Ajelin tässä parisen päivää sitten sellaista somaa mutkaista tietä, jota olin jo edestakaisin vehdannutkin melko usein. No siinä on pitkä yli kilsan suora ja aattelin sitten nostaa nopeuden sinne nopeusrajoituksen paremmalle puolelle (tietysti sakkorajan alapuolella pysytään edelleen
). Ajelin sen suoran pätkän ja katselin edessä siintävää mutkaa. Muistelin, että ei kai se paha ollut
Mutkaan tullessa huomasin, että tie hävisi edestä melkoista vauhtia. No pakara oikean pakoputken päälle ja kädet ristiin, että tie löytyy.. Sen sanon, ettei tartte viikkoon jalan kynsiä leikata, sen verran meinaa kallellaan käytiin. Loppukaarre mentiin jo vastaantulevien kaistalla näkemättä mitä sieltä edestä tulee..
Ei mulla muuta, kun mitään en tuosta oppinut itsekkään.
E: ai niin, eihän tuo otsikkokaan liittynyt juttuun mitenkään
aattelin, että käytän jossakin lausetta "tangentin suuntaisesti", mutta sitten muistelin lukeneeni jostakin, ettei trigonometriä käsittelekään ympyröitä..
E: ai niin.. nyt vasta palautu mieleen mutkan loppuosa, kun alkoi taas huomio kiinnittyä muuhunkin kuin tiellä pysymiseen. Nimittäin melko kallellaan mentiin edelleen ja pyörä alkoi ikään kuin woblaamaan melko mukavasti. Tuntui kuin hetkuminen olisi johtunut rungosta
Tietääköhän kukaan mikä ilmiö tuo on?? Siis kantatessa pyörä notkui alla, mutta oli edelleen täysin hallittavissa..
Ei mulla muuta, kun mitään en tuosta oppinut itsekkään.
E: ai niin, eihän tuo otsikkokaan liittynyt juttuun mitenkään
E: ai niin.. nyt vasta palautu mieleen mutkan loppuosa, kun alkoi taas huomio kiinnittyä muuhunkin kuin tiellä pysymiseen. Nimittäin melko kallellaan mentiin edelleen ja pyörä alkoi ikään kuin woblaamaan melko mukavasti. Tuntui kuin hetkuminen olisi johtunut rungosta