RT:n perä Gessuun?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja J-PS
  • Aloituspäivä Aloituspäivä

J-PS

New member
RT:n perä Gessuun?

Onkos kukaan gessumiäs tuuminut tai peräti toteuttanut tuota otsikossa mainittua muutosta? Perämurikat näyttävät ainakin kaikissa räjäytys- yms. kuvissa täsmälleen samanlaisilta, ainoastaan välitysuhde on eri - GS 2,91 ja RT 2,75. Tuo noin viiden prosentin muutos pudottaisi kierroksia parillasadalla moottoritieajossa ja se on paljon se. Merkittävä ero melussa ja myöskin kulutuksessa, mikä on huomionarvoista Gessun naurettavan kokoisen tankin kanssa. Ripeitä ohituksia vartenhan sieltä askista löytyy viisi lyhyempääkin välitystä ja alkuperäinen ykkönen on niin lyhyt, että sen piteneminen ei varmaan haittaa mun käytössä, joka siis tällä pyörällä on pelkkää maantieajoa ilman mitään soratiepujotteluja. Ajatuksia tai tyrmäyksiä? Niin ja puhe on siis näistä nykyisistä LC-malleista.

-jp-
 
En usko tuolla välityksen muutoksella olevan suurta merkitystä polttoaineen kulutukseen.
 
En usko tuolla välityksen muutoksella olevan suurta merkitystä polttoaineen kulutukseen.
Eihän se vaikutus mitenkään järisyttävä varmaan ole, mutta jos moottorin kierrokset putoavat hieman yli 5% - n. 200-250 rpm - niin kyllähän sen hieman täytyy tuntua myös kulutuksessa. Mutta ei tätä muutosta kulutuksen vuoksi pohditakaan, vaan lähinnä yleisen mukavuuden, kulutus tulee vasta seuraavalla sijalla.

-jp-
 
Eikö huomattavasti helpompi tapa pidentää välityssuhdetta ole vaihtaa korkeprofiilisempi takarengas.
 
En malta olla sanomatta että vaihtaa sen Gessun RT:hen. Saa samalla paremmat maantie ominaisuudet
 
En malta olla sanomatta että vaihtaa sen Gessun RT:hen. Saa samalla paremmat maantie ominaisuudet
Olenhan mä RT:lläkin ajanut, mutta kyllä Gessu vaan on tällaiselle kaksmetriselle kaapille ergonomialtaan aivan ylivoimainen. Muuten hyvä ehdotus, mutta ei kiitos.
vma: mikä on se suosittelemasi rengaskoko, jolla saavutettaisiin tuo sama noin viiden prossan pidennys?

-jp-
 
Löytyi tuollainen pohdinta asiasta: http://advrider.com/index.php?threads/lc-rt-final-drive-in-gs.1104180/
Vaikuttaa hieman kyseenalaiselta projektilta: jos tuo RT:n perämurikka tosiaan kustantaa Jenkkilässä 2100$ niin mitähän mahtaa Härmässä kustantaa, ei uskalla edes ajatella. Tuossakin ketjussa alkuperäinen tuumija päätyy hylkäämään ajatuksen perän vaihdosta (vaikka se siis ilmeisesti onnistuisi ilman mitään ongelmaa) ja vaihtaa taakse ME880 160/70, jolla saa 4% harvemman kokonaisvälityksen. Kuulostaa tolkulliselta.

-jp-
 
Eihän se vaikutus mitenkään järisyttävä varmaan ole, mutta jos moottorin kierrokset putoavat hieman yli 5% - n. 200-250 rpm - niin kyllähän sen hieman täytyy tuntua myös kulutuksessa. Mutta ei tätä muutosta kulutuksen vuoksi pohditakaan, vaan lähinnä yleisen mukavuuden, kulutus tulee vasta seuraavalla sijalla.

-jp-

Sama teho vaaditaan edelleen samaan vauhtiin. Eli sen puolesta muutos on tasa nolla. Ainoa muutos tulee siitä että moottorin hyötysuhde (+häviöt voimansiirrossa jne) muuttuu kierrosluvun mukaan ( ei mitenkään helposti ennustettavissa).

Hyvällä onnella kulutus laskee , huonolla nousee. Mutta moottorin melutason luultavimmin laskee joten sitä kautta tuota voisi perustella. Jokainen tekee omat päätöksensä itse.

ismo
 
Mulla yks piikki pienempi eturatas nosti kulutusta noin jotain puoli+ litraa. Kiekat 4700 -> 5000 suunnilleen tuolla maantiellä. Tai sit on jotain muuta menossa tuolla koneessa…
 
Sama teho vaaditaan edelleen samaan vauhtiin. Eli sen puolesta muutos on tasa nolla. Ainoa muutos tulee siitä että moottorin hyötysuhde (+häviöt voimansiirrossa jne) muuttuu kierrosluvun mukaan ( ei mitenkään helposti ennustettavissa).
ismo
HEH, ihan oikeassa olet. Sama teho (ja bensa) vaaditaan ilmanvastuksen voittamiseen sun muuhun, joten ei se bensan kulutus mihinkään muutu.
 
HEH, ihan oikeassa olet. Sama teho (ja bensa) vaaditaan ilmanvastuksen voittamiseen sun muuhun, joten ei se bensan kulutus mihinkään muutu.

Jos matkataan nopeudella 90km/h kierrosten ollessa esimerkiksi 4100kr/min vai 5% pidemmällä välityksellä 90km/h kierrosten ollessa 3895kr/min, niin kummassa tapauksessa käytetään enemmän tehoa, ottaen huomioon ilmanvastuksen ja muiden ympäröivien vaikuttajien ollessa samanlaiset?
Olettaen, että tuo 90km/h kierroksella 4100r/min ei ole tarvittava maksimiteho tuolle nopeudelle.
 
Viimeksi muokattu:
Eikös me kuitenkin... tai toivottavasti ainakin olisi tarkoitus:D.... ajella jatkuvasti vaihtelevissa olosuhteissa,
nopeuksilla ja kuormituksilla?

Eli ihan ns. tällä planeetalla, jalat maassa ja käytännön puitteissa???

Ei tässä nyt vittuilla eikä edes viisastella.
Ei vaan jumalauta saa otetta siitä, miksi vitussa pitää aina...heti ja ensimmäiseksi
alkaa "derivoimaan" munat vaahdossa yhtä muuttujaa niistä todella lukemattomista,
joilla on käytännössä (todellisuudessa) myös olennainen merkitys.

Sanonko.... sanon:D, ei nähdä metsää puulta ennen kuin rynnätään pää edellä:WAZAAP:.

Vaihtaa vaan sen "korkeamman" kumin seuraavaksi alle ja toteaa.....
saiko haluamansa ja tuliko ehkä jossain muodossa jotain "takkiin" pidentyneellä välityksellä.

.....tai sitten kaivaa sen kepin perseestään:grin:. Helpottaa olo heti.... tuossa välitysasiassakin:grin:.
 
Jos matkataan nopeudella 90km/h kierrosten ollessa esimerkiksi 4100kr/min vai 5% pidemmällä välityksellä 90km/h kierrosten ollessa 3895kr/min, niin kummassa tapauksessa käytetään enemmän tehoa, ottaen huomioon ilmanvastuksen ja muiden ympäröivien vaikuttajien ollessa samanlaiset?
Olettaen, että tuo 90km/h kierroksella 4100r/min ei ole tarvittava maksimiteho tuolle nopeudelle.


Ihan mahdoton sanoa. Voimansiirtohäviöt luultavasti pienenevät niiltä osin kun niiden pyörintänopeus pienenee. Mutta moottorin hyötysuhteen muutoksista ei osaa sanoa kuin suunnittelija, kaasujen virtaukset jne vaikuttavat sen verran että lopputuloksen ennustaminen on mahdotonta. Joko lisäntyy, pysyy samana tai kasvaa.

Täsmälleen sama teho siitä takarenkaasta pitää saada ulos (ilmanvastus ja muut ulkoiset seikat pysyvät samana).

Tämä on ihan puhdasta fysiikkaa, dynamiikan peruskurssin asioita (työ ja teho, voima ja vastavoima). En tiedä millä nimellä noita kursseja nykyään kutsutaan, aikoinaan oi statiikka ja dynamiikka peruskursseina.

Kokeile vaihtaa perä, vakioit ulkoiset tekijät ja kerrot meille, sitä kutsutaan tutkimukseksi.
Kun dokumentoit nuo olosuhteet hyvin ja koejärjestelyt niin silloin asiaa voidaan kutsua tieteen teklemiseksi (jos joku muu saa toistettua samat tulokset niin silloin luotettavuus kasvaa).
 
Nyt pitää äkkiä laskea maan vetovoima, ilmanvastus, otsapinta-ala, ilman tiheys, kosteus, lämpötia, Pirellin kitkakerroin, Delvacin luisto-ominaisuudet ja todeta, että 90km/h vaatii vähemmän tehoa, mitä bimmerin mylly tuottaa 4086 kierroksella.
Tästä syystä on ilmastosopimuksen mukaista harventaa perää ja korottaa profiilia, että polttoaineen kulutus alenee.
 
Kokeile vaihtaa perä, vakioit ulkoiset tekijät ja kerrot meille, sitä kutsutaan tutkimukseksi.
Kun dokumentoit nuo olosuhteet hyvin ja koejärjestelyt niin silloin asiaa voidaan kutsua tieteen teklemiseksi (jos joku muu saa toistettua samat tulokset niin silloin luotettavuus kasvaa).
Tai sitten ajat Stadista Tampereelle kuutosvaihteella ja takaisin himaan vitosella. Katsot ajotietokoneesta kumpaan suuntaan paloi enemmän kakkua. Sitä kutsutaan kaupunkilaisjärjeksi. :D

-jp-
 
Ei se niin vaikeaa ole.
En tiedä missä on Gessun huippuvääntö, mutta jos kiertää sen yli matka-ajossa, niin varmasti pienenee kulutus uudella välityksellä.
Paras ominaiskulutus on lähes poikkeuksetta huippuväännön seutuvilla ja melkein täyskaasulla.
Yleisesti ottaen, kun sama teho tosiaan tarvitaan, kierrosluvun pudottaminen vaatii väännön kasvatusta, eli lisää kaasua. Molemmat vähentävät turhaa pumppaustyötä. Jos ei älyttömyyksiin mennä.
Guukkelin kuvahakuun kun kirjoittaa "bsfc" saa yleiskuvaa.
 
Jokainen voi testata tätä ajamalla vakionopeutta vakiomatkan a) isoimmalla vaihteella ja b) yhtä vaihdetta pienemmällä vaihteella.
 
HEH, ihan oikeassa olet. Sama teho (ja bensa) vaaditaan ilmanvastuksen voittamiseen sun muuhun, joten ei se bensan kulutus mihinkään muutu.

Teoriassa näin. Käytännössä kyllä taloudellisen ajon kisoissa melkein aina vedetään "pitkällä vaihteella" ja jo vuodesta 80-jotain on taloudelliseksi rakennetuissa laitteissa pitkät välitykset.
 
Teoriassa näin. Käytännössä kyllä taloudellisen ajon kisoissa melkein aina vedetään "pitkällä vaihteella" ja jo vuodesta 80-jotain on taloudelliseksi rakennetuissa laitteissa pitkät välitykset.
Taloudellisen ajon kisat on ehkä vähän eri juttu kuin moottoripyörällä ajo liikenteessä.
Voi mottoripyörälläkin (ja autolla) vähentää kulutusta aika paljonkin oikealla ajotavalla vaikka ei vaihda edes perän välityksiä.
 
Back
Ylös