tuli vain mieleen se, että jokaisella toi ruumis suhtautuu erilailla alkoholiin. Toinen menettää puolet reaktioistaan jo haisteltuaan sidukkaa, toinen voi juoda vaikka neljä paukkua, eikä mitään tapahdu. Jenkeissä oli ja vissiin joissakin osavaltioissa on edelleen käytössä se ns. kliininen juoppotesti, jossa pistetään kävelemään sitä linjaa pitkin ja tökitään sormella silmiin. Testissä on se hyvä puoli, että se ottaa huomioon ihmisten yksilölliset erot toisin kuin alkomittari, jossa se raja 0,5 %o on sovittu jossakin pöydän ääressä. Toisaalta asia muuttuu sitten aina epäselvemmäksi rattijuopumuksen toteamisen kannalta, joten jos toinen poliisi osaa kirjoittaa ja toinen lukea, lieneepi tuollaisen testin käyttö ainakin meillä kotosuomessa epätarkkaa..
Tällä en tietenkään halua viitata terveen järjen käyttöön rattijuopumustapauksissa kun tiedän ettei sitä käytetä muuallakaan suomalaisessa liikenneturvallisuuspolitiikassa..