Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Johan on tötteröt
Kuinkahan paljon nuilla katumeno huononis normiin verraten?![]()
Ihan mielenkiinnosta, niin näkyykö kuinka eroja käppyröissä vrt vakio ja tuplatötsät?
Tota dynovetoa en tehnyt, kun silloin askarreltiin muutakin. Sittemmin pyörä koki väkivaltaisen lopun.
Se on kuitenkin tiedetty seikka, että tötsien pituudella vaikutetaan ilmavirran nopeuteen eri kierrosalueilla. Toisaalta tuo on hengityksen hienosäätöä versus kansi, putkisto & ajoitus.
Ajatuksena tuo on tuollainen köyhän miehen muuttuvapituuksinen. Olikohan uudessa gikserissä jotain vastaavaa kanssa, jos oikein muistan. Monissa vehkeissä pituuden muutos on hoidettu vaihtumaan kierroslukujen mukaan mekaanisesti.
Tota dynovetoa en tehnyt, kun silloin askarreltiin muutakin. Sittemmin pyörä koki väkivaltaisen lopun.
Se on kuitenkin tiedetty seikka, että tötsien pituudella vaikutetaan ilmavirran nopeuteen eri kierrosalueilla. Toisaalta tuo on hengityksen hienosäätöä versus kansi, putkisto & ajoitus.
Ajatuksena tuo on tuollainen köyhän miehen muuttuvapituuksinen. Olikohan uudessa gikserissä jotain vastaavaa kanssa, jos oikein muistan. Monissa vehkeissä pituuden muutos on hoidettu vaihtumaan kierroslukujen mukaan mekaanisesti.
Tötterön pituus tulee käytännössä suoraan siitä, että mille kierrosluvulle imupuoli halutaan virittää. Mitä pidempi tötterö, sen matalammalla kierrosluvulla se toimii. Ton pituuden saa suhteellisen helposti laskettua itekin seisovan aallon värähtelijän kaavoilla. Haettu värähtelytaajuus on halutun kierrosluvun monikerta ja ajatuksena saada ylipainepulssi imuventtiilille kun se on sulkeutumassa ->täytös paranee.
Tötterön reunan muodolla vaikutetaan sitten virtausvastukseen, mutta jonkin verran sillä on vaikutusta myös painepulsseihin.
Rivikoneissa käytetään tyypillisesti eri pituisia tötteröitä eri sylintereissä, jolloin saadaan laajennettua vääntöaluetta, mutta maksimista joudutaan karvan tinkimään. Tommoset tuplatötteröt onkin sit karvan haastavammat suunnitella, että virtaus ja painepulssit tosiaan eri kierrosluvuilla toimii niin kuin on ajateltu.
Muuttuvapituuksinen imutorvi on tietenkin paras ratkaisu, koska silloin ei tarvitse tinkiä edes vääntöhuipusta. Ite haaveilen portaattomasti pituutta muuttavista tötteröistä. Olis koko kierroslukualueelle passelit. Jollain arduinolla ja servolla sais rakennettua varmasti suht helposti toimivan ratkasun.
Imutorvet on nokkien ja pakoputken ohella tärkeimmät moottorin luonteeseen vaikuttavista tekijöistä ja niillä on mahdollista saada todella isoja muutoksia aikaan ajettavuuden osalta.
Edit. Ilmavirran nopeuteen vaikuttaa käytännössä vain tötterön halkaisija ja tilavuusvirta, joka riippuu suoraan kierrosluvusta, koneen iskutilavuudesta ja volymetrisestä hyötysuhteesta (=kaasuläpän asennosta).


Mitenkähän tollanen tuplatötterösysteemi mahtaa käytännössä toimia?
Äkkiseltään vois kuvitella että about puolet ilmasta kulkee tuon ylemmän tötterön kautta ja toinen puoli alemman kautta.
Tuntuis aika uskomattomalta että ilmavirta osaisi päätellä koneen kierrosten perusteella kumpaa reittiä milloinkin sen pitäisi mennä.
Joten maihtaisko samaan lopputulokseen (tai jopa parempaakin) päästä ihan normaalilla hyvin muotoilulla tötteröllä, jonka pituus olisi noiden keskiarvo.
Tuossa tuplatötterössähän saattaa toi monimutkainen rakenne jo heikentää ilman virtauksia
Tuota myöskään en hiffaa että mitä hyötyä saadaan noilla eri mittaisilla tötteröillä eri sylintereissä - eikö samaan lopputulokseen pääsisi samanmittaisilla tötteröillä, jotka olisivat noiden eri mittaisten keskiarvo?
Tuossa muuten yksi laskuri, jolla voi katella miten tötterön pituuden muutos vaikuttaa kierroslukuun:
http://www.velocity-of-sound.com/velocity_of_sound/calculator2.htm
Tuon mukaan omassa mopossa sentin muutos pituudessa vaikuttaisi kierroksiin 300rpm.
