Sorapyörää miettimässä 2023

690:ssä on omat sudenkuopat ja niistä on enemmän juttua 690 SMC ketjussa sekä vielä enemmän kurafoorumin 690 Enduro ketjussa. Tuntuu olevan yksilöstä ja pidosta kiinni saako luotettavan matkakumppanin vai luotettavan tallipyörän. Uskaltaisin ostaa 50tkm ajetun pyörän jos siitä on kunto/historia kunnossa ja pidetty muualla kun kivikon ja suoturpeen välissä. Ensimmäisenä kävisin pyörän kokonaan läpi, laakeroinnit, linkut, alustan huolto, johtosarjat-liittimet ja jäähdyttimen sekä letkujen kunto sekä hankautumat.
 
Okei, okei!

Sovitaankos, että Husse onkin ihan eri pyörä, Ameriikkaan Brandätty parempi painos Kotarista, koska siellä ollaan tarkempia.
[emoji6]

Koska lievä mielenkiinto on herännyt kyseisiin vaihtoehtoihin, niin kysynkin onko tuo puhdas leikillinen heitto, vai onko jotain konkreettista eroa olemassa?

Nuoruudessa tuli pulattua paljon jenkkien kanssa ja esimerkiksi Camaro ja Firebird-väki olivat kummatkin sitä mieltä että laatueroja oli paljon, oma tietenkin parempi.

Pääsin tehtaalle seuraamaan tuotantoa ja kas siellähän Camarot ja Firebirdit valmistuivat samalla linjalla, samaan aikaan, samoista osista ( poislukien toki pintaosat ).:)
 
Vaikka se Mattighofenin putka koettaa noita kolmea, KTM , Husqvarna ja Gas Gas, kovasti brändäillä omikseen niin mitään teknistä eroa ei ole. Samassa tehtaassa ja samoista osista kasataan, hieman varustelu eroa saattaa toki olla.
Kilpaenskoissa on sen verran tekniikka eroa että oransissa on linkuton pds takajousitus ja muun värisissä linkullinen. MX-malleisa on kaikissa kolmessa linkut ja niin taitaa olla myös 690/701 malleissa.

Joskus noita kilpaenskojen hintoja hieman koetin vertailla:
Perus KTM maksoi saman kuin Husqvarna mutta HVA:ssa oli paremmat varusteet. Ne sai myös KTM:ään kun valitsi Sixdays mallin mutta sitten hintaa tuli tosiaan lisää mutta olihan siinä komeampi tarrasarja. Gasseri taas vastasi varustukseltaan perus KTM:ää mutta oli hinnaltaan hieman halvempi.

Jätin sitten ostamatta ja jatkoin vanhalla Italian Hussella...:D
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos, hyvää perustietoa!

Kun ajokelit ovat nyt käytännössä nolla ( meren jäälle ei uskalla mennä kuin sukellusvenellä ja pikkutiet ovat sepeli/jää/kurateitä ), voi tuumia edes mahdollista lisäkaluston hankintaa ainakin kiinnostusmielessä.

Todennäköisesti ajelu jatkuu vanhalla kalustolla, mutta eihän sitä koskaan tiedä jos sopiva ( hinta/laatu :D) sattuu kohdalle.
 
Mulla oli reilu 10v sitten Hussen 511, se oli toki silloin uusi, mutta ei sen kanssa ollut koskaan mitään ongelmia. Muovit sun muut ei olleet kovinkaan laadukkaan oloisia ja 5tkm öljynvaihtoväli on huono vitsi. Mutta ajettavuus oli hiton hyvä ja se on todella kevyt.

Koska kyseessä on kuitenkin ehdottomasti high maintenance -vehje, jota kaikenmaailman lippavinot on kohdelleet kaltoin vuositolkulla, jotenkin tuntuu, että sellaisen kanssa kaivaa todennäköisesti verta nenästään, mutta jos sattuu jollain lotolla löytymään hyvä ja asiallisesti huollettu yksilö, on se ehdottomasti 690/701-osastoa parempi ajettava.
 
Koskeeko tuo "ehdottomasti parempi ajettavuus" soratiepyörä-ajettavuutta vai enemmänkin todellista enskarymyämistä?
 
Ihan yleisesti, se on niin kevyt, että sitä voi heitellä ihan miten vaan. Voimahaahan siinä ei ole yhtä paljon kuin Kotarissa, mutta ainakaan mä en jäänyt kaipaamaan lisää.
 
Koskeeko tuo "ehdottomasti parempi ajettavuus" soratiepyörä-ajettavuutta vai enemmänkin todellista enskarymyämistä?

Kun puhutaan puhtaasti ajettavuudesta sora ja metsäteillä niin kisaenskat on kiistatta parhaita ajaa, ero on huiman suuri esimerkiksi 690 tai T7 kun verrataan käsiteltävyyttä ja ajamisen helppoutta. Kisaenska kääntyy mutkaan ajatuksen voimalla ja fiilis on että sillä voi tehdä ihan mitä vaan, 690 on kuin nuijaa heittäisi varsi edellä ja T7 on helkkarin hieno ja tasapainoinen ajettava mutta äkkiä ymmärtää että painoa on edellisiä enemmän.

Jenkeissä ja Ausseissa 500 kisaenskat on suosittuja reissupyöriä, toki olosuhteet ja reitistöt on aika erilaisia mitä meillä. Kovia kilsoja on noilla ajaneet avaamatta konetta, jossain vaiheessa pataan uudet osat ja taas mennään.

Yhden kauden oli kisaenska sorapyöränä ja oli se helpon leikkisä ajettava soralla sekä metsäteillä, ajettavuudeltaan paras pyörä soralla mitä mulla on ollut, ei nopein mutta loogisin vietävä.
 
690 on kuin nuijaa heittäisi varsi edellä ja T7 on helkkarin hieno ja tasapainoinen ajettava mutta äkkiä ymmärtää että painoa on edellisiä enemmän.


Huonolta 690 kuulostaa. Täytyy käydä joskus kokeilemassa onko tilanne todella noin, vai onko lausunto annettu Yamaha-värillisten lasien läpi.

Kisaenskojen tuntiperustainen huoltaminen ( eli joidenkin moottorinosien heikko kestävävyys ) ei jaksa sytyttää ja ilmeisen kovat vakuutushinnatkaan ei houkuta.

Nyt on 120 ja 220 kiloiset vaihtoehdot käytettävissä, eikä nuijamainen ajettavuus oikein kiinnosta, vaan kevyehkö mutta vääntävä pyörä pienille hiekkateille ja talvella jäälle voisi tulla kyseeseen.
 
Se ~500 cc kisaenska kestää jo sit eri tavalla. Painaa saman, about 120 kg. Omassa huoltoväli opimistinen 30h. Olen itse pitäytynyt viidessätoista.
 
Kisaenskojen tuntiperustainen huoltaminen ( eli joidenkin moottorinosien heikko kestävävyys ) ei jaksa sytyttää ja ilmeisen kovat vakuutushinnatkaan ei houkuta.

Noissa tuntiperusteisissa huolloissa kannattaa muistaa, että käyttö vaikuttaa siihen huoltoväliin kovasti ja kotari ilmoittaakin, että x määrä tunteja vastaa n. Y litraa polttoainetta. Esim. männänvaihto on 50h välein huolto-ohjelman mukaan ja tämä vastaa n. 350 litraa poltettua bensaa. Harrastelijan polkuenskassa tuo 350 litraa riittää aika paljon pisemmälle kuin tuo 50h. Sitten jos on yhtä urpo kuin meikäläinen ja menee ulkoiluttamaan tuollaista laitetta isolle asvalttiradalle kyykkyjen sekaan, voi moottorin huoltotarve poistua kokonaan yhdessä silmänräpäyksessä ja siirrytään moottorin vaihto-ohjelmaan.
 
Pystyykö tuntiperustepyörissä todentamaan kuinka luotettavasti tuntimäärän?
Viisi vuotta vanha kilometriperusteisessa 10 000 km talussa ja muutama huoltoleima tai vakuuttelu tuntiperusteisessa että ihan varmasti vain 250 tuntia takana.

Mikäli pitää kummassakin paikkaansa, niin ensinmainittu on sisäänajettu ja jälkimmäisessä tehdään männän vaihto ja ehkä paljon muuta? Koko kone?

Ja vaikka varmasti ajettavuus kisapohjaisessa on omalla tasollaan, niin esim 500 EXC-F:n voima sattaa olla ajonautintoa rajoittava tekijä, vai onko niissä eri karttoja käytössä?

Sopiva on parempi, kuin liikaa.

Oma rajallinen kokemus tuosta teholuokasta on lähinnä viimeisistä isoista 2T crosseista sekä enskoista ja mielikuvaksi jäi niiden sopiminen lähinnä pehmeällä hiekkamontulla räppäämiseen. Repivä voima ei kovasti olisi houkutellut niillä vaikka pienille metsäteille poluista puhumattakaan.

Ja oikeat tekijämiehetkin ajoivat kisoissa mieluummin puolikkailla tai piikellä. Isolla ajoivat kisaa lähinnä he, jotka eivät kärkimiehille pärjänneet. Eivätkä pärjänneet sen vertaa niilläkään.

Tämä toki on menneen maailman juttuja, mutta tulee mieleen 500 kisapyörään perustuvassa tekniikassa.
 
Pystyykö tuntiperustepyörissä todentamaan kuinka luotettavasti tuntimäärän?
Viisi vuotta vanha kilometriperusteisessa 10 000 km talussa ja muutama huoltoleima tai vakuuttelu tuntiperusteisessa että ihan varmasti vain 250 tuntia takana.

Pystyy sikäli mikäli tuntimittari on ollut paikoillaan koko pyörän eliniän. Ja pyörän ulkonäöstä saa aika hyvin osviittaa, että pitääkö tunnit paikkaansa. Ja toki tunnollinen omistaja kirjaa tehdyt huollot huoltokirjaan, mutta pääasiassa noissa crosseissa/enskoissa on vielä isompi hajonta siinä kuinka niitä on pidetty kuin katumopoissa. 250h ajettu ja huollettu voi olla oikeasti vielä hyvä peli harrastajalle tai sitten se voi olla täysi pommi lyhyellä sytytyslangalla.
 
Tässä kun sattuu olemaan aikaa tapettavaksi, niin silmäilin nettimoton kilvellistä 4T EXC-tarjontaa kokoluokissa 300-500.

Pyöriä on myynnissä paljolti, tunteja yleisimmin sadan ja neljän välillä, mutta kovin harva kertoo vaikkapa suoritetuista männänvaihdoista.
Kerrotaan sen sijaan kullan värisistä navoista ja kaiken maailman viriviripalikoista sekä välillä siitä, että öljyjä on vaihdettu. Reclusekin riivitään irti ellei ostaja maksa lisähintaa ja käytetyt nastarenkaatkin saa mukaan kun kaivaa lompakkoa syvemmältä.

Mikäli männänvaihtosuositus on 50 tunnin välein, niin aika arpoja on liikkeellä tai sitten myyjät ovat aika urpoja?


Vai viedäänkö myös käytetyt sorapyörät käsistä?:grin:
 
Tässä kun sattuu olemaan aikaa tapettavaksi, niin silmäilin nettimoton kilvellistä 4T EXC-tarjontaa kokoluokissa 300-500.

Pyöriä on myynnissä paljolti, tunteja yleisimmin sadan ja neljän välillä, mutta kovin harva kertoo vaikkapa suoritetuista männänvaihdoista.
Kerrotaan sen sijaan kullan värisistä navoista ja kaiken maailman viriviripalikoista sekä välillä siitä, että öljyjä on vaihdettu. Reclusekin riivitään irti ellei ostaja maksa lisähintaa ja käytetyt nastarenkaatkin saa mukaan kun kaivaa lompakkoa syvemmältä.

Mikäli männänvaihtosuositus on 50 tunnin välein, niin aika arpoja on liikkeellä tai sitten myyjät ovat aika urpoja?

500 EXC... enska-ajossa se pyörää lahoaa alta ennen kuin mäntä menee, lähes.

Smoto ajoa, niin varmana kuluu vauhdilla

Soratieräppäily menee varmaan tuohon väliin käytetystä vauhdista ja välityksistä riippuen.
 
Huonolta 690 kuulostaa. Täytyy käydä joskus kokeilemassa onko tilanne todella noin, vai onko lausunto annettu Yamaha-värillisten lasien läpi.

Jos on kotari kuulolaitteet korvissa niin silloin voi kuulostaa että on katseltu yamaha lasien läpi.

Ei se huono ole, on vaan vähän erilainen vietävä kovissa vauhdeissa kun etutankkiset pyörät.
 
Juutuupimateriaalin perusteella ovatten todenneet että siviiliajossa huoltovälit voi tuplata riskin jäädessä pieneksi. EXC-kamppeisiin (52x) on ilmeisesti saatavana osia joilla öljytilavuutta saadaan kasvatettua. Lisätankkikin olisi tarpeen.

Sitä en osaa sanoa että mikä on kuskin viihtyvyys siirtymillä tai meikäläisillä nopeilla sorateillä (joilla jokusen kerran loppui reservi 990 kotaristakin). EXC:ssä ei taida olla tärinäntappoakseleita?

Jos EXC rakennetaan matkaenskakäyttöön niin onko se sitten samanlainen möhkö kuin 690? Jos ei niin ajatushan olisi houkutteleva.

Meikäläisen rakentelut on kylläkin tehty, saa olla tyytyväinen jos muutaman kesän pääsee vielä ajelemaan valmiilla laitteilla.
 
Mulla oli 2009 400EXC missä oli erilliset öljytilat moottorille ja vaihteistolle, moottorin öljytilavuus taisi olla jotain 0.6l joten noin pienellä öljytilavuudella ei pitkiä välejä voi pitää. Tuoreemmissa koneissa on käsittääkseni yhtenäinen öljytila ja vaihtoväliä voi huoletta pidentää.

Omaan tein öljytilojen yhdistämisen ja tilavuus oli muistaakseni 1.7l ja sillä öljynvaihtoväli oli 2500km sekalaisessa ajossa, öljyt ei edes tummuneet tuona aikana.

Kyseinen kone oli käytännössä tärinätön ja yllättäen myös hiljainen, kaveri sanoikin että ihan kun Hoondan moottorilla ajelisi. Tosin käyttötunnit oli aika maltilliset ja huollettu säännöllisesti.

Siihen laitoin 22l tankin ja rallikatteen roadbookia ja navilaitteita varten, paino täydellä tankilla rallikunnossa 136kg. Rangea tuli sen verran että etelästä Ouluun pystyi ajamaan yhden tankkauksen taktiikalla ja vielä jäi lientä tankkiin. Rallikate toi mukavuutta ajamiseen kun se vähensi kuskiin tulevaa painetta maantie vauhdeissa. Penkki oli orkkis, en kokenut sitä huonoksi ja sen kanssa tuli toimeen. Ajoasento oli rento -35mm jalkatapeilla ja +30mm tangon korotuksella. Kamppeet kulki mukana saddlebag tyylisessä laukussa takaloksun päällä.

Pyörä ei ollut mulla kuin vuoden kun se yllättäen ostettiin pois, pitkään sillä ei ajettu kun se tuhoutui totaalisesti suunnituskilpailussa.

Nyt jos tekisin samanlaisen niin lähtökohdaksi 500EXC, 16-18l tankki ja rallikate tai navitorni pleksillä poistamaan vähentämään kuskiin kohdistuvaa painetta. Kovin suuria nyssäköitä ei voi tarakalle laittaa ellei vahvista takahäkkiä tai tee uutta.
 
Miten tommoset +kymmenen vuotta vanhat HVA 450TE tai BMW 450G soveltuis em. kuvauksen käyttöön? Onko turhan kisamaisia pelejä? Epäluotettavia? Mitä muita teillä ois suositella? Hirveästi en ajatellut rahaa tähän käyttää, joten uudet voi unohtaa....
Mun mielestä eivät sovi. Esim. bemarin suositeltu huoltoväli taitaa olla 10h. Vaikka ajaisikin paljon rauhallisemmin niin ei sillä silti tehdä satojen tai jopa tuhasien kilometrien reissuja ilman huoltoja.
Joten tällä hetkellä lienee parasta tarjoavat Honda crf250 tai 300, KTM 690 Enduro tai Husse 701.
(Omaani Bemarin G650XChallengeä voin myös suositella mutta saatavuus on aika nollassa)
Bemarilla on tietty noita F650GS Sertao tai Dakar malleja mutta ne ovat sitten jo 200 kiloisia järkäleitä.
 
Back
Ylös