Tulin viime elokuussa Oswiecimistä (Auschwitz auf Deutsch) Tallinnaan 28:ssa tunnissa. Meinasi tulla hoppu, kun loma alkoi olla loppu... Puolan teillä oli välillä ärsyttävän kuoppaista. Tuntui, että uusissakin (siis vastapäällystetyissä) teissä oli koko ajan pieniä "korkeuseroja". Taamissa kaivonkannet ja ratakiskot saattoivat olla aivan eri korkeudella kuin kestopäällyste. Ajaminen tuntui ottavan voimille, kun pyörää joutui "viemään" ja olemaan tosi skarppina koko ajan. Enemmäin kuin tiet minua kuitenkin kyllä stressasi liikenne: ohittelevat rekat (!) ja käsittämättöman kovaa kulkevat täyteen lastatut polski-fiatit. En yöllä meinannut välillä perässä pysyä, kun paikalliset kaahasivat koppimopoillaan nappi laudassa. Liikenteeseen kuitenkin tottui aika nopeasti. Sen huomasi sitten kotona Suomessa, kun ajaminen oli suoranaista hermolepoa:
pyörälle annettiin tilaa, vilkkujakin vähän käytettiin ja opasteita ymmärsi jopa lukea!! Suosittelen Puolaa ja muitakin uusia EU-maita pyöräreissun kohteiksi. Sekaan vaan, mutta oikealla reissuasenteella ja varovasti. Pikkukylissä pari kertaa pysähtyessäni minunkin pyöräni näytti herättävän jonkin verran "kiinnostusta", joten 'busalle voi myös löytyä "ihailijoita"... Niin, reissasin kaksin yhdellä pyörällä ja yövyttiin teltassa maastossa "omin luvin".