...niin.... ei taida olla ensimmäinen kerta, kun joku kertoo ihan vakavalla naamalla "me saamme rikkoa sääntöjä, mutta oi voi, jos meitä siitä rangaistaan!"
Splittausta tai miksi sitä kutsutaankin puolustellaan usein ajan säästämisellä. Lähtekää kiireiset aikaisemmin matkaan.
Mistä menee raja ajan säästämiseksi sallituista 'lievistä rikkeistä'? Saanko oikaista tyhjän pyörätien kautta, jos vältän punaiset valot? Saanko oikaista nurmikon poikki, jos en aiheuta vaaraa mutta säästän kolmen korttelin kiertämisen?
Saanko ajaa puoli korttelia kiellettyyn ajosuuntaan, jos vältyn viiden korttelin kiertämiseltä?
Näitä omien oikeuksien ottajia näkee joka päivä, niin mopoilijoissa, autoilijoissa, jalankulkijoissa kuin erityisesti polkupyöräilijöissäkin.
Mitäs jos välillä toimittaisiinkin ihan sääntöjen mukaan? Onko pähkähullu ajatus?