöränä Ducati Supersport jossa 91mm jättö ja 24 asteen emäputken kulma. Ratalelu Streetfighter v4 jättö on 100mm ja kulma 24,5. Silti SF on selvästi hätäisempi ja epävakaampi. Leveä ohjaustanko toki vaikuttaa mutta mielenkiintoista silti.
 
Itsellä on touring-pyöränä Ducati Supersport jossa 91mm jättö ja 24 asteen emäputken kulma. Ratalelu Streetfighter v4 jättö on 100mm ja kulma 24,5. Silti SF on selvästi hätäisempi ja epävakaampi. Leveä ohjaustanko toki vaikuttaa mutta mielenkiintoista silti.
Onko ko vehkeissä ohjausiskaria?
 
Itsellä on touring-pyöränä Ducati Supersport jossa 91mm jättö ja 24 asteen emäputken kulma. Ratalelu Streetfighter v4 jättö on 100mm ja kulma 24,5. Silti SF on selvästi hätäisempi ja epävakaampi. Leveä ohjaustanko toki vaikuttaa mutta mielenkiintoista silti.

Sf:ssä vaikuttanee myös vastakkaiseen suuntaan pyörivä kampiakseli, se pienentää hyrrämomentteja.
 
Ja hätäisyyttä ja epävakakautta esintyy lähinnä avauksissa/ silloin kun vääntää kaasua?
Yleinen herkempi tendenssi tank slapper-tyyppiseen oskillointiin ja herkempi ohjaus riippumatta kaasun käytöstä. En ole niin ihmeissäni tästä pyörien lähtökohdat huomioiden, toinen on monster johon on laitettu katteet ja toinen on panigale josta on poistettu katteet, tietäväthän ne tehtaalla ammattimiehet mitä tekevät. Mielenkiintoista vain että jättö menee päinvastoin kuin kuvittelisi.
 
Yleinen herkempi tendenssi tank slapper-tyyppiseen oskillointiin ja herkempi ohjaus riippumatta kaasun käytöstä. En ole niin ihmeissäni tästä pyörien lähtökohdat huomioiden, toinen on monster johon on laitettu katteet ja toinen on panigale josta on poistettu katteet, tietäväthän ne tehtaalla ammattimiehet mitä tekevät. Mielenkiintoista vain että jättö menee päinvastoin kuin kuvittelisi.
Ja jarruun aikana/ apeksiin mennessä tuskin on tank slapper-tyyppistä oskillointia ja kaasun käyttöä?
Eli tuossa sinun tarkoittamassa tilantessa ei ole olleenkaan pääosassa varsinainen ohjusgeometria/ etujättö/ tarvittavan ohjausvoiman suuruus/ mopon kallistuminen ja kääntyminen.
Ts puhut ihan eri asiasta.
Tuossa sinun tarkoittamassa tilanteessa, ohjauksen hermostuneisuus avauksessa, etujätöllä ei ole läheskään niin suurta merkitystä, joten siksi tuossa tilanteessa ei voi ensisijaisesti katsoa sitä etujätön suuruutta ja vertailla sen perusteella eri mopoja.

Tyypillisesti suurin tekijä tuossa sinun tarkoittamassa tilanteessa on kuski itse. Ajoasento, missä kohtaa kuski istuu, ja kuinka pystyssä selkä on. Ja isoin tekijä ehkä se, kuinka paljon kuski roikkuu ohjaussarvissa, ja sitä kautta häiritsee mopon ohjausta. Esim jos kuski ei saa tukea satulasta, ja roikkumisen määrä sarvissa lisääntyy kun kuski väsyy setin aikana, niin myöskin mopon hermostuneisuus lisääntyy setin aikana.

Tuon syy-yhteyden kun tietää etukäteen niin voi sitäkin tarkkailla omassa ajossa, ja miettiä sitä missä kohtaa ja milloin mopo hermostuu. Se on vain vinkki siitä että mopo ei tykkää siitä mitä kuski tekee.
Jos kuski ei osaa/ halua/ pystyy muuttamaan toimintaansa, niin sitten vaan ohjausiskarista naksua tiukemmalle. Oikea tapahan se ei ole, mutta tekniikallahan niitä kuskien virheitä tupataan peittelemään.

Vastaavasti jos haluaa parantaa sitä omaa ajamistaan, niin aina kun mopo alkaa hermostumaan, niin kuvainnollisesti pitäisi pystyä irrottamaan toinen käsi kokonaan ohjaustangosta, ja ohjata vain kaasukädellä. Silloin kuski ei käytännössä pysty roikkumaan tagossa ja häiritsemään mopon ohjausta.

Toinen iso seikka on tyypillinen pystyselkäisyys avauksessa. Kuski luulee että on leuka tankissa, mutta käytännössä tankin ja leuan välissä on puoli metriä ilmaa. Tuo siirtää kropan painopistettä "aavistuksen" taakse ja ylöspäin, ja keula kevenee. Iso tekijä suuremmissa nopeuksissa on ilmanvastus, joka tuohon purjeeseen osuessa pyrkii myös keventämään keulaa.

Eli mopo keulii, ja kun kuski häiritsee ohjausta, niin soppa on valmis, oli etujättö mitä tahansa. Varsinkin tonnareilla tuon huomaa helposti. Jossain kusiaisessa ei tyypillisesti ihan niin pahasti koska tehon puute.
 
Takana ei ole tuota holkkia yläpäässä, siksi laitoin ton 5mm lisää tohon pituuteen. Uskoisin että jouset ovat bitubon omat koska, kaikki 4 jousta on stanssattu samalla tavalla ja käsialalla ja kun laitoin ne vierekkäin niin ei niissä pituuseroakaan ollut. Mulla on myös alkuperäiset manuaalit, laatikko ja työkalut lukuun ottamatta sitä pitkää hylsyä, jolla saa kaasuiskarin purettua jalan pohjasta irti. Manuskoihin on edellinen rustaillut jousijäykkyydet, jotka muutettu. Harmi ettei tota 9.0 takajousta tullut mukaan, joka oli takaiskarissa vakiona vaan siihen oli vaihdettu 9.5 tilalle.

Alastaro meni mulla pieleen varmaan huonojen renkaiden takia. Nyt vaihdoin takaisin dunlopit motoparkkia varten.

Laitoin mopon roikkumaan tallin kattoon ja tein keulalle nitrouksen ehdottaman kaikki esijännitys päälle ja vaimennukset pois ja veto renkaasta alas. Mittasin pumpun pituuden ja kas eroa on paljon vrt. vain nostamalla keulaa niin paljon kuin jaksaa.

Täysipituus vapaana kaikki esijännitys päällä: 146mm
Aikaisempi mittaus 2mm esijännitys ja tangosta nostaen: 130m

Menikö takapää kerralla lapaan tolla 11mm esijännityksellä kun painumat:
-Täysipituus 684mm
-Omalla painolla670mm
-kuski päällä 650mm


Tuliskohan motoparkkiin ketään hieman kokeneempaa painuma säätäjää avustamaan, ois nimittäin tarpeen selkeästi.

Hienoa että vielä tänäkinpäivänä foorumi on elossa ja apuja löytyy!
:thumbup:

Yksi kommentti tuli mieleen tarkistaa noista mittauksista. Tuo 146mm keulassa on varmaankin mitattu sinne putken alatiivisteeseen? Onko sulla tuo todellinen jouston alakohta merkattuna putkeen?
Mulla ainakin loppuu isku 25 mm ennen tuota kohtaa eli pohjassa jää 25mm putkea näkyviin.

Tuo ei muuta mittaustuloksia noita painumia laskiessa, mutta hyvä tietää jos käyttää jotain juorua (nippusidettä esim) keulaputkessa.
 
Tosiaan en tiedä iskun pituutta eli missä kohdin pohjaa. Pituus mitattu juurikin pölytiivisteen alaosasta jalkaan. Käytän nippusidettä referenssinä ja motoparkin jälkeen nippuside on 34mm etäisyydellä jalasta.

Alusta toimi tosi hyvin ja kääntyvyyttä oli paljon enemmän kuin ennen säätöjä. Alkoi vaan kädet loppumaan kesken setin, koska motoparkki on yllättävän röykkyinen kun alkaa olemaan vähän enemmän vauhtia. Ajoittan ohjaaminen oli jopa hieman hankalaa kun mopo hakkaa ja pomppii, mutta tämä on sama kaikille kuskeille. Smuutille alastarolle pääsee vasta ensi kesänä, mutta uskallan väittää että menee siellä paljon paremmin kuin ennen. Sieltähän tämä säätöoperaatio sai alkukipinän.

Eli kiitos vielä kerran kaikille, en olisi tiennyt/osannut tehdä mitään ongelmalle, jota en alunperin edes tiennyt/ymmärtänyt olevan.

Laitan vielä linkin nopeimpaan settiin, jonka sain ajettua sunnuntaina.

https://www.youtube.com/watch?v=ygk2ugSD2qk
 
Back
Ylös