Shell V-Power

[TBus]

"Korkeaoktaanisilla bensiineillä on korkeammasta aromaattipitoisuudesta johtuen suurempi tiheys kuin normaaleilla bensiineillä. Tällöin niiden lämpöarvot ovat hieman korkeampia".

Kyllä se on tosiaan villi homma, kun monet täällä tuntuvat saavan "persedynolla" parempaa kiihtyvyyttä eri gasolla, kun ei sillä oktaaniarvon nostolla tosiaankaan pelkästään saavuteta mitään, ellei moottori ole sitten tehty korkeapuristeiseksi.

Miten on tuo tiheyshommeli? Nimittäin, kun joskus tuli käsiteltyä suuria määriä eri oktaaniarvoisia bensoja (oli vielä 92 okt. mukana kuvioissa), niin kuitenkaan esim. laivalastille ei ilmoitettu eriä painoa?
Esim: tuotealukset, joihin lastattiin bensaa tarkalleen samat määrät, niin tonnistossa ei ollut mitään eroa.
Tuntuisi, että jos tiheys vaihtuu, niin silloin paino vaihtuu?? Vai olenkos jäänyt luokalle jossain vaiheessa Fysiikassa ja Kemiassa?

 

[jannep]

Tuskimpa niissä on mitään käytännön eroa. Sen sijaan Boschin pojat sanoo -"Korkeaoktaanisilla bensiineillä on korkeammasta aromaattipitoisuudesta johtuen suurempi tiheys kuin normaaleilla bensiineillä. Tällöin niiden lämpöarvot ovat hieman korkeampia".

On noista petrokemian luennoista aikaa, mutta asiaa viime aikoina toimittaneet potkaiskoon meikän takaisin tielle jos meni kemiat kaseikkoon..

Hiilivedyt, ominaispaino ja energiatiheys

Yli-yksinkertaistettu nyrkkisääntö hiilivedyissä, kuten bensiini, lienee karkeasti se että energiamäärä ja tiheys kasvaa kun seoksessa on suhteessa enemmän hiiltä kuin vetyä. Samalla puristuskestävyys kasvaa hieman. Seoksessa jossa taasen on suhteessa enemmän vetyä, on pienempi energiamäärä, tiheys ja oktaaniluku. (Pl. jos OH ryhmiä sisältäviä sekoitetaan mukaan)

Sen sijaan yleistystä siitä että korkeampioktaaninen polttoaine olisi automaattisesti hiilipitoisempaa, eli tiheämpää, ei voitane tehdä, sillä suhteessa vetypitoisempi peruspolttoaine voidaan aivan yhtä hyvin lisäaineistaa korkeampioktaaniseksi. Lisäksi on myös huomioitava että lisäaineistus, kuten alkoholit, voivat jopa alentaa energiatiheyttä.

Tämä voisi myös selittää miksi täällä mainitut erilaisilla oktaaniluvuilla olleiden polttoaineiden laivauspainot ovat olleet samat.. Koska ominaispainon määrää eri laaduissa käytetty sama perusbensiini, eikä lisäaineistus (jota on suhteessa vähän).

Bensiinin tiheys tai lämpöarvo muodostunee täten pääasiassa käytetyn perusbensiinin hilli/vety -suhteesta. Näitä "Premium" -nimellä myytäviä bensoja on todella olemassa myynnissä esim jenkeissä. Näissä laaduissa käytetty perusbensiini on hiilipitoisempaa.

Mikäli V-Power perustuu samaan perusbensiiniin kuin muu suomessa myytävä bensiini, voisi olettaa että sen tiheys ja lämpöarvo olisi muutaman prosentin sisällä sama kuin muillakin.

Eli tutkitaanpas:

V-Power vs "Stock 98"

V-Power

http://www.shell.com/static/fi-fi/downloads/tt/v_power.pdf

Density 15°C, kg/m3 750 (rajat 725 - 770 kg/m3)

TERRA 98

Piitkä URL Terra 98 PDF:ään

Density at 15 °C kg/m³ 750 (rajat 725…775 kg/m3)

TERRA 95 näyttää olevan 745.

Eli ominaispainoltaan V-Power on sama kuin "Chateau Sköldvik 98"..

Ja kun katsoo haihtumiset, aromaatit, hapipitoisuuden, eetterit, olefiinit.. Kovin on samaa.. Ainoa stock-98:ista pokkeava suure on V-Powerin oktaaniluku, jonka luvataan olevan keskimäärin 99,7 RON.

"Stock-98":n oktaaniluvuksi luvataan keskimäärin 98,6 RON, joten eroa jää huimat 1,1 oktaania! Pitäisikö tämän kunniaksi nyt sitten tehdä aaltoja?  

Yhdestä tehtaasta ei V-Power tule, eikä myöskään erityisestä V-Power perusbensasta, sillä USA:ssa V-Power on raskaampaa, omaa alhaisemman kiehumispisteen ja on oktaaniluvultaan 101,7.. Ref: http://www.imsaracing.net/2006/competitors/shell.pdf

Eli

Speksien rajoissa liikuttaessa on V-Power ominaisuuksiltaan ~samaa kamaa kuin Nesteen perusbensiini. Ainoa faktuaalinen ero on ohuen karvan verran suurempi oktaaniluku, josta voi olla mitattavuuden rajoissa hyötyä mikäli kalusto sitä pystyy hyödyntämään (ks edel. postaus). Mutta jos ei, niin muutoin V-Powerin tuottama hyöty lienee +-0.

Lisäksi kannattaa ottaa huomioon että ulkomaiset V-Powerilla ajetut referenssit sen vaikutuksesta tehoon, niissä autoissa joissa se teknisesti voi edes vaikuttaa siihen, on mahdollisesti ajettu tuolla 101,7 -oktaanisella versiolla..

Koen skeptismiä siihen että Suomalaisen V-Powerin 1,1 oktaanin erolla olisi saavutettavissa mitattavissa olevaa saatika merkittävää eroa tavalliseen 98:iin.

Suorituskyvyn ja polttoaineen hinnan kannalta

Rich: Is it better to raise fuel octane or lower the octane requirement of the engine? The answer to that question is yes. You want to lower the octane requirement of the engine as much as possible without lowering engine performance. You also want to use a fuel with an octane rating just high enough to keep your engine from ever detonating.

Eli minulle siis VTX1300:n maamoottoriin RON 91 -oktaanista tankkiin, niin rokkaa parhaiten. Olisko kenellä myydä oktaaniluvun alentajaa.. kun täältä saa vain 95:sta..?

"I Want to believe" -luokka sitten tietysti erikseen..  

Stay tuned

Sitten on tietysti vielä tässä avoimena selvittämättömänä asiana se onko V-Powerissa lisäaineistuksen vuoksi  eroa palamisnopeudessa. Sillä mikäli moottori sitä käytettäessä kuulostaa käyvän "pehmeämmin", niin kuin täällä on väitetty, se tarkoittaisi sitä että bensiinin palamisnopus olisi alhaisempi.

Vaikutus olisi siten sama kuin kuin jatkaisi ajamista sillä entisellä bensalla mutta kääntäisi sytytystä myöhäisemmälle. Teho alenee ja hyötysuhde laskee, mutta kone käy "pehmeämmin".

Tämä siis olettaen että moottorinohjaus käyttää kiinteää sytytyskarttaa, niin kuin ~99% pyöristä.

Mutta tutkitaanpa tämä sitten seuraavaksi..

 

[B12]

Turha vaiva, ei ne usko kuitenkaan. Se bensa on sentään Ferrariin tehty ja Ferrari on kurko peli. Ferrari ei syo paskaa bensaa. Nimessä on sentaan "power", eikä mikään 98E. Fiilis voittaa aina tieteen samoin kuin sakset paperin.

 

[compact_d]

Tuskimpa niissä on mitään käytännön eroa. Sen sijaan Boschin pojat sanoo -"Korkeaoktaanisilla bensiineillä on korkeammasta aromaattipitoisuudesta johtuen suurempi tiheys kuin normaaleilla bensiineillä. Tällöin niiden lämpöarvot ovat hieman korkeampia".

On noista petrokemian luennoista aikaa, mutta asiaa viime aikoina toimittaneet potkaiskoon meikän takaisin tielle jos meni kemiat kaseikkoon..

Hiilivedyt, ominaispaino ja energiatiheys

Yli-yksinkertaistettu nyrkkisääntö hiilivedyissä, kuten bensiini, lienee karkeasti se että energiamäärä ja tiheys kasvaa kun seoksessa on suhteessa enemmän hiiltä kuin vetyä. Samalla puristuskestävyys kasvaa hieman. Seoksessa jossa taasen on suhteessa enemmän vetyä, on pienempi energiamäärä, tiheys ja oktaaniluku. (Pl. jos OH ryhmiä sisältäviä sekoitetaan mukaan)

Sen sijaan yleistystä siitä että korkeampioktaaninen polttoaine olisi automaattisesti hiilipitoisempaa, eli tiheämpää, ei voitane tehdä, sillä suhteessa vetypitoisempi peruspolttoaine voidaan aivan yhtä hyvin lisäaineistaa korkeampioktaaniseksi. Lisäksi on myös huomioitava että lisäaineistus, kuten alkoholit, voivat jopa alentaa energiatiheyttä.

Tämä voisi myös selittää miksi täällä mainitut erilaisilla oktaaniluvuilla olleiden polttoaineiden laivauspainot ovat olleet samat.. Koska ominaispainon määrää eri laaduissa käytetty sama perusbensiini, eikä lisäaineistus (jota on suhteessa vähän).

Bensiinin tiheys tai lämpöarvo muodostunee täten pääasiassa käytetyn perusbensiinin hilli/vety -suhteesta. Näitä "Premium" -nimellä myytäviä bensoja on todella olemassa myynnissä esim jenkeissä. Näissä laaduissa käytetty perusbensiini on hiilipitoisempaa.

Mikäli V-Power perustuu samaan perusbensiiniin kuin muu suomessa myytävä bensiini, voisi olettaa että sen tiheys ja lämpöarvo olisi muutaman prosentin sisällä sama kuin muillakin.

Eli tutkitaanpas:

V-Power vs "Stock 98"

V-Power

http://www.shell.com/static/fi-fi/downloads/tt/v_power.pdf

Density 15°C, kg/m3 750 (rajat 725 - 770 kg/m3)

TERRA 98

Piitkä URL Terra 98 PDF:ään

Density at 15 °C kg/m³ 750 (rajat 725…775 kg/m3)

TERRA 95 näyttää olevan 745.

Eli ominaispainoltaan V-Power on sama kuin "Chateau Sköldvik 98"..

Ja kun katsoo haihtumiset, aromaatit, hapipitoisuuden, eetterit, olefiinit.. Kovin on samaa.. Ainoa stock-98:ista pokkeava suure on V-Powerin oktaaniluku, jonka luvataan olevan keskimäärin 99,7 RON.

"Stock-98":n oktaaniluvuksi luvataan keskimäärin 98,6 RON, joten eroa jää huimat 1,1 oktaania! Pitäisikö tämän kunniaksi nyt sitten tehdä aaltoja?

Yhdestä tehtaasta ei V-Power tule, eikä myöskään erityisestä V-Power perusbensasta, sillä USA:ssa V-Power on raskaampaa, omaa alhaisemman kiehumispisteen ja on oktaaniluvultaan 101,7.. Ref: http://www.imsaracing.net/2006/competitors/shell.pdf

Eli

Speksien rajoissa liikuttaessa on V-Power ominaisuuksiltaan ~samaa kamaa kuin Nesteen perusbensiini. Ainoa faktuaalinen ero on ohuen karvan verran suurempi oktaaniluku, josta voi olla mitattavuuden rajoissa hyötyä mikäli kalusto sitä pystyy hyödyntämään (ks edel. postaus). Mutta jos ei, niin muutoin V-Powerin tuottama hyöty lienee +-0.

Lisäksi kannattaa ottaa huomioon että ulkomaiset V-Powerilla ajetut referenssit sen vaikutuksesta tehoon, niissä autoissa joissa se teknisesti voi edes vaikuttaa siihen, on mahdollisesti ajettu tuolla 101,7 -oktaanisella versiolla..

Koen skeptismiä siihen että Suomalaisen V-Powerin 1,1 oktaanin erolla olisi saavutettavissa mitattavissa olevaa saatika merkittävää eroa tavalliseen 98:iin.

Suorituskyvyn ja polttoaineen hinnan kannalta

Rich: Is it better to raise fuel octane or lower the octane requirement of the engine? The answer to that question is yes. You want to lower the octane requirement of the engine as much as possible without lowering engine performance. You also want to use a fuel with an octane rating just high enough to keep your engine from ever detonating.

Eli minulle siis VTX1300:n maamoottoriin RON 91 -oktaanista tankkiin, niin rokkaa parhaiten. Olisko kenellä myydä oktaaniluvun alentajaa.. kun täältä saa vain 95:sta..?

"I Want to believe" -luokka sitten tietysti erikseen..

Stay tuned

Sitten on tietysti vielä tässä avoimena selvittämättömänä asiana se onko V-Powerissa lisäaineistuksen vuoksi eroa palamisnopeudessa. Sillä mikäli moottori sitä käytettäessä kuulostaa käyvän "pehmeämmin", niin kuin täällä on väitetty, se tarkoittaisi sitä että bensiinin palamisnopus olisi alhaisempi.

Vaikutus olisi siten sama kuin kuin jatkaisi ajamista sillä entisellä bensalla mutta kääntäisi sytytystä myöhäisemmälle. Teho alenee ja hyötysuhde laskee, mutta kone käy "pehmeämmin".

Tämä siis olettaen että moottorinohjaus käyttää kiinteää sytytyskarttaa, niin kuin ~99% pyöristä.

Mutta tutkitaanpa tämä sitten seuraavaksi..

Nyt kun olet todistanut että nuo on samaa bensiiniä (eiköhän ne ST1:stä lukuun ottamatta tule samasta paikasta), niin miksi V-Power on korkeamman oktaaniluvun omaavaa tavaraa - siis samaa bensiiniä kun on?

 

[Luolis]

Pitipä tämän threadin innoittamana oikein kokeilla tankata Hornettiin 98:a ysivitosen sijaan (no ei nyt tietenkään heti V-Poweria, ettei käsistä lähde...), ja ero on kyllä huomattava...!! Kulutus ei (ainakaan radikaalisti) ole muuttunut, mutta pers-hevosia™ tuli parikymmentä heti lisää - paukuttaa nimittäin putkessa niin helkutisti moottorijarrussa, ja melkein aina vaihdetta vaihtaessakin.

Ja näin loputkin villat lähtee pöntöstä, ja äänet paranee koko ajan vain pienellä lisäsijoituksella.

 

[kawajack]

Mikäli V-Power perustuu samaan perusbensiiniin kuin muu Suomessa myytävä bensiini, voisi olettaa että sen tiheys ja lämpöarvo olisi muutaman prosentin sisällä sama kuin muillakin.
Speksien rajoissa liikuttaessa on V-Power ominaisuuksiltaan samaa kamaa kuin Nesteen perusbensiini.

Luotettavasta lähteestä peräisin oleva tieto kertoo, että V-Powerin perusbensakin on erilaista, eli Neste tekee sen Shellille niiden oman reseptin mukaan.
Siten kysessä on siis kyllä vähän enemmän kuin pelkkä lisäainepaketti. Muuhun tässä esittämääsi en ota tässä kantaa (vaikka kenties pitäisi), kun omista polttoainekemian opinnoista on jo liian pitkä aika.  

 

[jannep]

Nyt kun olet todistanut että nuo on samaa bensiiniä (eiköhän ne ST1:stä lukuun ottamatta tule samasta paikasta), niin miksi V-Power on korkeamman oktaaniluvun omaavaa tavaraa - siis samaa bensiiniä kun on?

Niin, katsotaan mitä julkisesti saatavista tuoteselosteista voidaan saada irti.

Tietekin tähän vaikuttaa se minkä itsekin totesit, että:

"EN 228 standardi vaatii ilmoittamaan lisäaineistuksesta ainoastaa  aikaisemmin mainitut lisäaineet, mitkä Shellin spekseistä näkyy. Se mitä muuta Shell tai vaikkapa ST1 siihen besiiniin lisää on heidän oma asia ja sitä on turha arvailla tällä palstalla."

No kun kerran kysyit, niin arvaillaan sitten kuitenkin.

Vertaamalla EN288 -tietoja, voidaan todeta että:

                         Terra 98    V-Power
Aromaattipitoisuus     33          <35
Olefiini                     8            <10
Happi                      2,2          <2,7
Betseeni                  0,6          <0,7
Eetterit                   12           <15
Etanoli                                   <0,1
Tislauksen loppu       195           190

Eli se millä se 1,1 oktaania on lisätty, ei varmasti tule esiin EN288:ssa, eli menee arvailuksi mitä ainetta on käytetty.

Etanolia se ei ole, metanoli?
methylcyclopentadienyl manganese tricarbonyl (MMT)? Ehkä.
Ferrocene, jaa tuota ei Euroopassa kai niin paljon käytetä.
MTBE? Hyh..
Tert-amyl methyl ether eli TAME:a tai ETBE:ä? Ei.. Samaa luokkaa olevat eetterilukemat.. (tosin yhteissumma ei kerro..)
Tolueenia? Ehkä.
Butadieenia (Raffinate-3), ehkä, Shell on ostanut lisenssin TPC:ltä...

Koska tislauslämpötila alenee hieman ja happea on enemmän, mikä sopisi myöskin metanoliin (CH4O), niin heitetään kolikolla vaikka että metanolia ja Raffinate-3:sta + voitelulisäaine. Läjän muitakin arvauksia olisi toki voinut yhtä hyvin tehdä. 

Koska lisäaine on todennäisesti samaa globaalisti, niin lisäainepaketin käyttämästä voiteluaineesta saadan vihje jenkkituoteselosteesta, eli PIB:iä (C4H8) on maksimi sallitusta.

Polyisobutylene has detergent properties. When added to diesel fuel, it resists fouling of fuel injectors, leading to reduced hydrocarbon and particulate emissions. [2] [3] Polyisobutylene is manufactured by the Lubrizol Corporation (as well as its competitors) and blended with other detergents and additives to make a "detergent package" that is blended into gasoline and diesel fuel to resist buildup of deposits and engine knock.

[4] Because fuel additive formulas are closely held trade secrets, it is impossible to know which additives any particular brand of gasoline may contain.

Eli ylläoleva kappale kuvaa tämän lisäaineen koostumuksen päättelemisen vaikeusastetta olohuoneen sohvalla maaten ja ilman kaasukromatografia..

Toisaalta tämän pohdiskelu on muutoikin aika tavalla akateemista askartelua, koska se keskeinen seikka, joka käy ilmi suoraan tuoteselosteesta on se että tavallisen 98:in ja V-Powerin ero on vain 1,1 oktaania.

Siis vähän kuin sanoisi että 96:lla keulii tykimmin kuin 95:lla..

 

[Tylyttäjä]

Nyt kun olet todistanut että nuo on samaa bensiiniä (eiköhän ne ST1:stä lukuun ottamatta tule samasta paikasta), niin miksi V-Power on korkeamman oktaaniluvun omaavaa tavaraa - siis samaa bensiiniä kun on?

Niin, katsotaan mitä julkisesti saatavista tuoteselosteista voidaan saada irti.

Tietekin tähän vaiuttaa se minkä itsekin totesit, että:

"EN 228 standardi vaatii ilmoittamaan lisäaineistuksesta ainoastaa  aikaisemmin mainitut lisäaineet, mitkä Shellin spekseistä näkyy. Se mitä muuta Shell tai vaikkapa ST1 siihen besiiniin lisää on heidän oma asia ja sitä on turha arvailla tällä palstalla."

No kun kerran kysyit, niin arvaillaan sitten kuitenkin.

Vertaamalla EN288 -tietoja, voidaan todeta että:

                         Terra 98    V-Power
Aromaattipitoisuus     33          <35
Olefiini                     8            <10
Happi                      2,2          <2,7
Betseeni                  0,6          <0,7
Eetterit                   12           <15
Etanoli                                   <0,1
Tislauksen loppu       195           190

Eli se millä se 1,1 oktaania on lisätty, ei varmasti tule esiin EN288:ssa, eli menee arvailuksi mitä ainetta on käytetty.

Etanolia se ei ole, metanoli?
methylcyclopentadienyl manganese tricarbonyl (MMT)? Ehkä.
Ferrocene, jaa tuota ei Euroopassa kai niin paljon käytetä.
MTBE? Hyh..
Tert-amyl methyl ether eli TAME:a tai ETBE:ä? Ei.. Samaa luokkaa olevat eetterilukemat.. (tosin yhteissumma ei kerro..)
Tolueenia? Ehkä.
Butadieenia (Raffinate-3), ehkä, Shell on ostanut lisenssin TPC:ltä...

Koska tislauslämpötila alenee hieman ja happea on enemmän, mikä sopisi myöskin metanoliin (CH4O), niin heitetään kolikolla vaikka että metanolia ja Raffinate-3:sta + voitelulisäaine. Läjän muitakin arvauksia olisi toki voinut yhtä hyvin tehdä. 

Koska lisäaine on todennäisesti samaa globaalisti, niin lisäainepaketin käyttämästä voiteluaineesta saadan vihje jenkkituoteselosteesta, eli PIB:iä (C4H8) on maksimi sallitusta.

Polyisobutylene has detergent properties. When added to diesel fuel, it resists fouling of fuel injectors, leading to reduced hydrocarbon and particulate emissions. [2] [3] Polyisobutylene is manufactured by the Lubrizol Corporation (as well as its competitors) and blended with other detergents and additives to make a "detergent package" that is blended into gasoline and diesel fuel to resist buildup of deposits and engine knock.

[4] Because fuel additive formulas are closely held trade secrets, it is impossible to know which additives any particular brand of gasoline may contain.

Eli ylläoleva kappale kuvaa tämän lisäaineen koostumuksen päättelemisen vaikeusastetta olohuoneen sohvalla maaten ja ilman kaasukromatografia..

Toisaalta tämän pohdiskelu on muutoikin aika tavalla akateemista askartelua, koska se keskeinen seikka, joka käy ilmi suoraan tuoteselosteesta on se että tavallisen 98:in ja V-Powerin ero on vain 1,1 oktaania.

Siis vähän kuin sanoisi että 96:lla keulii tykimmin kuin 95:lla..

V-Powerissa on etanolia.. Ja sitä ei ole pidetty koskaan hyvänä juttuna bensassa.

Tuossapa taas kerran kunnolliset tuoteselosteet. Kovin samoilta näyttävät 95 ja V-Power.

Tuosta vertaamaan Shellin 95:ttä ja V-Poweria:
95: http://www.shell.com/static/fi-fi/downloads/tt/formula_bensiini95.pdf
V-Power: http://www.shell.com/static/fi-fi/downloads/tt/v_power.pdf

Kyllä siellä 95:ssä on myös ne eetterit. Etanoli puuttuu, mutta perinteisesti sen ajatellaan laskevan tehoa..

Hapen määrä liikkuu Shellin mukaan samalla alueella sekä 95:ssä että V-Powerissa, eli 2.0-2.7%.

Että näin.. Kandee oikeesti lukee tarkasti noi speksit, ettei mee mutuilun puolelle  

Ainoa ero hapen määrän ilmoittamisessa on se, että V-Powerille ilmoitetaan tyypillinen arvo < 2.7%. 95:n tapauksessa se ilmoitetaan 2.1%. Tuo voi käytännössä olla siis ihan sama asia, koska vaihteluväliksi ilmoitetaan sama  

 

[mcmies]

jannep:lle papukaijamerkki! Asiallista tekstiä!

 

[jannep]

V-Powerissa on etanolia.. Ja sitä ei ole pidetty koskaan hyvänä juttuna bensassa.

Tuossapa taas kerran kunnolliset tuoteselosteet. Kovin samoilta näyttävät 95 ja V-Power.

V-Power: http://www.shell.com/static/fi-fi/downloads/tt/v_power.pdf

Joo on, mutta ei sitä kyllä hirveitä ole.

Etanoli til-% EN 1601 Laaturaja < 0,5 Tyypillisesti < 0,1

Eli saman verran kuin laittaisi auton 50l tankkiin puoli desiä polttoaineen jäänestoa. Etanolin RON on 107, joten tuntui että 1:1000 suhde olisi hieman pieni nostamaan sen yhden oktaanin..

Mutta, minulle käy yhtä hyvin Etanoli + Raffinate-3 + PIB.

 

[TBus]

Asiallista tekstiä, Kyllä!

Missähän on nyt ne kommentit, että "kyllä tää pensa vaan tuntuu paremmin toimivalta"? heh.

Faktojen valossa moni homma näyttää eriltä. Sama tilanne on moottoriöljyjen suhteen. "Mutu" tunnelmat on usein pahan alku ja juuri.
Lempi sanontojani onkin, että "olettamus ja luulo on tiedon pahin vihollinen".

Hieno homma. Muttamutta kaikki kunnia kaikille osapuolille, vaikka mutuja onkin asioista, niin niitä saa ollakkin.. eihän sitä muuten pärjäisi nekkään firmat, jotka myy niitä tehomagneettejaan dieseliautojen polttoaineputkiin

Tai hirvipillejä jotka toimivat "varmana".

 

[Tylyttäjä]

V-Powerissa on etanolia.. Ja sitä ei ole pidetty koskaan hyvänä juttuna bensassa.

Tuossapa taas kerran kunnolliset tuoteselosteet. Kovin samoilta näyttävät 95 ja V-Power.

V-Power: http://www.shell.com/static/fi-fi/downloads/tt/v_power.pdf

Joo on, mutta ei sitä kyllä hirveitä ole.

Etanoli til-% EN 1601 Laaturaja < 0,5 Tyypillisesti < 0,1

Eli saman verran kuin laittaisi auton 50l tankkiin puoli desiä polttoaineen jäänestoa. Etanolin RON on 107, joten tuntui että 1:1000 suhde olisi hieman pieni nostamaan sen yhden oktaanin..

Mutta minulle sinällään sama mikä lisäaineistus on.

Heh, nythän jokainen voi itse tehdä 95:stä V-Poweria; lorauttaa tankilliseen aina tilkan jäänestoa tai pirtua!!

Sehän on vanha kikka nostaa oktaaneja tuo jääneston lorottelu tankkiin..

 

[C-A-D]

Asiallista tekstiä, Kyllä!

Missähän on nyt ne kommentit, että "kyllä tää pensa vaan tuntuu paremmin toimivalta"? heh.

Faktojen valossa moni homma näyttää eriltä. Sama tilanne on moottoriöljyjen suhteen. "Mutu" tunnelmat on usein pahan alku ja juuri.
Lempi sanontojani onkin, että "olettamus ja luulo on tiedon pahin vihollinen".

Hieno homma. Muttamutta kaikki kunnia kaikille osapuolille, vaikka mutuja onkin asioista, niin niitä saa ollakkin.. eihän sitä muuten pärjäisi nekkään firmat, jotka myy niitä tehomagneettejaan dieseliautojen polttoaineputkiin  

Tai hirvipillejä jotka toimivat "varmana".

Parantaa ne kalkkitabletitkin kipuja, jos saaja vaan uskoo saavansa uusinta hienoa kipulääkettä. Soon korvien välissä sano.

 

[jukke]

Kaksi tankillista olen ajellut v-powerilla ja sen perään yhden 98:lla. Kun pysäyttää niin pakoputkesta (luultavasti) lähtee sellainen palaneen haju, luultavasti lähtee ajettaessakin. Karstako siellä palaa?

 

[samu69]

Tänään tankkasin sitten minäkin wee poveria ..... meni ihan miljoonaa... pakoäänet parani ja tyhjäkäynti korjaantui.

ihme kamaa.

Suosittelen ..... niille jotka vielä epäilevät.

 

[Guest]

Tänään tankkasin  sitten minäkin  wee poveria ..... meni ihan miljoonaa... pakoäänet parani ja tyhjäkäynti korjaantui.

Mulla parani renkaitten pystyttäispito ja kulutuspintaa kasvoi pari milliä. Samoin tuulilasin kaltevuussäätö nopeutui huomattavasti.

 

[Guest]

Uusimmassa evossa (brittiläinen maanmainio autolehti) ihmeteltiin bp:n ultimate 102 bensaa. Varsin hintavaa, 2,40£ ainakin jutun mukaan /litra.

Tekivät testit dynossa tavallisella bensalla ja tuolla ihmevärkillä Porschen 911 GT3:lla (3,6 litrainen bokseri.) Säätivät myös Porschen ECU:n uudelleen ja ajoivat uudestaan dynossa.
Jonkinlaisia (jopa yllättävän isoja eroja) saivat aikaiseksi verrattuna tavalliseen brittiläiseen 97:n verrattuna.

Jutussa myös jotain pientä sälää muista bensoista. Lukekaa ja kummastukaa; ohessa linkki juttuun

evo-juttu

 

[jannep]

Uusimmassa evossa (brittiläinen maanmainio autolehti) ihmeteltiin bp:n ultimate 102 bensaa. Varsin hintavaa, 2,40£ ainakin jutun mukaan /litra.  

Tekivät testit dynossa tavallisella bensalla ja tuolla ihmevärkillä Porschen 911 GT3:lla (3,6 litrainen bokseri.) Säätivät myös Porschen ECU:n uudelleen ja ajoivat uudestaan dynossa.
Jonkinlaisia (jopa yllättävän isoja eroja) saivat aikaiseksi verrattuna tavalliseen brittiläiseen 97:n verrattuna.

Jutussa myös jotain pientä sälää muista bensoista. Lukekaa ja kummastukaa; ohessa linkki juttuun  

evo-juttu

No ei tuossa niin suuresti mitään kummasteltavaa ole.

- 5 oktaanin ero on jo merkittävä (kun taas 1,1 oktaania ei niinkään)
- Kyseessä turboahdettu moottori, jonka moottorinojausjärjestelmä osaa ottaa huomioon oktaaniluvun (ahtopainetta rajoittaa nakutustunnistin -> korkeampi ahtopaine)
- ECU:n uudelleenohjelmoinnilla saadaa usein turbomoottoreissa lisätehoa vaikka käytettäisiin samaa polttoainetakin joten tehon pitäisi nousta jos on todelliset 5 oktaania lisää käytössä

Samalla reseptillä ja 120 oktaanisella lento/kisabensalla saataisiin tuosta Porssesta puristettua varmaan enemmän tehoa kuin mitä koneen alakerta kestää, ellei ahdin saturoidu ennen sitä.. tai männät sula.. mutta kyllä se hetken joka tapauksessa loikkii ennen kuin lojahtaa. (Vaatii vain lisää ECU:n ohjelmointia).

Se paljonko V-Powerin 1,1 oktaania vs Stock 98 antaa lisätehoa on sitten toki toinen juttu.

Viiden _todellisen_ oktaanin ero vs 1,1 on moottorille sama kuin jos sen kuski yrittäisi tempaista kännit ykkösoluella, johon lisätty toinen mokoma vettä tai vaihtoehtoisesti juomalla neloskaljaa.

Ja mikäli vielä..

- ei ole turboa tai todella korkeapuristeista moottoria joka nakuttaa 98:illa täydellä sylinteritäytöksellä JA
- em. tapaista moottorinohjausjärjestelmää

..toimii moottori tismalleen samalla tavalla/säädöillä kuin ennekin -> ei hyötyä.

Eli joissain tapauksissa on mahdollista saada viisinkertaisesta oktaanierosta mitä V-Powerissa on eroa tehoon kun on sen tehon saamisen mahdollistava moottori kyseessä. Muissa tapauksissa sitten keskimäärin ei.

Esimeriksi V2-mopottimeni maamoottori (kaasutin, kiinteän kartan sytkä, ei antureita) sen sijaan ei ymmärrä hönkäsen pöläystä siitä mitä tököttiä sille on tankkiin pantu ja poltelee sitä aina niin kuin se olisi RON91:sta, joten tässä tapauksessa polttoaineseen sijoitetut lisäeurot palaisivat ns. totaalisesti savuna ilmaan..

..ellei sitten siirrytä psykologisien tuntemusten puolelle, mutta kai sitä tässä on edelleen liian insinööri siihen ja monet muut ovat paljon parempia kirjoittelemaan niistä  

 

[cartman]

- Kyseessä turboahdettu moottori, jonka moottorinojausjärjestelmä osaa ottaa huomioon oktaaniluvun (ahtopainetta rajoittaa nakutustunnistin -> korkeampi ahtopaine)
- ECU:n uudelleenohjelmoinnilla saadaa usein turbomoottoreissa lisätehoa vaikka käytettäisiin samaa polttoainetakin joten tehon pitäisi nousta jos on todelliset 5 oktaania lisää käytössä

Samalla reseptillä ja 120 oktaanisella lento/kisabensalla saataisiin tuosta Porssesta puristettua varmaan enemmän tehoa kuin mitä koneen alakerta kestää, ellei ahdin saturoidu ennen sitä.. tai männät sula.. mutta kyllä se hetken joka tapauksessa loikkii ennen kuin lojahtaa. (Vaatii vain lisää ECU:n ohjelmointia).

911 GT3 Porschessa on vapaastihengittävä moottori.

 

[sky]

V-power on ihan oikeaa vaihtoehto, jos omistaa ajoneuvon jossa on volvon B20 kone kahdella Weberin kaasuttimella varustettuna.

Sopinee myös monelle muulle autoharrastajalle.

Niin, tosiaan jos auton moottori on suunniteltu korkea oktaaniselle bensalle ja olet ajanut matalaoktaanisella siitä huolimatta, niin kyllähän sen eron huomaa kun siirtyy korkea oktaaniseen polttoaineeseen, jolle kone on suunniteltu. Näitä ko autoja löytyy 80 luvulta paljonkin.

BTW, oon ymmärtänyt että nakuttava kone käy kuumempana. Eli jos autosi on suunniteltu 98:lle ja ajat 95:lla niin varsinkin kaupunkiajossa kone lämpenee enemmän.