PrivateeR on track!
- Keskustelun aloittaja PrivateeR
- Aloituspäivä
PrivateeR
MotOrg ry
Pärnu jää väliin jo ihan sen takia, että en töiden takia pääsisi osallistumaan... mutta vaikka pystyisin, ni luultavasti en osallistuis tänä vuonna Pärnuun ko. kisan lisäkustannusten vuoksi. Mulla on alla 2018 kausi jossa en päässyt edes maaliin yhtä ainoota kisaa vaikka vauhti oli ihan ok... joten aattelin että jos nyt ihan kotimaan kamaralla pysyttäis ja mennään 1 viikonloppu kerrallaan.
Eli tarkoitus on ajaa 4/5 kisaviikonloppua.
Saas nähdä ajetaanko Pärnun kisaa olleskaa.
Eli tarkoitus on ajaa 4/5 kisaviikonloppua.
Saas nähdä ajetaanko Pärnun kisaa olleskaa.
t33muki
New member
Voi olla kulkeminen vaikeeta, jos paatit on laiturissa ja matkustuskiellot päällä.
Saas nähdä ajetaanko kisoja Suomessakaan.
PrivateeR
MotOrg ry
SML uutiskirje tuli juuri. Sen mukaan SML noudattaa hallituksen ohjeita, eli alle 500 katsojan tapauksessa jokainen järjestäjä noudattaa omaa riskiarviotaan.
Eli koskee käytännössä kaikkia suomen kisoja. Eli en näkisi että sarjaa ei ajettaisi.
PrivateeR
MotOrg ry
Mjoo. Corona jyllää ja vie asiakkaat, ja kaupan päälle vielä meikäläisen asuinjärjestelyt otti vuokran suhteen miinusta. Eli ei kausi ainakaan helpompaan suuntaan ole menossa, mutta sillä mennään millä pystytään.
Pyörään on vaihdettu etuvanteeseen uudet laakerit ja pölysuojat sekä molempiin vanteisiin uudet nakit alle, ja lähes kaikki tarvittava alkaa olemaan kasassa asentelemista varten, mutta pari pientä haastetta tässä vielä odottelee.
Yksi niistä haasteista on selvittää mikä olisi kätevin keino kiinnittää iskarin potentiometri iskarin ulkoputkeen kiinni. Sensorin alapää tulee kiinni iskarin alapään levyyn pultilla, joten siinä päässä ei oo ongelmia, mutta sensorin yläpää pitäisi kiinnittää keulaputkeen kiinni.
Ilmeisesti kiristyspanta olisi fiksuin vaihtoehto, mutta millainen panta olisi tässä tapauksessa fiksuin? Sellainen millä esmes kilpurin öljynsuodatin varmistetaan, ni lienee vähä turhan raju ku siinä on vain pelkkä metallipanta puristamassa. Voisin kuvitella että sen ku vetää tarpeeksi kireälle ni putki ei tykkäisi siitä?
Tuollaisia nylon-pehmustettuja pantoja löysin netistä tähän mennessä vain jarruille, joten vinkkejä otetaan vastaan.
Pyörään on vaihdettu etuvanteeseen uudet laakerit ja pölysuojat sekä molempiin vanteisiin uudet nakit alle, ja lähes kaikki tarvittava alkaa olemaan kasassa asentelemista varten, mutta pari pientä haastetta tässä vielä odottelee.
Yksi niistä haasteista on selvittää mikä olisi kätevin keino kiinnittää iskarin potentiometri iskarin ulkoputkeen kiinni. Sensorin alapää tulee kiinni iskarin alapään levyyn pultilla, joten siinä päässä ei oo ongelmia, mutta sensorin yläpää pitäisi kiinnittää keulaputkeen kiinni.
Ilmeisesti kiristyspanta olisi fiksuin vaihtoehto, mutta millainen panta olisi tässä tapauksessa fiksuin? Sellainen millä esmes kilpurin öljynsuodatin varmistetaan, ni lienee vähä turhan raju ku siinä on vain pelkkä metallipanta puristamassa. Voisin kuvitella että sen ku vetää tarpeeksi kireälle ni putki ei tykkäisi siitä?
Tuollaisia nylon-pehmustettuja pantoja löysin netistä tähän mennessä vain jarruille, joten vinkkejä otetaan vastaan.
Tumppi
MotOrg ry:n hallituksen varapj, koulutusvastaava,
Jollain ton tyyppisellä lähtisin kokeilemaan:
https://www.biltema.fi/rakentaminen/lvi/putkistot/putkikiinnikkeet-ja-putkitarvikkeet/putkikiristin-2000032254
PrivateeR
MotOrg ry
Vaikuttaisi ihan toimivalta rakenteen puolesta. Satutko muistamaan yhtään millaseen momenttiin toi kannattais maximissaan vetää jottei keulaputki ota kipeää?
scuuba
New member
Ihan tavallinen letkuklemmari.
Siihen reikä (M4?)pultille.
Pehmusteeksi jotain ~15-20 mm leveetä tiivistenauhaa mitä nyt sattuukaan olemaan käsillä, pultin pään kohdalle tuplana. Liimapinta klemmariin päin.
Pulttiin pari ylimäärästä mutteria "väliholkiksi", varsinkin nyloc-mutterissa on hyvä pyöreä reuna jonka saa nätisti potikan silmää vasten.
http://racedac.com/ninja/IMG_3761.JPG
Siihen reikä (M4?)pultille.
Pehmusteeksi jotain ~15-20 mm leveetä tiivistenauhaa mitä nyt sattuukaan olemaan käsillä, pultin pään kohdalle tuplana. Liimapinta klemmariin päin.
Pulttiin pari ylimäärästä mutteria "väliholkiksi", varsinkin nyloc-mutterissa on hyvä pyöreä reuna jonka saa nätisti potikan silmää vasten.
http://racedac.com/ninja/IMG_3761.JPG
PrivateeR
MotOrg ry
Myöskin oikein toimivan näköinen. Muistatko mihin momenttiin tuon kiristit?
scuuba
New member
Joku kevyt sormimomentti, oisko 10 Nm esim.
Letkuklemmarissa on se hyvä puoli että siitä hajoo ruuvista tai nauhasta kierteet, ennen kuin sillä saa mitään tuhoa aikaiseksi.
PrivateeR
MotOrg ry
Mjoo. Piti tulla vähän asennusapua, mutta hän on nyt vähän "kadonnut" mitäänsanomatta, ni pitääpi taas kysellä vähän lisää tyhmiä idioottijuttuja jotka kaikkien pitäisi osata mutta koulutus puuttuu 
Eli pyörä alkaa wetteriä lukuunottamatta olemaan ihan valmis radalle, mutta datankeruukamojen piuhoja odotellessa heräsi tällainen kysymys:
Kun takaiskarin sensorin saan asennettua paikalleen, ni sit ku sille säädetään se "maksimiarvo" eli missä se datan mukaan "pohjaa" ni millä tämän arvon saa helpoiten selville? Virrat tässä vaiheessa siis on päällä ja terminaalia tuijotetaan että minkälaista arvoa antaa sensori milläkin painumalla, mutta miten "pohjaan" takaiskari pitää vetää että se "datan maksimi" saavutetaan?
Oma arvaukseni olis se, että vaikka taakkaliinalla kiristää takahäkin ja swingin nippuun ja sitte katotaan arvo ku tietty ruttu on saavutettu. Menikö ees lähelle?
Ton taakkaliinalla puristamisen meinasin muutenki tehdä siinä vaiheessa ku pitää kattoa sensorin paikka silleen että eka kattoo takanakki ilmassa maximum travelin että miten kauas swingi roikahtaa (jottei sensorin varsi nappaa vastaan siinä vaiheessa) ja sitte maximum ruttu perään jotta ei ole myöskää sensori tiellä rutussa.
JOS tuo taakkaliinakiristys on järkevä keino, ni miten pohjaan se pitää rutistaa että se järkevä "iskarin pohjaaminen" saavutetaan? Vai onko toi ehdotus täysin ääliö, ja jos on ni miten se pitää hoitaa?
P.S. Mulla ei oo välineitä purkaa koko takapäätä eri asioiden aikaansaamiseksi, joten ehdotukset jotka sisältää takapään räjäyttämistä osiin eivät ole käypiä. Joku muu "sinnepäin" keino tulisi keksiä.
Mulle on vieläki vähä pimennossa tuo iskarin ja jousen symbioosi, eli missä vaiheessa toimii jousi, missä vaiheessa toimii iskari, ja missä vaiheessa molemmat jne.
Kiitos.
Eli pyörä alkaa wetteriä lukuunottamatta olemaan ihan valmis radalle, mutta datankeruukamojen piuhoja odotellessa heräsi tällainen kysymys:
Kun takaiskarin sensorin saan asennettua paikalleen, ni sit ku sille säädetään se "maksimiarvo" eli missä se datan mukaan "pohjaa" ni millä tämän arvon saa helpoiten selville? Virrat tässä vaiheessa siis on päällä ja terminaalia tuijotetaan että minkälaista arvoa antaa sensori milläkin painumalla, mutta miten "pohjaan" takaiskari pitää vetää että se "datan maksimi" saavutetaan?
Oma arvaukseni olis se, että vaikka taakkaliinalla kiristää takahäkin ja swingin nippuun ja sitte katotaan arvo ku tietty ruttu on saavutettu. Menikö ees lähelle?
Ton taakkaliinalla puristamisen meinasin muutenki tehdä siinä vaiheessa ku pitää kattoa sensorin paikka silleen että eka kattoo takanakki ilmassa maximum travelin että miten kauas swingi roikahtaa (jottei sensorin varsi nappaa vastaan siinä vaiheessa) ja sitte maximum ruttu perään jotta ei ole myöskää sensori tiellä rutussa.
JOS tuo taakkaliinakiristys on järkevä keino, ni miten pohjaan se pitää rutistaa että se järkevä "iskarin pohjaaminen" saavutetaan? Vai onko toi ehdotus täysin ääliö, ja jos on ni miten se pitää hoitaa?
P.S. Mulla ei oo välineitä purkaa koko takapäätä eri asioiden aikaansaamiseksi, joten ehdotukset jotka sisältää takapään räjäyttämistä osiin eivät ole käypiä. Joku muu "sinnepäin" keino tulisi keksiä.
Mulle on vieläki vähä pimennossa tuo iskarin ja jousen symbioosi, eli missä vaiheessa toimii jousi, missä vaiheessa toimii iskari, ja missä vaiheessa molemmat jne.
Kiitos.
teemu.k.anttila
New member
Pyörän speksit varmaan antaa esim. arvon 125 mm. Jos tietää linkkusuhteen ja iskunvaimentajan esitteestä maksimikokoonpainuman niin, niistä voi laskea esim. 2,0 x 63 mm = 126 mm. Tarkempien arvojen määrittäminen edellyttää vaimentimen irroittamisen, että pääsee mitaamaan. Taitaa olla kotikonstein lähes mahdotonta puristaa sitä peräpäätä kokonaan kasaan mittaustuloksen saamiseksi. Minulla on sekä keulaputkessa että takaiskunvaimentimessa kumirengas liukuvalla osalla, niin niistä näkee onko pohjannut vai ei. Mutta mihin tuota tarkempaa arvoa tarvitset?
Omassa pyörässä peräpää näytti liikkuvan huomattavan paljon vähemmän kuin keula. Vaikka kiihdyttää niin, että eturengas kohoaa asfaltin pinnasta, ei takavaimennin ole lähelläkään pohjaamista. Riippuu tietty geometriasta (ketjun pituus/taka-akselin sijainti, etu- ja takahammasrattaiden koot, takavaimentimen pituus, joissain pyörissä takahaarukan etupään kiinnityskohdan korkeus) onko perällä taipumus kiihdyttäessä kyykätä (squat) vai nousta (anti-squat), kun ketju kiskoo takahammasratasta suurella voimalla.
Jätin omassa pyörässä alustapotikoiden skaalauskertoimen ykköseksi. Eli lokiin tulee arvot 0-5000. Kun potikan mittausmatka on 150 mm, 1 millimetri = 5000/150 = 33,3 yksikköä. Kun pyörä on nostettuna niin, että etu- tai takarengas on ilmassa, näkee RaceDAC:n datasta, mikä arvo vastaa nollapuristumaa. Sen voi laittaa halutessaan offsetiksi. Jos on kaveri vetämään rengasta vielä alemmas, niin saa huomioon otettua myös ns. top out -jouston.
Jousi toimii koko ajan sen voiman riippuessa siitä kuinka paljon se on puristuneena kasaan.
Iskunvaimennin toimii vain, kun sen pituus joko lyhenee tai pitenee. Mitä nopeammin sen pituus muuttuu, sitä enemmän se vastustaa liikettä. Säätimillä voi vaikuttaa vastustavan voiman suuruuteen.
PrivateeR
MotOrg ry
Eli en tosiaan hae mitään laskennallista just-oikein arvoa, vaan tilanne on tämä:
Asennan sen potikan siihe takahäkin kylkeen. Sanotaan että potikka antaisi tuota samaa mittausarvoa ku sinulla eli 0-5000. Sitten lopputulos on se, että nollapuristumassa mulla on vaikkapa 5mm vielä vartta jäljellä jottei potikka nappaa kii ääritilanteessa, ja sitte liinapuristuksella vaikkapa jäisi 9mm vartta puristamatta...
Tällöin jos skaala päästä päähän olisi 0-5000, ni mulla se skaala onkin vaikka 180-4720 ... Ni sitte ku alan kattomaan radalla setin jälkeen takaiskarin dataa, ni mistä tiedän mikä se maaginen numero on jossa esmes jossakin motoparkin isossa pompussa iskari tällää pohjaan?
Tätä lukua hain, eli onko se mahis saada ees sinnepäin se "ääripomppu" arvo puristamalla perää liinoilla? Toki sitte ku alkaa settejä tulemaan alle ja alkaa näkemään että iskari ei rajuissakaan pompuissa mee vaikkapa arvon 3700 yli ni siihe voi sitte skaalan muuttaa siten että vaikka 3750 on se "100%" ... eli referenssiä haen, en mitää matematiikan tutkintotarkkuuksia.
Etuiskarin pohjalukema on suhteellisen helppo saada, mutta tuo takaiskari askarruttaa.
PrivateeR
MotOrg ry
En tunne terminologiaa, mutta ihan vain sensori joka mittaa sensorin varren pituutta. Tulee 4mm pultilla päistä kiinni. Tarkoitus on kiinnittää se takahäkin ja swingin kylkeen... sisemmäs ei oikeen oo mahista ku siellä on niin helkkarin vähän tilaa.
scuuba
New member
Perä vaatii jonku 2,5-3,0 kiloa per milli, taka-akselin kohdalta mitattuna, jos sen haluaa puristaa kasaan.
Eli jos mopo seisoo renkailaan ja kuski kyydissä, ja painauma säädetty esim 30 milliin, niin lisäksi liinalla vetoa joku 250-300 kiloa jotta perä on kokonaan kasassa.
Eli kyl siinä voi takahäkki naukasta tai kiinnityspisteet antautua.
Eli jos mopo seisoo renkailaan ja kuski kyydissä, ja painauma säädetty esim 30 milliin, niin lisäksi liinalla vetoa joku 250-300 kiloa jotta perä on kokonaan kasassa.
Eli kyl siinä voi takahäkki naukasta tai kiinnityspisteet antautua.
scuuba
New member
Mittaa, oleta, ja extrapoloi.
Eli kato mitä voltit on sillon kun perä on täydessä pituudessa.
Ja mitä voltit on kun kuski kyydissä/ ja mittaa painauma.
Ja liinoilla sen verran että painauma tuplaantuu, sen mekaniikka kestänee ilman ongelmia, ja kato mitä voltit on.
Esim siinä on jo pisteet 0 mm, 30 mm, 60 mm, joilla päässee aika hyvin tontille perän liike vs volttimäärä -arvoista. Karkeasti voi olettaa että 60 mm on kokonaisliikkeen puoliväli.