Tänään ajelemassa

Ja Herramme tahtoi, eli Pello- Hetta, ja I H A N A S S A myötäthuulessa ja täysin valakosella väylällä!
 
Eilen Tikk.Tkk- Pello. Ja jos Herramme tahtoo, tänään myötäthuuliosalla Pello- Hetta...

Takaisin kotitukikohdassa...10 tuntia se ottaa tuo väli, olipa thuulen suunta ja voimakkuus mikä tahansa...näemmä - ja OLIHAN se vastathuuli aamukuudesta lähtien semmonen, jotta tuli Perämeri 2, 4, 4c, ja 6a- kelepuutukset uutena tälle ajolle!
:kääk:
 
Re: Tänään ajelemassa

Oisit lähteny E6:sta länteen, niin oisit huomenna saanut kelpuutukset vähän kovemmalleki tuulelle ;-D
 
Ajokausi avattu vallan loistokelissä. -2 ja pilvetön taivas. Tiet kuivia ja kovia. 90km tuli pörrättyä jääteitä ja kyläteitä.
 
Narvik- Å välin, eiku eilen...
Mut ois päässy vaikka Oldwingillä, aina tukikohdasta käsin, mitä nyt Riksgränsenin kohil ois vain menty puolkaasulla, tms. Mut ois päässy jo..
 
Turunseudulla tuli tänään pieni lenkki tehtyä (kauden kolmas). Myös kolmas pajautus tuolla pyörällä (ktm 1290 super adv s).
Tarkkana saa olla kun tiet on kaameassa kunnossa + likaisia talven jäljiltä ja vielä noita sulamisvesiä valuu siellä täällä.

Mutta kivaa oli jokatapauksessa.
 
Nordnes - Umeä. Jokunen 570km. Aamusta startti 06:05 ja -8'c mut hyvin pyärähti iliman lämmitystä.
2 ISOA uroshirveä oikealta vasemmalle valokeilaan, ja Junkerdalin jälkee 750m.o.h:ssa temperaturemittariin pohjat -22,2'c, jatkuen aina lähelle Arjeplogia asti..
Piti jo alkaa säätää thuliliivi, ja jakkara täysille, ja jopa kahvalämppäritkin "start"- asentoon!
Porot ja paarmat ei lennelly? :grin:
 
Viimeksi muokattu:
Oli nautinnollista... <3 :)

AT2 :n oppeja palautui nopeasti ja 30km mutkailun jälkeen oli fiilis, että vauhdista päätellen takapakkia ei aivan hirveästi ole talven aikana tullut :) Se on luulen, että parempi minulle, ettei ole tuon nopeampaa pyörää :D
 
Onhan tuo vauhti löytynyt jo kauden alussa. Motarilla liikaa vauhtia ja poliisit menee vilkut päällä oikealta ohi.
 
Oli niin nautinnollista vetää tuolla motaria, kehiä autojen seassa, että aivan kuin henkisesti olisi kussut hunajaa :WAZAAP: Kyllä niin ihana henkinen olotila, että ei paljon saunakaljaa tee mieli tähän :jippikaijee:
 
Parisensataa kilsaa tuli parissa päivässä kurvailtua tuolla 200cc dukella. Onhan sekin ihan mukavaa oikealla asenteella, kun unohtaa että mopo on tehty 15cm lyhyemmälle ja joku 40kg kevyemmällä kuskille. Ja sen että teholukemasta puuttuu ykkönen tai kakkonen edestä :D
 
Eilen laitoin aivan huvikseni nahkat ja kovat kengät yms. kun halusin vain kokeilla ajamista niiden kanssa. Ajelin motaria Hyvinkäälle 55km ja siinä ajellessani (vauhtia oli tosiaan vain 140) mietin, että "aika paljon nämä nahkat ottaa tuulta, että ei se ero valtavan suuri ole tekstiileihin". No sitten kahvittelin siellä Hyvinkäällä ja lähdin takaisinpäin ja siinä ajellessani mietin, että "okei eli taisin tulla vastatuuleen ja siksi se tuntui siltä, kuin olisi ajanut tekstiilit päällä myötätuuleen" eli ero on aivan Valtava!... Lisäksi niitä on tosi hyvä pitää!
 
Post-mortem

Tilitän tänne tänään loppuneen 'asfalttisoturin' urani.

Ostin parikymppisenä opiskelijana Kawasaki GPZ900R Ninjan. Olin 15-vuotiaana lukenut TM:n esittelyn pyörästä, ja se oli jäänyt vainoamaan siitä lähtien - se pyörä oli pakko saada. Olen niitä "onnekkaita" jotka vielä saivat A-kortin ihan vaan automaattisesti, joten siirtyminen Tunturi Tigeristä eteen päin oli jouhevaa. Ensi alkuun Kawan puikoissa riitti jännitystä ja useampi vaaratilanne jotenkin vaan sutviintui - lähinnä tuurilla. Rahapulassa myin sittemmin pyörän pois vappuaattona, ja lähdin 23.000 mk taskussa juhlimaan työn juhlaa.

Seuraavat lähes 20v siirsin vanhoja ajokamojani osoitteesta toiseen, koska ounastelin vielä palaavani harrastukseen ja säilöin vermeitä, jotta niillä pääsisin taas uuteen alkuun. Sitten 2012 ostin taas pyörän. Tarkoitus oli hankkia halpa pyörä, jonka kanssa katsoa onko homma se mitä haluan ja haarukoida millainen tulevaisuuden värkki olisi. Lukkarinrakkaudesta valinta osui taas 900 -kuutioiseen Kawaan: ZX9-R, jolla ajoin kaksi kesää ja oivalsin mutkakaahailun olevan se minun juttuni.

Siitä sitten avoliittoon Aprilia RSV1000R:n kanssa, joka oli omiin tarkoituksiini se ainoa ja oikea. Tuolla värkillä sain ajaa mutka-ajoa ja saada siitä annokseni adrenaliinia. Ymmärsin jo varhain mihin suuntaan harrastukseni olisi menossa, ja sitä estääkseni tein kerran ajoreissun jossa cruisailin 90 kmh ja katselin pientareita ja ojanpohjia. Puolen tunnin ajon jälkeen totesin etten ollut saanut ajamisesta yhtään mitään. Mutkissa omien rajojen hakeminen, vaaran tuntu olivat ne, mitkä toivat adrenaliinia aivoihini. Ajoni jatkui siten, että ajoin mutkissa kovempaa kuin suorilla. Suorilla kaahaamisesta en koskaan saanut mitään mielihyvää, ja niinpä10-vuotisen omistajuuteni huippuvauhti Apikan kanssa jäi alle 150 kmh.

Monta kertaa jouduin -ihan oman liikennekäyttäytymiseni johdosta- vaaratilanteisiin; poliisiakin tuli ajettua pakoon. Jotta olisin saanut adrenaliinikicksini, mutkavauhtini senkun nousivat. Jouduin kerta kerran jälkeen tilanteisiin, joihin tämän ikäisen äijän ei enää pitäisi joutua, ja trendi oli ilmiselvä. Ja jos nuorempana tiukasta vaaratilanteesta selviäminen olikin pannut paskat housuun ja polvet veteliksi, niin viimeisinä vuosina nuo tilanteet ainoastaan tuottivat onnistumisen elämyksiä. "I felt alive!"

Niinpä päätin myydä rakkaan avokkini pois ja jatkaa muiden harrasteiden parissa.
 
Vaikka tuo ny skootteri (250cc) on mut on se silti kivaa tuhua ekaa kertaa tällevuoteen käydä lenkki ajamassa! Pitää tota kiinalaista tuulilasia hieman fiksata, satanen kun lähestyy menee koko tuulilasi ihan mutkalle :)-
 
Org!-moro Kaivannon grilliltä Vehoniemen risteyksen suuntaan sunnuntaiaamuna n. 10:00? Ilahduin niin kovasti, toivottavasti silmäni näkivät oikein :jippikaijee:

Oli muutenkin supernätti keli ajella, rauhallista moottorimarssia Tampereelta Kouvolaan, Korian ja Inksan kautta Liikkalaan ja sieltä Kannusjärven kautta lapsuudenkotia kohti. Kottaraiseni on täydellinen peli niin maanteillä ku hiekkateilläki!
 
Back
Ylös