V=V0(T0/T)^(1/4)
V=max nopeus lämpötilassa T (lämpötila kelvineitä)
V0=mitattu nopeus lämpötilassa T0 (lämpötila kelvineitä)
jos esim T0=25 C=25+273 k=298
ja T=10 C=10+273k=283 k
Niin:
V=V0*(298/283)^(0.25)= 1.013= 1.3 %
Eli 15 C vaikuttaa 1.3 % .
----------
Sen sijaan tuulella on selvä vaikutus, 10 m/s vastatuuli laskee mopedin nopeutta 10 m/s.
---
Et kehtais laittaa pientä johtoa tohon lämpö kaavaan, jos sulla on? Ja toi tuuli juttu ei voi olla noin suoraviivanen, 10m/s = 36 km/h, jos ois kyseessä mopedi joka oikeesti kulkis 36 km/h niinkun joku pieni mopo voi tehdä, niin sillä ei vois ajaa vastatuuleen?
No kehtaanhan minä...
Jees oot oikeessa mopon suhteen. Mopolla ilmanvastuksen merkitys on minimaalinen tehoon koska ilmanvastuksen vaikutus tehoon on likimain luokkaa:
P=a*v^3
jos esim 300 km/h tarkoittaa 130 hp niin 40 km/h vastaa 0,06 % samalla prätkällä. (ei voi ihan suoraan verrata keskenään, koska mopon ja prätkän vastuskertoimet ovat erisuuria).
Mopolla lienee vierintävastus lienee se määräävin.
No tuo jophto lähtee stndardeissakin olevasta tehon korjauskaavasta:
G=G0(P/P0)(T0/T)^0,5
G=lämpötilalla ja paineella korjattu teho
P0=referenssipisteen piane
T0=referenssipisteen lämpötila
P=paine (halutussa pisteessä)
T=lämpötila (halutussa pisteessä)
ja ideaalikaasun tilanyhtälöstä
PV=mRT/M
Jos lämpötila vakio niin
=>P=m/V*RT/m=P=roo*a, a=vakio=RT/M
Jos paine vakio niin
Roo=M/(T*R*P)=a/T, a=M/(R*P)
Eli
G=moottorin teho=vastustavavoima*nopeus
Vastustava voima,F=a*roo*v^2
Gvast=F*v=vastustava teho=moottorin teho
G=G0(P/P0)(T0/T)^0,5
Gvast=roo*a*V^3
Gvast0=roo0*aV0^3
Gvast=Gvast0*(roo/roo0)(V/V0)^3
Gvast=G
Gvast0*(roo/roo0)(V/V0)^3=G0(P/P0)(T0/T)^0,5
Gvast=G0 referenssi tilassa
(roo/roo0)*(V/V0)^3=(P/P0)(T0/T)^0,5
jos lämpötila vakio niin
Ideaalikaasun tilanyhtälöstä saadaan:
P=roo*a, P/P0=roo/roo0, sijoitetaan P/P0, roo/roo0:n paikalle, ja muistetaan että lämpötila ei muutu, tällöin T0/T=1.
=>
(P/P0)*(V/V0)^3=(P/P0)*1
eli V/V0=1, eli max nopeus ei ole paineen funktiona.
jos paine vakio niin:
(roo/roo0)*(V/V0)^3=(P/P0)(T0/T)^0,5
ja ideaalikaasun tilanyhtälöstä:
Roo=M/(T*R*P)=a/T, a=M/(R*P)
roo/roo0=(T0/T), sijoitetaan tuohon tehon korjauskertoimen yhtälöön:
(T0/T)*(V/V0)^3=(1)*(T0/T)^0.5
(V/V0)^3=(T0/T)^0.5*(T/T0)=(T/T0)^0,5
V/V0=((T/T0)^(0,5))^(0,33)
(mulla olikin laskuvirhe tuolla aikaisemmin!)
eli V=V0*(T/T0)^(1/6)
eli suoraan verrannollinen nopeuden 6-juureen, eli vaikutus vielä pienempi
T=298
T0=283
V/V0=1.0086
eli nopeuden vaikutus olikin vain promillen luokkaa. Mulla oli lipsahtanut väärin tuon ilmanvastuksen tehovaikutus.
Sitten kaavan OLETUKSIA:
1) ilma kokoon puristumatonta prätkän nopeuden suhteen, ei paineen ja lämpötilan suhteen
2) ilman vastus ainoa prätkän ja kuskin liikettä vastustava voima(siis muut kitkatermit huomioimatta pieninä verrattuna ilmanvastukseen)
3) moottorin tehoon ei vaikuta muita ulkoisia tekijöitä(=esim lambdan vaikutus oletettu mitättömäksi, tai lambda vakio, yms)
4) välitykset optimoitu vastaamaan ilmanvastusta.
Jos mopoa vastaan puhaltaa tuuli 300 km/h tai 310 km/h niin moposi nopeusero on noin about about 10 km/h. koska muiden vastustermien merkitys, siis lähinnä vierintä kitkavoima, on mitätyksetön tuulen vastukseen verrattuna noilla nopeuksilla.
F=C(Vtuuli-Vmopo)^2=Fkitka
jos Fkitka= pieni verrattuna tuulen voimaan niin ajan mittaan mopo saavuttaa tuulen nopeuden, ehkä myös Tuulen nopeuden...(eh joo joku hokaa joku ei...)
No joo, oliks tolla pyörittelyllä mitään järkee..sitä sopii kysyä...
Edittiä 17.12.03:
Niin tuo tehonkorjauksen kaava ei ole välttämättä tuossa muodossa vaan niissä korrelaatioissa on korjauskerroin edessä ja referenssipaineessa huomioidaan ilman kosteus.
